1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Korona ei katoa, ja se pitää hyväksyä, sanovat eduskuntaryhmien johtajat – syksyn "uusi normaali" on pelisilmää ja käsienpesua, ei rajoituksia

Entistäkin ärhäkkäämmin leviävä koronan deltavariantti huolestuttaa. Voidaanko syksyllä jo palata takaisin normaaliin? Kysyimme eduskuntaryhmien puheenjohtajien näkemyksiä.

Koronamuunnosten tukahduttaminen ei eduskuntaryhmien puheenjohtajien mukaan realistista, vaan syksyllä pitää kahden koronarokotteen jälkeen voida elää normaalia elämää – jos haluaa, niin ilman maskiakin. Kuva: Tiina Jutila / Yle

"Maailma on täynnä erilaisia tauteja. Miksi korona olisi sitten se, joka meidän täytyy täysin eliminoida, kun näyttää siltä, että se ei edes ole täysin eliminoitavissa?"

Tätä pohti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri ja rokoteasiantuntija Hanna Nohynek Ylen A-studiossa kesäkuussa.

Nohynek on toivonut useissa haastatteluissa keskustelua siitä, kuinka jykevin keinoin koronavirusta on tarpeen rajoittaa sen jälkeen, kun valtaosa suomalaisista on rokotettu. Kyse on käytännössä lokakuusta.

Kahdeksasta Ylen tavoittamasta eduskuntaryhmän puheenjohtajasta jotakuinkin kaikki arvioivat, ettei koronan hävittäminen kokonaan ole realistista, eikä sen tavoitteleminen ole välttämättä edes mielekästä.

Lokakuussa koittaa rennompi aika, koittaahan?

Ryhmänjohtajat uskovat tilanteen paranevan selvästi syksyllä, kun valtaosa suomalaisista on saanut kaksi koronarokotetta.

Riski vakavamman koronan saamisesta pienenee silloin murto-osaan siitä, mitä se on pahimmillaan oli, sanoo kokoomuksen Kai Mykkänen.

– Lähtökohta on, että rokotusten jälkeen palataan vapaaseen maailmaan, toivottavasti vähän paremmalla hygienialla kuin ennen koronaa. Mutta siihen ei voida lähteä, että rokotusten jälkeen ihmisten matkustamista, työelämää, opiskelua ja toistensa tapaamista rajoitetaan, Mykkänen sanoo.

Maskeista voi tulla influenssakaudella Suomessakin uusi normaali, mutta muuten koronatoimissa, kuten turvavälien pitämisessä pitää luottaa ihmisten sosiaaliseen pelisilmään, sanoo Kai Mykkänen (kok.). Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Hetki pitää vielä olla valppaana, sanoo SDP:n Antti Lindtman. Hän ennakoi, että lokakuussa noin 80 prosenttia väestöstä on saanut tuplarokotteen.

– Muunnokset pystyvät ohittamaan yhden rokotuksen, joten avainsana on täysi rokotekerta. Siihen asti pitää olla valppaana. Sen jälkeen eletään suhteellisen normaalia elämää.

"Aikaan ennen koronaa ei ole paluuta"

Uudet muunnokset tarttuvat erittäin herkästi, mutta samalla taudin vakavuus on laskenut. Ryhmänjohtajat uskovat, että uusia, herkemmin tarttuvia koronamuunnoksia ilmantuu vastedeskin.

– Yhteiskunta auki. Aina tulee uusi variantti, joten sen kanssa on pystyttävä elämään, sanoo perussuomalaisten Ville Tavio.

Ville Tavion (ps.) mukaan koronatestitodistusten tulisi olla kaikissa kunnissa maksuttomia, mikä sujuvoittaisi matkailua. Kuva: Jani Saikko / Yle

– Kyllä siitä meille kumppani yhteiseen eloon jää. Aikaan ennen koronaa ei ole paluuta. Tulee uusia ryppäitä ja ne pitää koettaa tukahduttaa, arvioi keskustan Juha Pylväs.

Vuosi sitten koronavirus oli suuri tuntematon ja perusteet rajoituksille olivat olemassa, näin ei enää ole, Kai Mykkänen sanoo.

– Vakavan tautimuodon arvaamattomuus on se kysymys, joka on pistänyt maailman sekaisin.

– Jos korona olisi kohdattu sellaisena kuin me nyt sen otamme, ja vieläpä rokotettuina, niin eihän kukaan olisi alkanut tällaisia rajoituksia Euroopassa toimeenpanemaan, Mykkänen vertaa.

Ei tuijoteta tartuntoja vaan vakavan taudin riskiä

Vaikka koronavirukset laimenevat, vihreiden Emma Karin mukaan tautiin ei vielä voida suhtautua kuin mihin tahansa kiertävään influenssavirukseen.

Koulujen ovien sulkemiseen pitää olla erittäin korkea kynnys, jos epidemia uudestaan pahenee, sanoo Emma Kari (vihr.). Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Tällä viikolla Suomen koronaluvuissa on ollut piikki muun muassa Pietarin EM-kisaturistien tuomana.

Jos syksyllä Suomeen tulee esimerkiksi deltamuunnoksen aiheuttama neljäs aalto, Kari seuraisi, pysyvätkö taudin vakavat muodot rokotuksilla aisoissa.

– Sen sijaan että katsotaan kaikkia tartuntoja, pitää keskittyä vakaviin tautimuotoihin ja terveydenhuollon kantokykyyn. Jos meillä alkaa elokuussa olla rokotusten antama vahva suoja läpi yhteiskunnan, niin itse ajattelen, että nykyisenkaltaisiin rajoituksiin ei ole tarvetta.

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kohdentaisi myös koronatestaamista vakavampien tautimuotojen löytämiseksi.

– Mikäli rokotuskattavuus on hyvä eikä tiedossa ole nykyistä vaarallisempia variantteja, vähäoireisten testaamisesta voisi luopua ja testata vain sairaalahoitoon joutuvat, Räsänen sanoo.

Uusia rajoituksia viimeiseksi kouluihin, tapahtumiin selkeät säännöt

Laajoja ravintololarajoituksia, tai julkisiin tiloihin ja harrastuksiin liittyviä rajoituksia ei kukaan ryhmänjohtajista halua syksyksi ennakoida.

Korkein kynnys on koulujen laajoihin sulkuihin, niitä välttäisivät viimeiseen asti niin SDP:n, KD:n, vasemmistoliiton kuin vihreiden ryhmänjohtajat.

– Aivan viimeinen asia mikä sivistysvaltiossa pitää sulkea on koulujen ja oppilaitosten ovet, vaikka tautitilanne pahenisikin, Emma Kari sanoo.

Jos koronatilanne syksyllä huononee, pitää tartunnanjäljityksen toimia. Silloin voidaan mahdollisimman rajattujen karanteenien avulla pitää tilanne hallinnassa, sanoo Pia Lohikoski (vas.). Kuva: Kimmo Brandt / Compic / Eduskunta

– Laajoja koulusulkuja ei enää pitäisi tehdä. Meillä on kokemusta etäopetuksesta ja hybridiopetuksesta, ja niitä voidaan käyttää paikallisesti karanteenitilanteissa, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski.

– Pitäisin kynnyksen korkealla pienten lasten koulun ja päivähoidon kohdalla, samoin myös kiireettömän terveydenhuollon, sillä hoitovelkaa on jo nyt vaikea kuroa umpeen, sanoo Päivi Räsänen.

Miten syksyllä ratkaistaan tapahtuma-alan rajoitukset?

Jos epidemia kuitenkin ryöpsähtää, Päivi Räsänen rajoittaisi ensisijaisesti suuria joukkotapahtumia, joissa käytetään alkoholia.

– Silloin on vaikeampaa huolehtia terveysturvallisesta käyttäytymisestä.

On tärkeää tehdä selkeä polku ulos erilaisista rajoituksista. Myös rokotekattavuuden eteen pitää vielä tehdä työtä, sanoo Päivi Räsänen (kd.). Kuva: Pekka Tynell / Yle

Vasemmistoliitosta arvioidaan, että rajoitukset tulisi ylipäänsä pitää paikallisina. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi paikallisia karanteeneja.

– Esimerkiksi tapahtumien turvallisen järjestämisen ohjeiden tulee olla niin selvät, ja niiden noudattamista tulee valvoa, että kulttuuritapahtumien ja harrastustoiminnan järjestäminen olisi syksyllä mahdollista terveysturvallisesti myös sisätiloissa, korostaa Lohikoski.

Myös mahdolliset rajoitukset pitää tehdä vakavien koronatapausten perusteella, ei yleisen ilmaantuvuusluvun, sanoo myös RKP:n Anders Adlercreutz.

– Jos mitataan pelkästään tartuntojen määrää, niin silloin helposti mennään tilanteeseen, jossa toimet eivät ehkä ole oikeasuhtaisia. On huomattu, että rajoitusten asettaminen on oleellisesti niiden purkamista helpompaa, Adlercreutz sanoo.

Ajatus siitä, että meidän pitää oppia elämään tämän tilanteen kanssa tuntuu hyvinkin loogiselta ja rationaaliselta polulta tästä lähtien. Kaikki ovat aika yksimielisiä siitä, että korona ei kokonaan poistu, sanoo Anders Adlercreutz (r.). Kuva: Sebastian Backman / Yle

Pelisilmää baareihin – etätöihin vain vapaaehtoisesti

Miten korona muuttaa ihmisten arkea syksyllä, kun ne kaksi rokotusta on olkavarteen saatu? Jos eduskuntapuolueilta kysytään, ei paljoakaan.

– Luulenpa niin, että etätyö tulee lisääntymään joka tapauksessa. Tuskin yleistä etätyösuositusta tarvitaan vaan lähden siitä, että tämä osataan työpaikoilla järjestää, arvioi Lindtman.

– Toivon, että riippumatta siitä miten tautitilanne kehittyy, työpaikoilla suhtaudutaan jatkossa joustavammin jos ihmisillä on halua tehdä etätyötä ja hyödynnetään myös etäkokouksien mahdollisuutta, sanoo Emma Kari.

Rokotuksilla pystytään välttämään vakava korona-aalto eli ne ovat pääsylippu vapaaseen maailmaan, sanoo Antti Lindtman (sd.). Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Ei maskipakko, eikä edes maskisuositus saa kannatusta.

– Maskeista on myös aika erilaisia näkemyksiä, siitä kuinka tehokkaita ne ovat. Itse ajattelen, että maskisuositus tai maskipakko tuntuu aika turhalta siinä vaiheessa, kun sairaalaesiintyvyys on näin pieni, sanoo RKP:n Adlercreutz.

– Pitäisin erikoisena, jos nyt sanottaisiin, että rokote ei oikeastaan toimikaan, vaan jokaisen onkin siitä huolimatta liikuttava maski naamalla ja pysyttävä kotona, sanoo Ville Tavio.

Syksystä eteenpäin yhteiskuntaa pitää vapauttaa mahdollisimman paljon, kun rokotekattavuus on hallinnassa, sanoo Juha Pylväs (kesk.). Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kai Mykkäsen ja Juha Pylvään mukaan parantuneesta käsihygieniasta, tungosten välttelystä ja maskin mukana pitämisestä on jo tullut monelle vapaaehtoinen tapa.

– Maski ja korostettu käsihygienia ovat syksyllä ensisijaiset keinot herkästi leviäviä tauteja hillitsemään. Nämä kaksi ovat jo meillä arkeen sujahtaneet, sanoo Pylväs.

– (Maskeista) ehkä tulee uusi normaali erityisesti influenssakauden aikana. Vähän enemmän käsien pesua ja vähän sosiaalista pelisilmää: meillä on väestötiheys semmoinen että voimme elää turvallisesti kuten kaksi vuotta sitten, sanoo Mykkänen.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

Päivittyvä seuranta: Venäjälle matkustamista syytä välttää, Suomessa 222 uutta tartuntaa, Pietarista tulleilla lähes 400 tartuntaa