1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan unioni

EU-maiden johtajat pohtivat huippukokouksessaan, pitäisikö EU:n tavata Putin vai ei – Marin: "Tämä herättää paljon keskustelua"

EU:n ja Venäjän välisiä huippukokouksia ei ole pidetty sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014. Saksa ja Ranska haluaisivat, että EU harkitsisi Venäjän kutsumista yhteiseen huippukokoukseen. Useat EU-maat kuitenkin vastustavat tätä.

Pääministeri Sanna Marin EU-huippukokouksessa Brysselissä 24. kesäkuuta. Kuva: EPA-EFE/ARIS OIKONOMOU/POOL

EU:n huippukokouksen alla kuumaksi kysymykseksi nousi, pitäisikö EU:n tavata Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vai ei. Saksa ja Ranska haluaisivat, että EU harkitsisi Venäjän kutsumista yhteiseen huippukokoukseen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ehdotus ei tullut yllätyksenä.

– Meillä oli jo viime kokouksessa laaja ja monipolvinen Venäjä-keskustelu, joka oli erittäin hyvä ja syvällinen. Mielestäni tämä aloite on jatkoa sille keskustelulle, Marin sanoi saapuessaan kokouspaikalle.

Marinin mukaan EU-mailla on eriäviä kantoja siitä, pitäisikö keskusteluyhteyttä Venäjän suuntaan syventää vai ei.

– Sinänsä on hyvä, että pyritään konkretiaan, mutta erityisesti tämä keskusteluyhteyden syventäminen on se, mikä paljon herättää keskustelua.

Marin korostaa, että EU:n on oltava tiukkana Venäjän toimien suhteen ja pidettävä kiinni vaatimuksista, joita on esitetty esimerkiksi Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi.

Pääministeri näkee, että tietyillä aloilla nykyistä syvempää yhteistyötä Venäjän kanssa tarvitaan, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökysymyksissä.

Marinin mukaan Suomelle on tärkeää, että EU:lla olisi yhtenäiset kannat Venäjän suhteen.

Viro muistuttaa Venäjän olevan uhka

EU:n ja Venäjän välisiä huippukokouksia ei ole pidetty sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Krimin vuonna 2014.

Saksan ja Ranskan ehdotus tapaamisten jatkamisesta ei saa varauksetonta tukea kaikilta jäsenmailta. Esimerkiksi Baltian maat ja Puola ovat perinteisesti halunneet vetää tiukkaa linjaa Venäjä-suhteissa.

Viron pääministeri Kaja Kallas EU-huippukokouksessa Brysselissä 24. kesäkuuta. Kuva: EPA-EFE/JOHN THYS/POOL

Viron pääministeri Kaja Kallas muistutti kokouspaikalle saapuessaan, että Venäjä on uhka.

– Ihmettelen, mitä on tapahtunut ja mihin tämä ehdotus perustuu. Haluan kuulla perusteita siitä, mikä on muuttunut sitten edellisen keskustelun jälkeen, Kallas sanoi.

Tänään alkavan huippukokouksen Venäjä-keskustelun pohjana on EU-komission tuore raportti, jossa Venäjän todettiin haastavan kansainvälistä oikeutta sekä yrittää luoda epävakautta EU:n sisällä.

EU:n ja Venäjän suhteet ovat olleet pitkään huonot. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kuvaili viime viikolla, että Venäjän toimet ovat luoneet negatiivisen kierteen.

Putin tukee ehdotusta

Kremlin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin tukee Saksan ja Ranskan ehdotusta EU–Venäjä-huippukokouksen järjestämisestä.

Uutistoimisto AFP kertoi Putinin tiedottajan Dmitri Peskovin kommentoineen, että Putin suhtautuu aloitteeseen myönteisesti ja tukee vuoropuhelun luomista EU:n ja Venäjän välille.

Liittokansleri Angela Merkel kommentoi aamulla Saksan liittopäiville eli parlamentille olevansa sitä mieltä, että EU:n tulisi hakea suoraa yhteyttä Venäjän presidenttiin.

– Ei ole riittävää, että Yhdysvaltojen presidentti puhuu Venäjän presidentille, Merkel sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Tämänkertainen huippukokous on todennäköisesti Merkelin viimeinen, sillä hän väistyy Saksan johdosta syyskuun vaalien ja lähes 16 vuotta jatkuneen valtakauden jälkeen.

Painostus maahanmuutolla torjuttava

EU-maiden johtajat keskustelevat myös maahanmuutosta ja siitä, miten EU tekee yhteistyötä muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Johtajien odotetaan toteavan, ettei maahanmuuton käyttäminen painostuskeinona ole hyväksyttävää.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi tiistaina, ettei Suomi voi hyväksyä minkäänlaista jäsenmaihin tai Euroopan unioniin kohdistuvaa painostusta maahanmuuton varjolla.

– Ilmiöhän ei ole millään tavalla uusi. Erittäin tuomittava ja vastenmielinen ilmiö. Erityisesti, kun siihen liittyy aika usein alaikäisten turvapaikanhakijoiden käyttö tällaisena välineenä erilaisessa poliittisessa propagandassa ja painostuksessa, Tuppurainen sanoi.

Viimeaikainen esimerkki ilmiöstä on nähty Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla. Liettua on kertonut, että Valko-Venäjä on auttanut siirtolaisia ylittämään rajan Liettuaan ja luonut näin painetta rajalle.

Jatkorahoitusta Turkille

Huippukokouksen aiheisiin lukeutuu myös EU:n Turkki-suhde, joka on ollut viileä muun muassa itäisellä Välimerellä olleiden jännitteiden vuoksi.

Tuppuraisen mukaan huippukokouksessa voitaneen ottaa pieniä askelia eteenpäin, koska tilanne Välimerellä vaikuttaa parantuneen hieman. Tuppurainen kuitenkin korosti, että Turkki-suhteessa on edelleen huolenaiheita esimerkiksi ihmisoikeustilanteen osalta.

Siirtolaisia Turkin ja Kreikan rajalla Kastaniesissa. Kuva: Sakis Mitrolidis / AFP

EU-maiden johtajien odotetaan keskustelevan jatkosta rahoitukselle, jolla EU on tukenut Syyriasta tulleita pakolaisia Turkissa ja muissa alueen maissa.

Uutistoimisto AFP:n näkemän ehdotuksen mukaan EU-komissio kaavailee, että EU maksaisi Turkille 3,5 miljardia euroa vuosina 2021–2024 pakolaisten majoittamisesta.

EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa EU lupasi tukea rahallisesti pakolaisia Turkissa, jotta Turkki ottaisi takaisin Kreikkaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia.

Turkissa on arvioilta 3,7 miljoonaa Syyrian sotaa paennutta ihmistä.

Unkarin syrjivä laki noussee esiin

Kaksipäiväisessä huippukokouksessa keskustellaan myös koronapandemiasta ja rokotteista sekä talouden elpymisestä.

EU-virkamiehen mukaan huippukokouksen illallispöydässä puheenaiheeksi saattaa nousta myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet.

Viime päivinä on keskustelu Unkarin uudesta laista, joka syrjii seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Laki käytännössä kieltää esimerkiksi homoseksuaalisuudesta kertomisen lapsille ja nuorille.

Komission puheenjohtaja von der Leyen kommentoi keskiviikkona lain olevan "häpeällinen" ja EU:n perusarvojen vastainen. EU-komissio on lähettänyt kirjeen Unkariin lain herättämien huolien vuoksi.

Unkarin hallitus lyttäsi keskiviikkona von der Leyenin lausunnon kutsuen sitä perättömäksi.