1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ukkonen

Viime päivien rajuilmoissa kyse poikkeuksellisesta ilmiöstä eli ukkospilvijärjestelmästä – tutkija: "Leviää kuin viuhka ja tuhoaa kaiken"

Ukkospilvijärjestelmät levittäytyvät jopa satojen kilometrien alueelle, mutta ne koostuvat yksittäisistä ukkossoluista. Niihin liittyy voimakkaita syöksyvirtauksia, jotka tekevät hetkessä pahoja tuhoja. Niitä esiintyy Suomessa harvakseltaan.

Vyörypilvet nousivat taivaalle nopeasti Helsingin Aurinkolahdessa keskiviikkona. Kuva: William Moore

Viime päivinä Suomessa on nähty voimakkaita rajuilmoja, jotka ovat aiheuttaneet hengenvaarallisiakin tilanteita. Ilmatieteen laitoksen ukkostutkijan Antti Mäkelän mukaan tämän kaltaiset ukkoset ovat suhteellisen harvinaisia.

– Niitä ei nähdä joka vuosi eikä edes joka viides vuosi, Mäkelä sanoo.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla nähtiin keskiviikkona komeat vyörypilvet, jotka edelsivät ukkosta. Ne nousivat nopeasti, mutta rintaman saapumista pystyi seuraamaan etukäteen. Se myös levittyi satoja kilometrejä pitkälle matkalle.

Hetkeä ennen rajuilman alkamista Vantaalla. Kuva: Kristian Kivimäki

Tämä kielii osaltaan siitä, että taustalla on erityinen ilmiö.

– Puhutaan ukkospilvijärjestelmästä eli laaja-alaisesta järjestäytyneiden ukkospilvien rivistöistä. Se on järjestäytynyt rivi yksittäisiä ukkospilviä, mutta yhtä pilvimassaa satojen kilometrien matkalta. Hyvin usein se saattaa olla kaarevassa muodossa, Mäkelä selventää.

– Se etenee kuin viuhka ja tuhoaa kaiken allaan. Aika scifi-henkinen ilmiö, hän jatkaa.

Ukkospilvijärjestelmät voivat olla tutumpia hirmumyrskyjen yhteydessä. Hirmumyrskyt ovat kuitenkin erilaisia, sillä niissä on todella voimakas matalapaineen keskus, jonka ympäri ilmavirrat kiertävät vauhdilla.

– Järjestäytyneissä ukkosrykelmissä ei ole matalapaineen keskusta, jonka ympäri ilmavirrat kiertyisivät, vaan se on yhteen suuntaan etenvä rintama, Mäkelä erottelee.

Toisaalta esimerkiksi Yhdysvaltojen eteläosissa hurrikaaneissa nähdään sitä kiertäviä pilvikaistaleita, jotka ovat vastaavia ukkospilvien rykelmiä. Ne ovat Mäkelän mukaan periaatteessa samanlaisia kuin mitä Suomessa kulki yli.

Suomessa ei voimakkaita myrskymatalapaineita juuri esiinny kesäkaudella, ne ovat enemmän syksyn ja kylmän ajan tuuli-ilmiöitä.

Syöksyvirtaukset tekevät tuhot

Kansankielessä puhutaan ukkosmyrskyistä, mutta meteorologiassa myrsky liitetään pitkäkestoisiin matalapaineisiin, joissa on voimakkaita pitkäkestoisia tuulia. Ukkoset puolestaan ovat rajuilmoja, joissa tulee salamointia, rankkaa sadetta ja monesti isojakin rakeita sekä puuskittaista tuulta. Joskus niihin voi liittyä myös pyörretuulia eli trombeja.

Tuhoa ukkosessa aiheuttavat ennen kaikkea syöksyvirtaukset.

Kuva: Illusia Sarvas / Yle, alkuperäinen kaavio A-J Punkka / Ilmatieteen laitos

Mäkelä selventää, että ukkospilvi syntyy ja kasvaa kokoansa melko voimakkaalla nousevalla ilmavirralla, eli kosteutta ja lämmintä ilmaa nousee maanpinnan läheltä vauhdilla ylöspäin.

Kun pilvi on kasvanut tarpeeksi isoksi, erilaiset hiukkaset eli rakeet ja jääolomuotoiset pisarat ovat kasvaneet niin suuriksi, että ne putoavat alas painovoiman vuoksi.

– Niin syntyy rankkasade ja siihen liittyvä alaspäin tuleva raju laskuvirtaus. Laskuvirtaus voi olla jopa 50 metriä sekunnissa. Kun se tulee alas ja törmää maahan, niin se alkaa levitä joka suuntaan. Puut menevät hetkessä katki tai kaatuvat juurineen.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Kaikissa ukkospilvissä on jonkinasteinen puska.

– Pikkuruinenkin ukkospilvi, joka tuottaa muutaman salaman ja rankkasadetta, siinäkin on puuskainen laskuvirtaus, mutta se on yleensä aika heikko. Mutta todella voimakkaissa ukkosissa myös laskuvirtaus on todella voimakas.

Suomen ukkoset usein paikallisia

Ukkostutkijan mukaan ukkoset Suomessa ovat usein paikallisesti syntyviä. Ne ovat harvoin järjestäytyneitä rintamia, jotka näkyisivät satelliittikartoissa pitkään etukäteen. Ne vain syntyvät helteiden ja kostean ilman mukana iltapäivän aikana paikallisesti.

Toisaalta ukkospilvijärjestelmiäkin syntyy. Ukkosten synnyssä on siis eroja.

– Suomi on ukkostutkijan näkökulmasta varsin mielenkiintoinen paikka elää, kun tämmöisiä pääsee kokemaan. Eihän esimerkiksi Italian kollegat pysty ymmärtämään, että täällä pohjoisessa voisi olla tälläisiä rajuilmoja kuin nyt nähtiin.

Mäkelän mukaan vuotuisia salamamääriä verratessa Etelä-Euroopan salamamääriin ne ovat vähäisiä, mutta yksittäinen ukkonen voi olla ihan yhtä raju kuin etelämmässä.

Rajuilmojen ääripää yleistyy

Millä tavalla ilmaston lämpeneminen sitten vaikuttaa rajuilmoihin?

– Tätä kysytään kovasti, ja suoraa aikasarjaa ei ole näyttää. Tarkkaa salamahavaintotietoa on nyt noin 20 vuoden ajalta, ja siinä näkyy vuosien välillä varsin suuri vaihtelu.

Ilmasto on jo lämmennyt Suomessa ja tulee vielä lämpiämään, joten helteiset säät tulevat yleistymään. Mäkelän mukaan silloin on entistä suurempi todennäköisyys, että rajumpia ukkosia esiintyy.

Salamamäärät eivät välttämättä ole noussa tulevaisuudessa, mutta rajujen ukkosten määrä saattaa kasvaa. Kuva: Lehtikuva

– Kun ukkosten voimajakautumaa ajatellaan, niin toisessa ääripäässä ovat nämä todella infernaaliset, rajut ukkoset. Oma arvioni on, että kun tätä vuosisataa mennään eteenpäin, se ääripää alkaa korostua eli voimakkaiden ukkosten määrä kasvaa, mutta vuotuiset ukkosten määrät eivät välttämättä kasva.

Ukkoset ovat kuitenkin siitä hankalia, että niiden ennustaminen on vaikeaa jopa sääkartoille.

– Niitä ei pysty etukäteen arvioimaan, sitä että minne se ensimmäinen salama iskee. Sen näkee vasta siinä vaiheessa, kun se on jo iskenyt, ja meterologit ovat usein pari sataa kilometriä väärässä. Ukkoset ovat todella hankalia, Mäkelä päättää.