Monella kulttuurikohteella on nyt kohtalon kesä - ilkivallan kohteeksi joutunut Laila Pullisen veistospuisto löysi tukijoita yllättävältä taholta

Kulttuurinähtävyydet yrittävät saada toimintaansa jaloilleen vaikean pandemiavuoden jälkeen. Pääsylipputuloista ei ole kustannusten kattajaksi. Kuvanveistäjä Laila Pullisen veistospuisto keksi keinon paikata talousahdinkoaan.

Kuvanveistäjä Laila Pullisen veistospuisto, taiteilija-ateljee, kotimuseo ja näyttelytilat sijaitsevat Nissbackan kartanon mailla Vantaalla. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

– Minua voi kutsua orjaksi, Jean Ramsay esittäytyy naureskellen.

Näin sanoessaan hän haluaa kertoa, etteivät hänen päivänsä muistuta millään lailla lokoisia kartanonherran kesäpäiviä.

Jean Ramsay herää aamuvarhain ja tarttuu raivaussahaan tai siimaleikkuriin ja alkaa "nyppiä nurmikkoa" Nissbackan kartanon puistossa Vantaalla.

Puutarhanhoidon jälkeen hän aloittaa vierailijaryhmien opastukset. Sitten hän jatkaa museonjohtajan ja Laila Pullisen säätiön puheenjohtajan töitä myöhäiseen iltaan.

Veistokset Viimeinen Flora ja Viimeinen Apollo ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi. Nyt ne seisovat jälleen tukevasti paikoillaan. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
"Kaikessa mitä Laila Pullinen veisti, toistui valo ja liike", Jean Ramsay sanoo. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Jean Ramsay on maamme arvostetuimpiin kuvanveistäjiin kuuluvan Laila Pullisen (1933–2015) poika. Häneen teki jo nuorena suuren vaikutuksen äidin käsillä tekemisen taito.

– Hän oli taiteilijana samanlainen kuin ihmisenä: vaativa perfektionisti, täydellisyyteen kallellaan ja energinen.

Ramsayn mielestä äidin veistoksissa voi nähdä hänen luonteenpiirteensä kuten eloisuuden, ilon ja positiivisuuden.

– Laila aina sanoi, että jokainen veistos on rakkauden teko, eivätkä veistokset synny vihasta.

Taiteilija Laila Pullisen poika Jean Ramsay kertoo, että koronavuosi oli veistospuistolle erityisen vaikea: "Tynnyrinpohja tuli vastaan". Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Hiljaisen koronavuoden jälkeen vierailijat ovat jälleen löytäneet kulttuurikohteisiin. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Vantaalla sijaitsevan Nissbackan tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Se siirtyi Laila Pullisen puolison, Carl-Magnus Ramsayn suvulle 1800-luvun lopussa.

Kuvanveistäjän teoksia esittelevä veistospuisto (siirryt toiseen palveluun)avautui yleisölle 1980-luvulla. Sen lisäksi kulttuurikohteessa on nähtävänä taiteilijan ateljee, näyttelytiloja sekä uutuutena kesäkuussa avattu kotimuseo.

Nissbackaa on piinannut toistuva ilkivalta

Nissbackan nähtävyydellä on riittänyt vastoinkäymisiä.

Se on joutunut vuosien varrella useita kertoja ilkivallan kohteeksi. Rakennuksiin on murtauduttu, veistoksia on kaadettu, paikkoja on töhritty ja rikottu.

Tuhopoltoksi epäilty tulipalo (siirryt toiseen palveluun) tuhosi vanhan saunan tänä keväänä. Jean Ramsayn mielestä se oli kulttuurihistoriallisesti iso menetys.

– Laila aina sanoi, että kokonaisuuden kannalta arvottominkin rakennus on arvokas, koska se täydentää kokonaisuutta.

Vantaan historiallista rakennuskantaa kartoittavassa VAARI-selvityksessä aluen rakennukset on merkitty suojelluiksi ja suojeltaviksi. Kuvassa vanha makasiini. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Makasiinirakennuksessa on näyttelytila. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Ramsaylle on tärkeää, että alueen monikerroksellisuus säilyy.

– Yleensä kartanokohteissa säilytetään vain herrasväen kulttuuria, pitsi- ja lasiverantoja, mutta minä olen halunnut säästää myös työväen tiloja ja rakennuksia.

Viime kesä meni myttyyn koronan takia

Isoin takaisku on kuitenkin ollut pandemia. Kohde oli viime vuoden keväästä lähtien pitkään kiinni eikä kävijöitä ollut kuten aikaisemmin.

Säätiön talous- ja hallintopäällikkö Petra Piitulainen-Ramsay sanoo, että viime kesä meni "täysin myttyyn koronan takia".

Sama kohtalo on ollut monella muullakin kulttuurinähtävyydellä. Pandemia kiristi niiden jo ennestään vaikean taloudellisen tilanteen äärimmilleen.

– En ole varma, voiko tilannetta kuvata sanalla katastrofaalinen, koska meillä on taloudellisesti katastrofaalinen tilanne oli koronaa tai ei, Piitulainen-Ramsay naurahtaa.

"Veistospuisto on vain yksi monista kulttuurikohteista, joita korona on kurittanut ", muistuttaa talous- ja hallintopäällikkö Petra Piitulainen-Ramsay. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Vantaan kaupungista on tullut kohteen tärkeä yhteistyökumppani. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Nissbackassa sijaitsevat rakennukset vaativat jatkuvaa remontointia ja alueen ylläpito tulee kalliiksi.

– Tämä paikka on kuin musta aukko, joka nielee rahaa ja jota ei voi ikinä tilkitä, Jean Ramsay toteaa.

Pohdinnan jälkeen pariskunta päätti kokeilla, voisiko mesenaattikampanjasta (siirryt toiseen palveluun) olla heille apua.

Joukkorahoitus oli kokeilun arvoinen

Mesenaatti.me on joukkorahoitukseen tarkoitettu palvelu. Se on kansainvälisestikin vakiintunut rahoitusmuoto, jossa ihmiset voivat tukea rahallisesti heille tärkeää hanketta. Vastikkeeksi he saavat tuotteita tai palveluita.

Laila Pullisen säätiölle joukkorahoitus tuotti 12 000 euroa. Se oli iloinen yllätys ja paljon enemmän kuin osattiin odottaa.

– Summa sai minut aika sanattomaksi, hiljaiseksi ja nöyräksi. On vaikea olla liikuttumatta ihmisten antamasta tuesta, talous- ja hallintopäällikkö Petra Piitulainen-Ramsay sanoo.

– Sillä on meille iso merkitys, koska se osaltaan mahdollistaa tämän paikan tulevaisuuden.

Laila Pullinen käytti teoksissaan muun muassa kiveä ja pronssia. Kuva: Petteri Sopanen / Yle
Taiteilijan teoksia on esillä kotimaisten kokoelmien lisäksi ulkomailla kuten Roomassa, Hampurissa ja Kööpenhaminassa. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Piitulainen-Ramsay muistuttaa, että säätiön tulot muodostuvat useista pienistä puroista. Pelkät lipputulot eivät riitä toiminnan pyörittämiseen.

Hänestä joukkorahoitus voisi olla kokeilun arvoinen muillekin kulttuurikohteille.

– Kaikki kivet kannattaa kääntää. Suosittelen kokeilemaan varsinkin tällaisena aikana, kun kulttuuria kuritetaan valmiiksi vaikeassa tilanteessa.

"En tule päästämään irti tästä paikasta"

Jean Ramsay kertoo, että helteisestä kesäkuusta huolimatta Nissbackassa on jo ollut ilahduttavan paljon kävijöitä. Hän on pannut tyytyväisenä merkille, että joukossa on yhä enemmän nuoria.

Tavoitteena on, että nähtävyys olisi tulevaisuudessa avoinna ympärivuotisesti.

Vuonna 2015 kuollut Laila Pullinen tunnetaan parhaiten kuvanveistäjänä, mutta hän teki myös grafiikkaa ja piirrustuksia. Kuva on Pullisen ateljeesta. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Jean Ramsay aikoo vaalia Laila Pullisen elämäntyötä ja säilyttää sukunsa vanhan asuinpaikan luonnonkauniina kokonaistaideteoksena. Niin hänen äitinsäkin halusi.

– En tule ikinä päästämään irti tästä paikasta. Laila jatkaa elämäänsä näissä veistoksissa ja tavassa miten hän sommitteli puiston ja ideoi paikan toiminnan. Haluan pitää sen elämänliekin elossa.

Laila Pullinen veistospuisto & kotimuseo Vantaalla on avoinna neljänä päivänä viikossa 29.8.2021 saakka. Kesän 2021 vieraileva taiteilija on Perttu Saksa.

Lue myös: