Hyppää sisältöön

Rikollisesta elämästä kertova suomiräp kerää miljoonia katselukertoja Youtubessa – ja se kertoo muutoksesta Suomessa

Kotimaisessa räpissä puhutaan aiempaa enemmän rikosten tekemisestä, ja se kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Tätä mieltä ovat useat Ylen haastattelemat räppärit. 

Merzin (kuvassa) ja Jami Faltinin kappale Criminale on kerännyt Youtubessa lähes 850 000 katselukertaa. Kuva: YouTube, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Rikollisesta elämäntyylistä ammentava gangsta rap kerää miljoonayleisöjä YouTubessa. Roope Halinen aka E.N.R.P avaa Suomen gangsta-skenen tilanteen. True crime- trendin kontekstia raottaa Karri Miettinen aka Paleface. Räppäreitä haastatteli Katri Kirsi. Toimittajana Jani Aarnio.

“On kädes Lugeri, kun painan summerii. Ootko kotona, ai et vai? No, mä odotan.”

Näin räppäävät E.N.R.P., Taisto Tapulist ja Bulle eli Moraalifilosofia-niminen kokoonpano heinäkuussa julkaistavassa kappaleessaan. Luger on saksalainen pistoolimerkki.

– Se on todellista gangstaräppiä, Ei Niin Reipas Poika (E.N.R.P.) eli Roope Halinen kertoo tulevasta albumista.

Kotimaisten räppäreiden kirjo on laaja, mutta joukkoon on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut aiempaa enemmän alamaailman elämästä kertovia räppäreitä.

Lahtelainen, kolmekymppinen Halinen vapautui alkukesästä tutkintavankeudesta syyttömäksi todettuna. Häntä epäiltiin murhan yrityksestä.

Entiseen United Brotherhoodiin (UB) kuulunut mies on aiemminkin ollut tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa. Hänet on tuomittu muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta.

Se on kuitenkin historiaa. UB on lakkautettu eikä Halinen omien sanojensa mukaan kuulu enää mihinkään järjestäytyneeseen rikollisjengiin.

Nyt hän pyörittää omaa 100 Mrk -levymerkkiä ja keskittyy musiikin tekemiseen.

Rikollisuus on mediaseksikästä

E.N.R.P. on tullut tunnetuksi muun muassa 187-nimisestä kappaleesta ja sen musiikkivideosta, jota on Youtubessa katsottu lähes 3,5 miljoonaa kertaa.

Kun kappale julkaistiin vuonna 2015, UB oli vielä voimissaan. Halisen mukaan hän raottaa musiikissaan verhoa alamaailman todellisuuteen.

"Rahaa, naisii ja väkivaltaa! Meininki, mikä vie muilta maton alta", kappaleessa räpätään.

Ensimmäinen video poistettiin Youtubesta, mutta siistitylläkin versiolla esitellään huumeita, aseita ja seksiä.

– Silloin elin sellaista elämää ja räppäsin niistä asioista, Halinen toteaa.

Jokainen voi itse tulkita, ovatko huumeet tai aseet videolla aitoja.

Todellisista rikoksista ja rikollisista kertova niin sanottu true crime myy hyvin oli kysymys sitten elämänkerroista, tv-sarjoista tai räpistä.

E.N.R.P:n mielestä moni räppäri tekee rajuja sanoituksia ja musiikkivideoita myös siksi, että sillä saa lisää kuunteluja Spotifyssa ja katseluja Youtubessa.

– Ihmisiä kiehtoo se aihe, ja rikollisuus ylipäätään on mediaseksikästä. Sillä tehdään rahaa, Halinen sanoo.

E.N.R.P. eli Roope Halinen kertoo musiikissaan omista kokemuksistaan. Kuva: Roope Halinen CEO & FOUNDER 100MRK Oy

Räppärit ovat katujen toimittajia

Perinteisesti räpin lyriikat ovat päiväkirjamaisia kuvauksia elämästä, ja ne kuvaavat myös yhteiskunnan harmaita alueita. Kuuntelemalla räppiä voi saada kattavan kuvan siitä, mitä yhteiskunnan eri kerroksissa tapahtuu.

– Räppäreitä on sanottu katujen toimittajiksi. He raportoivat rehellisesti siitä, mistä perinteisessä uutismediassa ei puhuta, kertoo Sicilia-levy-yhtiön projektipäällikkö Mertsi "Merzi" Ahlgren.

34-vuotiaalla Alhgrenilla on takanaan 10 vuoden vankeustuomio. Hän on räpännyt 13-vuotiaasta saakka ja aikoo nyt Halisen tavoin keskittyä musiikkiin.

Merzin ja Jami Faltinin kappale Criminale on kerännyt Youtubessa lähes 850 000 katselukertaa. Kappale kertoo rikolliseksi päätymisestä.

“Nuori ja nälkäinen, rahast motivoitunu. Tavalla tai toisella on hommat aina hoitunut. Kasvoin liian nopee, oli pyssyt ennen partaa.”

Mertsi "Merzi" Ahlgren on mukana Sicilia-levy-yhtiössä. Hän on räpännyt 13-vuotiaasta saakka. Kuva: Sicilia Records

Roadman-kulttuuri vaikuttaa räppiin

Merzi ja E.N.R.P. edustavat kotimaista true crime -henkistä gangstaräppiä, joka kertoo omista kokemuksista rikollisena. Sen lisäksi suomiräppiin vaikuttaa nyt vahvasti Isosta-Britanniasta lähtenyt roadman-kulttuuri.

Roadman-termillä viitataan kadun kulkijaan, jonka elämäntyyliin voi kuulua rikosten tekeminen. Siihen yhdistyy pukeutumistyyli, johon kuuluvat hupparit, designer-vaatteet, suuret takit, toppaliivit ja merkkitennarit. Mitä kalliimpi vaatemerkki, sen parempi.

Trendi kuuluu räpissä rikollisuudesta kertovina sanoituksina. Räppärit voivat myös raportoida näkemäänsä ilman, että he itse olisivat sekaantuneet laittomuuksiin.

Pitkän uran musiikin parissa tehnyt Paleface-nimellä räppäävä Karri Miettinen on kirjoittanut suomiräpistä useita kirjoja, joten hänellä on hyvä käsitys räpin kehityssuunnasta.

Miettisen mukaan uudet sukupolvet puhuvat vapautuneemmin esimerkiksi pilven poltosta ja sen myynnistä kuin aikaisemmin, koska se on yleisempää.

– Räpin voi nähdä hyödyllisenä aineistona, jonka avulla yhteiskunnan ongelmat voidaan nähdä ja niihin päästään kiinni. Siksi räppäreitä pitää kuunnella, toteaa Miettinen.

Ruotsissa suosittu räppäri epäiltynä kidnappauksesta

Väkivallan ja rikollisuuden korostuminen räpissä näkyy voimakkaana koko Euroopassa. Etenkin Isossa-Britanniassa aihepiiri on ollut kuuma keskustelunaihe viime vuosina.

Ongelmallista on se, että roadman-tyyliin voi kuulua myös teräaseen kantaminen mukana. Briteissä roadman-tyyliä edustavassa UK grime- ja drill-räpissä on kerrottu myös todellisista rikoksista ja puukotuksista.

Lontoossa puukotusten määrä on ollut jyrkässä kasvussa (siirryt toiseen palveluun). Rikoksia kuvailevalla räp-musiikilla on nähty yhteyksiä ilmiöön.

Ruotsissa yksi maan suosituimmista artisteista Yasin on epäiltynä osallisuudesta toisen menestyneen räppärin sieppaukseen. Yasinin sanoitukset vilisevät huumeita ja murhia.

Parikymppinen Yasin on kotosin Tukholman Rinkebystä.

Hänen tiedetään kuuluvan rikollisjengi Shottaziin. Monissa Ruotsin lähiöissä ongelmat ovat syviä. Se kuuluu räpin sanoissa ja näkyy videoissa.

Ylen haastattelema Ruotsissa asuva räppäri kertoo, että maassa on liian paljon nuoria vailla toivoa hyväksytystä paikasta yhteiskunnassa. Hän ei ole Yasin, mutta on itsekin kasvanut yhdessä Ruotsin huono-osaisuudesta tunnetussa lähiössä.

– Suomiräp on synkempää, koska yhteiskunta on kehittymässä raaemmaksi. Ruotsissa on vastaavat kuviot. Meillä on vakavampia ongelmia täällä ja enemmän kurjuutta. Se näkyy musiikissa. Koko Eurooppa näyttää samalta lähiöissä, hän sanoo.

Mies ei halua antaa haastattelua nimellään, koska keskustelu rikollisuuden ja räpin yhteydestä on vaikeaa ja leimaavaa. Mediassa näkökulmaksi on liian usein valittu räpin syyttäminen yhteiskunnan ongelmista.

Syyttämisen sijaan olisikin syytä kysyä, kumpi oli ensin: ongelmat yhteiskunnassa vai niistä kertova räp?

– Räp voi antaa toisenlaiset unelmat. On kaunis juttu, jos kadulla ollut ihminen voi saada toimeentulon tekemällä musiikkia, mies sanoo.

Ruotsin suosituimpiin artisteihin kuuluvaa Yasinia epäillään osallisuudesta jengien väliseen rikollisuuteen. Kuva: DN, Expressen, Jyrki Lyytikkä / Yle

Poliisi: Hyvä, että nuorilla on järkevää tekemistä

Roadman-ilmiö on puhuttanut Suomessakin viimeisen vuoden aikana. Nuorisotyöntekijät Helsingissä ovat arvioineet, että trendillä saattaa olla tekemistä nuorten puukotusten kanssa.

Alaikäisten väkivaltarikokset lisääntyivät alkuvuonna Helsingissä lähes 40 prosentilla viime vuodesta. Helsingin poliisin havaintojen mukaan nuorilla on aiempaa enemmän teräaseita mukanaan.

Suomessa on useita nuoria räppäreitä, joiden sanoituksissa ja videoissa vihjaillaan jengeistä. Youtubesta löytyy monien eri tekijöiden suomenkielisiä räp-videoita, joissa joukko miehiä on pukeutunut esimerkiksi kommandopipoihin tai peittänyt kasvonsa huivilla.

Osaa porukoista yhdistää vaatteisiin painettu sama numero. Sanoituksissa voidaan antaa ymmärtää, että tämä joukko hallitsee lähiötä eikä ulkopuolisilla ole sinne asiaa. Ampumista imitoidaan vähintäänkin käsimerkeillä.

Helsingin poliisin mukaan heidän tietoon tulee aika ajoin erilaisia “jengivirityksiä” numeroyhdistelmillä tai nimillä. Osa näistä "jengeistä" esiintyy myös kotimaisilla räp-videoilla. Poliisin mukaan asialla ei kuitenkaan ole laajempaa yhteyttä räppiin.

– On hyvä, että nuorilla on järkevää tekemistä musiikin parissa. Sekaan mahtuu varmasti niitäkin nuoria, jotka päätyvät meidän asiakkaaksi, mutta mitenkään erityisesti räppi-yhteydet eivät ole näkyneet meidän työssämme, kertoo rikoskomisario Marko Forss Helsingin poliisilaitoksen nuorisoryhmästä.

Jos räppärit näyttävät kuvissa jengimerkkejä, se voi olla myös viittaus gangsta rapin lähtökohtiin 80-luvulla Yhdysvalloissa Los Angelesissa. Kaupungissa oli satoja katujengejä, joiden väliseen väkivaltaan gangsta rap tuli vaihtoehdoksi. Gansta tarkoittaa katujengin jäsentä.

– Jengisignaalien heittäminen kuvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja porukkaa. Meillä on tämä räppäri, ja tämä on meidän porukka, Karri "Paleface" Miettinen sanoo.

Ulkopuolisuuden tunne kuuluu räpissä

Sosiaalinen media mahdollistaa erilaisten artistien esiintulon ilman perinteisten levy-yhtiöiden portinvartijuutta. Kukaan ei määrää artisteja siistimään puheitaan tai pukemaan ylleen kauluspaitaa.

Sosiaalisen mediaan jaettujen huumeista, jengeistä ja rikoksista kertovien videoiden tavoitteena voi olla lähinnä julkisuuden saaminen. Siksi poliisi ei halua tehdä asiasta turhaan suurta numeroa.

– Jos poliisi (ja sitä kautta media) ”mainostaa” jotain tiettyä porukkaa, se aiheuttaa vain enemmän harmia. Etenkin muille nuorille voi syntyä mielikuva, että tässä on nyt joku kovempi porukka kyseessä. Se taas vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen ylimitoitetun negatiivisesti, Forss kertoo.

Ruotsissa asuvalla Ylen haastattelemalla räppärillä on juuret myös Suomessa, ja hän tuntee Suomen sekä Ruotsin uuden aallon räppärit hyvin.

– Poliisi ja media luulevat, että räppärien ympärillä pyörivissä porukoissa on jäseniä ja että ne ovat organisoituja liigoja. Niissä ei ole jäseniä, he ovat lapsuuskavereita. Niihin liittyy erilaisia ihmisiä. Jotkut ovat artisteja, jotkut ovat sodassa kadulla jonkun kanssa.

Miehen mukaan Suomen uusi lähiöräppi kertoo siitä, että osa suomalaisista kokee voimakasta ulkopuolisuutta yhteiskunnasta.

Juuri ulkopuolipuolisuuden tunne on nähty yhtenä syynä rikollisten katujengien syntymiseen Ruotsissa, jossa ampumiskuolemat jengisodissa ovat todellinen ongelma. Rikolliset houkuttelevat yhteiskunnasta syrjäytyneitä nuoria mukaan katujengeihin.

Itä-Uudenmaan poliisi ja Keskusrikospoliisi selvittävät parhaillaan, onko pääkaupunkiseudulle syntynyt uusia järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Viitteitä tällaisesta kehityksestä on ilmennyt.

Briteissä sensuroidaan räppiä

Isossa-Britanniassa on keskusteltu rikoksista kertovan räpin sensuroimisesta, koska osa ihmisistä uskoo sen lietsovan rikoksiin. Brittien yleisradioyhtiön BBC:n jutun (siirryt toiseen palveluun) mukaan Lontoossa poliisi on pyytänyt Youtubea poistamaan videot, joissa on yhteyksiä todellisiin rikoksiin.

Jutussa haastatellun puukotuksen uhrin omaisen mielestä räppärien videot ovat jengien tapa kommunikoida ja uhitella keskenään. Briteissä muun muassa räppäreiden Skengdon ja AM:n kappaleiden soittaminen on kielletty heitä koskevan jengeihin liittyvän poliisitutkinnan aikana.

Isossa-Britanniassa katujengit ovat todellisuutta aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siksi viranomaiset ovat huolissaan UK drillistä, jossa sanoitukset voivat sisältää jengien sodanjulistuksia. Asiasta kirjoittaa muun muassa The Guardian. (siirryt toiseen palveluun)

– Tuntuu, että keskustelussa piirretään liian isot sarvet räpin päähän. Kyllä jengisodan voi julistaa puhelimessakin, Mertsi “Merzi” Ahlgren sanoo.

E.N.R.P:n Roope Halisen mielestä yleisön kannattaa muistaa, että räp-musiikki on yksi taiteen laji. Taiteen vapauteen kuuluu oikeus valita itse aiheensa ja ilmaisemisen tapansa. Sananvapaus on Suomessa perusoikeus.

– Jos räppiä aletaan sensuroimaan, niin ei herranjumala, millaiseksi maailma menee, Halinen puuskahtaa.

Hip hop -poliisi voisi pahentaa ongelmia

Karri "Paleface" Miettisen mukaan tiukempi kontrolli, ja esimerkiksi kaveriporukoiden määritteleminen järjestäytyneeksi rikollisryhmiksi, voi pahentaa ongelmia.

Suomessa ilmiöstä on esimerkkinä 90-luvun tapaus, jossa graffiteja muun muassa junien kylkiin tehnyt ryhmä todettiin järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi.

Tällä perusteella poliisi saattoi kohdistaa graffitien tekijöihin kovempia pakkokeinoja. Myös tuomiot olivat tuntuvia. Suomi on yksi harvoista maista, joissa junien töhrimisestä saattoi saada ehdottoman vankeustuomion. (siirryt toiseen palveluun)

Miettisen mukaan poliisin voimakas kontrolli johti vastareaktioon, jonka myötä junia alettiin tuhota enemmän. Sama voisi tapahtua räpin rajoittamisen kohdalla.

– Ei auta, että meille syntyisi hip hop -poliisi ja alettaisiin syynätä näitä nuoria. Sillä voitaisiin ruokkia negatiivisia ilmiöitä, Miettinen pohtii.

Vankiloissa musiikin tekemisen on havaittu vähentävän rikoksenuusimisriskiä. Arkistokuva Helsingin vankilasta marraskuulta 2017. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Maailma on julma paikka

Rikollisesta elämästä kertovaa räppiä on kritisoitu rikollisuuden romantisoinnista. Musiikkia ja videoita seuraavat myös monet alaikäiset.

Muutama räppäri voi vaikuttaa enemmän nuoriin kuin vuosien viranomaistyö.

E.N.R.P:n Roope Halinen on miettinyt musiikkinsa vaikutuksia nuoriin. Hän haluaa nähdä kappaleensa ja musiikkivideonsa osaltaan varoittavina esimerkkeinä, joissa ei kaunistella asioita.

– Maailma on julma paikka, eikä sen pidä väittää olevan mikään lintukoto. On vanhempienkin vastuulla keskustella lastensa kanssa näistä asioista, Halinen toteaa.

Merzin sanoituksista kuuluu myös vastuun kantaminen rikollisten tekojen seurauksista.

“Mut tätähän mä pyysin. Kannan harteillani sen, mitä mul on kyydis. Porsche pihas vapaudelle tyyris.”, Merzi räppää Kylmäkosken vankilassa kuvatulla videolla.

Video on tehty yhteistyössä vankilan henkilökunnan kanssa. Vankiloissa järjestetään musiikkikursseja, joiden kautta moni tuomittu on löytänyt räpin. Rikosseuraamuslaitoksessa on todettu mielekkään tekemisen vähentävän rikoksen uusimisriskiä ja häiriöitä vankilan arjessa.

Musiikkibisnes voi antaa lakien ulkopuolella eläneille merkityksellisen ja rehellisen toimeentulon. Tästä Halinen ja Mertsi “Merzi” Ahlgren ovat hyviä esimerkkejä.

Ahlgrenin mielestä monien parikymppisten ongelma on tänä päivänä kunnioituksen puute muita kohtaan. Se on yksi hänen tulevan albuminsa teemoista.

– Räppärit voisivat ottaa enemmän vastuuta siitä, mitä kappaleissa puhutaan, Ahlgren toteaa lopuksi.

Lisää aiheesta:

Mist sä tuut? Sukellus suomirapin ja hip hop -kulttuurin kaupunkeihin Yle Areenassa

Jaakko Keson dokumentti lähiöräpistä Yle Areenassa

Perttu Häkkinen: Rikoksenuusimisrap - pohjalta voi nousta vain ylöspäin