1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Eurooppa

Eurooppa-kirje: Metsäpolitiikassa muhii lihava riita – ovatko EU:n ilmastotavoitteet uhka vai mahdollisuus Suomen metsätaloudelle?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen. Linkki löytyy jutun lopusta. Tällä kertaa Brysselistä kirjoittaa Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.

Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Kuva: Rikhard Husu, AOP Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Suomessa virittäydytään jo juhannuksen viettoon, mutta Brysselissä ei pohjoismaisia keskikesän perinteitä kunnioiteta. Täällä valoisat illat vierähtävät huippukokouksen merkeissä.

Kesäkuun loppuun sijoittuva juhannushuippari on EU-politiikkaa seuraavien keskuudessa pienoinen instituutio. Eurooppa-neuvoston syövereissä ovat niin EU-maiden johtajat ja diplomaatit kuin toimittajatkin viettäneet pitkiä ja vähäunisia öitä.

Yöunet ovat vähissä niin ikään kivenheiton päässä EU-komissiossa, jossa jäsenmaiden elvytyssuunnitelmia käsitellään kuumeisesti. Lopullisen päätöksen suunnitelmien hyväksymisestä tekee aikanaan EU:n ministerineuvosto.

Hyväksynnällä on kiire, jos ensimmäiset tuet halutaan maksaa jäsenmaille vielä kesän aikana, kuten monet jäsenmaat toivovat.

Rahoituksesta elpymisrahaston perustaminen ei jää kiinni: Kysyntä ylitti tarjonnan moninkertaisesti, kun komissio laski viikko sitten liikkeelle (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisen erän joukkovelkakirjoja.

Komissiolla on vetovastuu myös suomalaisia puhuttavassa metsästrategiassa. Julkisuuteen vuotaneen luonnoksen mukaan avohakkuita tulisi välttää muissa kuin ympäristön kannalta välttämättömissä tapauksissa. Myös runkopuun energiakäytöstä luovuttaisiin.

Esitys jakaa mielipiteitä. Ympäristöjärjestö Greenpeace kiittelee komissiota kestävän metsätalouden selkeästä määrittelemisestä. Sen sijaan metsätaloustuottajien edunvalvojan MTK:n näkökulmasta kyseessä on “kauhuskenaario”.

Lisää aiheesta tässä taustoittavassa jutussa.

Ilmastonäkökulmaa painotetaan myös EU:n maatalouspolitiikkaa uudistettaessa. Sopua haetaan maanantaina Luxemburgissa alkavassa maatalousneuvoston kokouksessa.

Helppoa sopiminen ei ole. Maatalouspolitiikka on EU-yhteistyön kovinta ydintä ja jatkuvien erimielisyyksien kohde.

Hyvää juhannusta!

Rikhard

Seuraavaksi kollegani Markus Myllyojan poimintoja kuluneen viikon ja lähitulevaisuuden puheenaiheista Euroopassa:

#SOME: Unkarin LGBTIQ-lait koettelevat EU:n arvomaailmaa

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Unkarin uusi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita koskeva lainsäädäntö on vienyt maan entistä jyrkemmin törmäyskurssille EU:n kanssa. Unkari hyväksyi viime viikolla lakimuutoksia, jotka käytännössä kieltävät esittämästä alaikäisille myönteisessä valossa homoseksuaalisuutta ja transsukupuolisuutta.

Uudistus nosti laineita niin politiikassa, perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa kuin jalkapallokentilläkin. Unkarin mukaan lakimuutokset on ymmärretty väärin.

Unkarin ja EU:n arvojen yhteensopivuutta käsiteltiin tällä viikolla Eurooppa-ministerien kokouksessa. Joukko EU-maita, Suomi mukaan lukien, ilmoitti Benelux-maiden virittämässä yhteislausumassa (siirryt toiseen palveluun) tuomitsevansa Unkarin lakimuutokset.

Belgian Sophie Wilmés iloitsi myöhemmin Twitterissä, että aloitteeseen oli lähtenyt neljä maata lisää eli yhteensä jo selvä enemmistö EU-maista. Maat vastustavat jyrkästi Unkarin uutta lainsäädäntöä ja vaativat EU-komissiota ryhtymään toimiin.

Itäisen Keski-Euroopan kahdeksan maata eivät ole mukana. Maltaa ei myöskään joukossa näy, eikä Portugali EU:n puheenjohtajamaana ottanut kantaa. EU-toimittaja Dave Keatingin Twitterissä julkaisema kartta (siirryt toiseen palveluun) näyttää selvän jakolinjan.

Vielä torstaina 16 EU-maan johtajat julkistivat lyhyen yhteislausunnon (siirryt toiseen palveluun), jossa luvattiin taistella LGBTI-yhteisön syrjintää vastaan. Lausunnossa Unkaria ei mainittu, mutta arvatenkin asiasta keskustellaan Brysselissä.

Lue täältä lisää aiheesta: Sateenkaariväki ajautuu Unkarissa yhä ahtaammalle – Protesteihin osallistunut Katja Rauhala: "Ihmiset jäävät täällä ihan tyhjän päälle"

FAKTA: Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

Kuva: Laura Merikalla / Yle

Hintataso Euroopan maissa on edelleen varsin vaihteleva, kertoo EU:n tilastolaitos Eurostat. EU:n keskiarvoa lähimpänä ovat suuret EU-maat, kuten Saksa, Italia ja Espanja. EU:n halvimmat hinnat löytyvät itäisistä jäsenmaista, kalleimmat Pohjoismaista ja Irlannista.

Suomessa erityisen kalliita ovat ravintola- ja hotellipalvelut sekä alkoholi- ja tupakkatuotteet. Esimerkiksi viestintään liittyvät tuotteet ja palvelut puolestaan ovat keskiarvoa edullisempia. Tarkempia maavertailuja voi tehdä Eurostatin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

(Eurostatin vertailussa ovat mukana EU-maiden lisäksi myös EFTA-maat sekä EU-jäsenyyttä hakeneet maat.)

VIIKON VARRELTA: Toisen koronakesän lomajärjestelyt ja Brexit-vuosipäivä

Kreikassa avattiin rantakautta toukokuun alussa vielä koronarajoituksin. Kuva Ateenan lähistöltä. Kuva: Alexandros Vlachos / EPA

Jos toisen EU-maan hintataso tai muuten mieleisemmät olot houkuttelevat, rajojen ylittäminen on taas hieman helpompaa. Suomi kevensi koronapandemian takia asetettuja matkustusrajoituksia, ja EU:n koronarokotustodistuksella voi osoittaa saaneensa rokotuksen tai negatiivisen testituloksen tai sairastaneensa vastikään koronataudin.

Rajat eivät tietenkään ole pelkkä matkailukysymys. Turkin kautta on pyrkinyt edelleen siirtolaisia ja pakolaisia EU:n alueelle Kreikan rajan yli. Kreikka on torjunut pyrkijöitä tehokkaasti, mutta ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportin mukaan Kreikan keinot rajalla saattavat rikkoa kansainvälisiä sopimuksia.

Italian pääministerin Mario Draghin mielestä EU-maiden budjettikuria pitäisi helpottaa. Yle Puheen Politiikkaradiossa pohdittiin tällä viikolla, muuttavatko koronapandemian talousvaikutukset EU:n suurta linjaa ja miten Suomi siihen suhtautuu.

Katalonia palasi Espanjan politiikan keskiöön. Hallitus päätti vapauttaa vankilaan tuomitut poliitikot, jotka nelisen vuotta sitten julistivat Katalonian itsenäiseksi. Pääministerin mukaan tarkoitus on avata uusi vuoropuhelu Katalonian kanssa, mutta alueen nykyhallinnon mukaan tuomioiden kumoaminen ei vielä riitä mihinkään. Espanjan oppositio puolestaan protestoi tiukasti tuomioiden kumoamista.

Ainoan EU:sta eronneen maan eli Britannian brexit-kansanäänestyksestä tuli kuluneeksi viisi vuotta. Jäsenyyden siirtymäaikakin päättyi jo puoli vuotta sitten, mutta välejä selvitellään yhä. Ns. "makkarasodassa" saatetaan kuitenkin päästä tulitaukoon (siirryt toiseen palveluun) ennen kesäkuun lopun takarajaa.

JA VIELÄ BREXITISTÄ: Kansanäänestyksen ja brexit-neuvottelujenkin aikaan oli kovin epäselvää, millainen Britannian ja EU:n suhteesta muotoutuisi. Nyt jo entinen pääministeri Theresa May kuvaili toimeen tarttuessaan: "Brexit means brexit". Sittemmin osa ajoi niin sanottua "kovaa brexitiä", toiset pehmeämpää linjaa. Tällä viikolla Areenassa julkaistu Ulkolinja-dokumentti kysyy, kuka halusi kovan brexitin?

MENEILLÄÄN JA TULOSSA: Merkelin viimeinen huippukokous ja uusi puheenjohtajamaa

Kiihkein lomakausi on Keski- ja Etelä-Euroopassakin käsillä, mutta sitä ennen EU-maiden johtajat tosiaan kohtaavat Brysselissä tätä kirjoitettaessa.

Johtajien oli määrä keskustella torstaina muun muassa koronakriisistä ja siirtolaisuudesta sekä suhteista Turkkiin ja Venäjään. Eli tätä lukiessasi löydät uusimmat tiedot kokouksesta Ylen etusivulta.

Seuraavan kerran EU-johtajien on määrä kohdata vasta lokakuussa. Ellei ylimääräisiä kokouksia kutsuta koolle ja Saksassa vallanvaihto etenee jouhevasti, liittokansleri Angela Merkeliä ei juhannuksen jälkeen huippukokouksissa nähdä.

Saksan tuore liittokansleri Angela Merkel keskusteli EU-komission puheenjohtajan José Manuel Barroson kanssa joulukuun 2005 huippukokouksessa. Oikeassa laidassa näkyy silloinen Luxemburgin pääministeri ja Barroson myöhempi seuraaja Jean-Claude Juncker. Kuva: Benoit Doppagn / EPA

Merkel on edustanut Eurooppa-neuvostossa Saksaa lähes 16 vuotta. Seuraavaksi pisimpään EU-maiden johdossa ovat pysyneet Unkarin Viktor Orbán ja Hollannin Mark Rutte, kumpikin noin 11 vuotta.

Portugali on johtanut EU:ta puoli vuottaan, ja unionin puheenjohtajamaa vaihtuu jälleen ensi torstaina. Paikalle asettuu EU:n pienimpiin maihin kuuluva Slovenia.

Värikkään uran tehneellä maan pääministerillä Janez Janšalla on lämpimät suhteet naapurimaan Unkarin johtoon, ja hänen onkin arveltu (siirryt toiseen palveluun) seuraavan Orbánin viitoittamaa tietä.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen omaan sähköpostiisi tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)