1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hyönteismyrkyt

Yhdysvaltalainen Thermacell-valmistaja kommentoi ensimmäistä kertaa Suomessa esitettyä kritiikkiä: “Jälleenmyyjät voivat luottavaisin mielin jatkaa tuotteen myymistä”

Hyttysten torjuntaan käytettävän laitteen mainontaa on kritisoitu mielikuvista, joiden mukaan laitetta voisi käyttää käyttöohjeen vastaisesti luonnossa. Osa Suomen markkinointimateriaaleista on ollut yhdysvaltalaisen Thermacell Repellents -laitevalmistajan tuottamia.

Kuva: Antti Haanpää / Yle

Yhdysvaltalainen Thermacell Repellents -yhtiö on seurannut tiiviisti Suomessa käytyä keskustelua hyttyskarkoittimen käyttöohjeista, markkinoinnista ja ympäristövaikutuksista. Valmistaja ei ole aikaisemmin kommetoinut tilannetta julkisesti.

Yrityksen kansainvälisen kaupan johtajan Allen Spigelmanin mukaan tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti. Yritys antoi Yle Uutisille haastattelun sähköpostitse.

Laitteiden maahantuojana Suomessa toimii Proviter oy. Thermacell Repellents omistaa Proviterista 56 prosenttia.

Laitteessa käytetään hyönteismyrkky pralletriinia sisältäviä mattoja. Myrkyn käyttö on sallittu Tukesin tämänhetkisten suositusten mukaan ainoastaan rakennusten välittömässä läheisyydessä. Luonnossa myrkyn käyttö on kielletty.

Spigelmanin mukaan laite on oikein käytettynä turvallinen.

– Meillä on kiistatonta näyttöä siitä, että tuote on turvallinen ihmisille ja ympäristölle, kun sitä käytetään hyönteisten torjuntaan ulkona. Suomessa noudatamme Tukesin tämänhetkistä ohjeistusta ja markkinoimme tuotetta käytettäväksi rakennusten ulkopuolella, kuten terasseilla ja pihoilla, Spigelman vakuuttaa.

Thermacellin suomalaisen maahantuojan Proviter oy:n sivuilta oli vielä hetki sitten laitteen valmistajalta lähtöisin olevaa markkinointimateriaalia, joista osassa laitetta mainostettiin tuotteen käyttöohjeen vastaisiin käyttötarkoituksiin. Materiaalit on nyt poistettu.

Maahantuojayritys on aiemmin kertonut Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun) poistaneensa mainoskuvia myös Instagram-tililtään.

Laitteessa käytettävän hyönteismyrkyn mahdollisesti aiheuttamien ympäristöhaittojen lisäksi erityisesti laitteen markkinointi muun muassa retkeilykäyttöön on ollut viime viikkoina käydyn keskustelun ytimessä.

Valmistajan markkinointimateriaaleissa viittauksia retkeilyyn ja kalastukseen

Kuvakaappaus Thermacell-laitteen maahantuojan Proviter oy:n verkkosivuilta. Kuvakaappaus otettiin 18. kesäkuuta. Sittemmin kuvat on poistettu verkkosivuilta. Kuva: Kuvakaappaus Proviterin verkkosivuilta, kuvankäsittely: Samuli Huttunen / Yle

Suomalaisen maahantuojan sivuilla mainittiin aiemmin Thermacell-laitteen saaneen kolme tunnustusta.

Ensimmäinen oli National Garden Seal of Approval -tunnustus vuodelta 2006, joka kertoi saatetekstin mukaan siitä, että tuote täyttää niiden vaatimukset, “jotka viihtyvät puutarhoissaan hyttyskauden aikana aamusta iltaan”.

Tuote on hyväksytty Suomessa rakennusten välittömässä läheisyydessä käytettäväksi, mutta laitteen käyttö kukkivien kasvien tai mehiläispesien lähellä on kielletty.

Toisen maahantuojan verkkosivuilla olleen tunnustuksen oli myöntänyt Camping life (suom. Retkeilyelämä) -julkaisu vuonna 2016. Verkkosivujen mukaan tunnustus myönnetään “erinomaiselle tuotteelle, joka parantaa ulkoilmaelämäkokemuksia”.

Kolmas listattu tunnustus oli Pohjois-Amerikan kalastusklubin hyväksymissinetti vuodelta 2006, joka on saatetekstin mukaan tae siitä, että tuote “täyttää aktiivikalastajien korkeat standardit”.

Thermacell Repellents Inc:n Spigelman kertoo yrityksen tarjoavan yhteistyökumppaneilleen materiaaleja, joita he voivat käyttää. Hänen mukaansa yhteistyökumppanit vastaavat näiden materiaalien mukauttamisesta alueelliseen lainsäädäntöön ja paikallisille kuluttajille sopivaksi.

Spigelman painottaa, että laitevalmistaja ei osallistu harhaanjohtavaan markkinointiin eikä salli sitä myöskään kumppaneiltaan. Hän vakuuttaa, että kaikki suomalaisen maahantuojan käytössä oleva mainosmateriaali ja tuotepakkaukset ovat Tukesin linjausten mukaisia.

– Internetin aikakaudella uudet ja vanhat kuvat usein sekoittuvat. Proviter [maahantuoja] päivittää sisältönsä muuttuneiden ohjeiden mukaisiksi, mutta verkossa on paljon sellaista, jota he eivät voi kontrolloida, Spigelman sanoo.

Spigelman arvioi, että suomalaiset kuluttajat voivat myös törmätä verkkoympäristössä Thermacell-mainoksiin, joita ei ole suunnattu Suomen-markkinoille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa laitteesta myydään erityisesti kalastukseen ja metsästykseen tarkoitettuja erikoismalleja.

– Kaikissa 35 maassa, joissa Thermacellia myydään, on omat määräykset ja prosessit, joiden avulla varmistetaan tuotteiden tehokkuus ja turvallisuus, sekä ihmisille että ympäristölle. Alueiden ja jopa Euroopan unionin valtioiden välillä on eroja, Spigelman sanoo.

Kilpailu- ja kuluttajavirastolle alle kymmenen ilmoitusta Thermacellin markkinoinnista, Tukesille kuusi

Kuva: Yle/ Christoffer Gröhn

Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Kristiina Vainion mukaan perussääntö on, että mainonnan oikeellisuudesta on vastuussa yritys, joka tuotetta markkinoi. Jos kansainvälinen yritys mainostaa tuotemerkkiään Suomessa kuluttajille, yritys on yleensä vastuussa siitä, että tuotteen markkinointi noudattaa suomalaista lainsäädäntöä.

– Jos brändi näkyy mainoksessa, ja se on mainostava taho, vastuu mainonnasta on kyseisellä brändillä, Vainio summaa.

Erityisasiantuntija Vainio arvioi markkinoinnin vastuukysymyksiä yleisellä tasolla eikä ota kantaa yksittäistapaukseen.

Jos maahantuoja tai jälleenmyyjä käyttää markkinoinnissaan kansainvälisen yrityksen tuottamaa mainosmateriaalia, tilanne on mutkikkaampi. Viraston päätös perustuu aina kokonaisharkintaan.

– Jos väite on sellainen, mitä tuotteen valmistaja kertoo tuotteestaan ja kyseisellä väitteellä esimerkiksi 50 jälleenmyyjää markkinoi tuotetta Suomessa, voi olla tehokkainta kääntyä valmistajan puoleen, Vainio puntaroi.

Esimerkiksi mainoskampanjan ostaminen toiselta yritykseltä ei vapauta markkinoijaa vastuusta.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on Vainion mukaan saanut alle kymmenen ilmoitusta Thermacell-tuotteesta. Vainion mukaan määrä ei ole merkittävä. Virastoon saapuu vuosittain noin 65 000 yhteydenottoa. Epäasiallista markkinointia koskevien ilmoitusten määrää on vaikea eritellä, sillä usein ilmoituksissa mainitaan monia ongelmakohtia.

KIlpailu- ja kuluttajavirasto arvioi mainonnan lainmukaisuutta kuluttajasuojalain näkökulmasta. Kuluttajasuojalaki kieltää muun muassa harhaanjohtavan markkinoinnin.

Ensisijaisia keinoja ovat neuvottelu ja se, että yritys sitoutuu muuttamaan toimintaansa. Suurin osa tilanteista selviää yhteistyössä yrityksen kanssa, mutta haastavat tapaukset ratkotaan viime kädessä markkinaoikeudessa.

Usein tuotteen markkinointia säätelee myös erityislainsäädäntö. Hyönteismyrkkyjen tapauksessa sovelletaan muun muassa biosidiasetusta ja kemikaalilakia.

Erityislainsäädännön alaisten tuotteiden mainontaa koskevia kysymyksiä selvittää valvova viranomainen, esimerkiksi Thermacellin tapauksessa Tukes.

Tukesille on saapunut Thermacellin markkinoinnista kuusi ilmoitusta. Viraston ylitarkastajan Jussi Ollikan mukaan Tukes on ottanut yhteyttä tuotteen maahantuojaan ilmoitusten vuoksi.

Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä yrityksen korjaamaan lainsäädännön vastaiset markkinointiväittämät.

Biosidivalmistemainoksissa ei saa viitata valmisteeseen tavalla, joka antaa harhaanjohtavan kuvan valmisteen aiheuttamista riskeistä ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle.

Mainonnassa ei saa käyttää ilmaisuja, kuten vähäriskinen biosidivalmiste, myrkytön, haitaton, luonnollinen, ympäristöystävällinen tai eläinystävällinen.

Thermacellin kaupallinen johtaja: Kunnioitamme yritysten päätöstä

Yle uutisoi 15. kesäkuuta Partioaitan ja Scandinavian Outdoorin päätöksestä vetää Thermacell-hyttystorjuntalaitteet myynnistä. Yritysten mukaan päätös poisvedosta tehtiin kriittisen asiakaspalautteen vuoksi. Aiheen nousua julkiseen keskusteluun myös osa muista jälleenmyyjistä ilmoitti poistavansa tuotteet valikoimistaan.

Suurimmat jälleenmyyjät eivät kuitenkaan päätyneet samaan ratkaisuun.

Thermacellin Spigelmanin mukaan valmistaja kunnioittaa yritysten päätöstä ja toivottaa aiheesta käytävän keskustelun tervetulleeksi. Yrityksistä ainakin Partioaitta on tiedottanut, ettei se aio ottaa tuotetta takaisin myyntiin.

– Olemme vakuuttuneita, että kuullessaan tieteelliset faktat jälleenmyyjät voivat luottavaisin mielin jatkaa tuotteen myymistä, Spigelman sanoo.

Valmistajan näkemys on, että laite on ympäristölle turvallinen. Yrityksen mukaan laitteesta vapautuvan myrkyn määrä on niin pieni, että se haihtuu auringon myötävaikutuksesta muutamassa tunnissa ja maahan päätyvän myrkyn määrä on mitätön.

Yritys viittaa teettämiinsä tutkimuksiin. Thermacellin Spigelmanin mukaan tutkimukset eivät ole julkisia niiden sisältämien yrityssalaisuuksien vuoksi. Hänen mukaansa kyseiset tutkimukset on toimitettu Tukesille.

Thermacell-laite ja siinä käytettävät pralletriini-hyönteismyrkkyä sisältävät tyynyt ovat saaneet Tukesin hyväksynnän, mutta sen mukaan höyrystettäviä hyönteismyrkkyjä tulee käyttää harkiten (siirryt toiseen palveluun). Pralletriini on Tukesin mukaan haitallinen ympäristölle, ja aine on luokiteltu erittäin myrkylliseksi vesieliöille. Myrkky tainnuttaa ja voi tappaa muutkin hyönteiset kuin vain hyttyset.

Pralletriinia arvioidaan parhaillaan Kreikassa

EU:ssa on parhaillaan käynnissä arviointiohjelma, joka voi vaikuttaa myös pralletriinin käyttöön Euroopassa. Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n mukaan arvioitavana on yhteensä noin 700 tehoaine-valmisteryhmä-yhdistelmää. Arviointien pitäisi olla valmiit vuonna 2024.

ECHA:n Biosidien tehoaineet -yksikön asiantuntijan Laura Ruggerin mukaan aineet arvioidaan, koska ne on hyväksytty markkinoille ennen kuin EU:n sääntelyä yhdenmukaistettiin.

– Jäsenvaltiot arvioivat muun muassa tehoaineen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen, mutta myös niiden toimivuutta suhteessa annettuun käyttötarkoitukseen, Ruggeri selkeyttää.

Yksi jäsenvaltio vastaa aina yhden aineen arvioinnista. Thermacell-laitteessa käytettävä pralletriini on parhaillaan Kreikan viranomaisten arvioitavana.

Kreikan tekemän arvioinnin valmistuttua muut jäsenmaat vertaisarvioivat Kreikan selvitysten tulokset. Vertaisarvioinnin perusteella Euroopan kemikaaliviraston biosidivalmistekomitea laatii lausunnon aineesta. Sen jälkeen Euroopan komissio tekee asetuksen aineen käytön hyväksymisestä tai kieltämisestä komitean lausunnon pohjalta.

Ennen kuin prosessi on valmis, aineiden käyttöön EU-tasolla ei todennäköisesti tule muutoksia.

– Biosidiset valmisteet, jotka sisältävät ohjelmaan kuuluvaa tehoainetta, kuten Thermacell, voivat pysyä markkinoilla kansallisten määräysten mukaisesti, Ruggeri summaa.

Arvioitavana olevien aineiden käyttöön voidaan liittää tiettyjä ehtoja, joilla haitat pyritään minimoimaan. Lisäksi aineiden hyväksynnät ovat voimassa vain määräajan. Näin ollen aineiden turvallisuutta voidaan tarkastella säännöllisin väliajoin uudestaan.

Muutkin hyönteismyrkyt ovat haitallisia

Kuva: Antti Haanpää / Yle

Vaikka pralletriini on saanut paljon julkisuutta, se ei ole ainoa kuluttajakäytössä oleva hyönteismyrkky, joka on ympäristölle haitallinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Elina Rydman muistuttaa.

– Kaikkien biosidien kohdalla tulisi käyttää harkintaa. Ne ovat lähtökohtaisesti vaarallisia kemikaaleja. Jos haluaa vähentää ympäristön kuormaa, kaikki ylimääräinen kemikaalien käyttö on turhaa.

Hyönteismyrkyt ja hyönteiskarkotteet on syytä erottaa toisistaan. Esimerkiksi kaikilla iholle suihkautettavilla tai geelimuodossa käytettävillä hyttyskartotteilla ei ole edes ympäristöluokitusta.

Sen sijaan esimerkiksi permetriini-hyönteismyrkky on erittäin haitallista ympäristölle. Rydman painottaa, että ainetta ei tulisi missään tapauksessa käyttää vaatteiden käsittelyyn.

Tukes on yrittänyt saada ihmiset vähentämään myös muurahaismyrkkyjen käyttöä. Toiminta ennakoi sitä, että vuoden 2022 alusta voimaan tulevat rajoitukset kieltävät hyönteismyrkkyjen ulkokäytön hyötyniveljalkaisten tai sellaisten lajien torjuntaan, joiden aiheuttamia haittoja ihmisille, esineille tai rakennuksille ei pystytä osoittamaan.

"Oletettavaa on, että osa aineista tulee poistumaan"

Vielä on liian aikaista arvioida, tulevatko jotkin nyt käytössä olevat hyönteismyrkyt kokemaan saman kohtalon kuin esimerkiksi pahamaineinen hyönteismyrkky diklooridifenyylitrikloorietaani eli tuttavallisemmin DDT.

DDT:n käyttö kiellettiin Suomessa muiden teollisuusmaiden vanavedessä vuonna 1976. DDT:iin liitettyjen haittojen lista on pitkä.

Europpan kemikaaliviraston Ruggerin mukaan eurooppalaiset lainsäätäjät ovat muuttuneet kunnianhimoisemmiksi pyrkimyksissään suojella kansalaisia ja ympäristöä, ja tätä kehitystä ruokkii omalta osaltaan EU:n Vihreän kehityksen ohjelma (Green deal).

–Toisaalta taas saamme jatkuvasti uutta tietoa ja löydämme tieteellisiä lähestymistapoja, jotka lisäävät ymmärrystä aineiden haitallisista ominaisuuksista. Siksi on perusteltua olettaa, että jotkin aineet poistetaan markkinoilta tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uusi teknologia, parempi ymmärrys ja tiedon lisääntyminen voivat auttaa alaa kehittämään turvallisempia vaihtoehtoja tulevaisuudessa, Euroopan kemikaaliviraston Ruggeri arvioi.

Juttua varten on konsultoitu myös Jyväskylän yliopiston kemian professori Petri Pihkoa.

Lue lisää:

Suositut Thermacell-hyttystorjuntalaitteet vedettiin pois myynnistä kahdessa retkeilykaupassa – "Asiakaspalautteen perusteella teimme päätöksen"

Suuret yritykset eivät ainakaan vielä aio poistaa Thermacell-hyttystorjuntalaitteita valikoimistaan – odottavat lisätietoja

Tukes muistuttaa Thermacellista: "Kielletty pihapiirin ulkopuolella, väärin käytettynä voi olla vaarallinen ihmisellekin"