1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. meripelastus

Pääkaupunkiseudun edustalla juhannuksen päivystänyt meripelastaja Markus Korpela: "Sanon aina, että ensin ne pelastusliivit päälle. Sitten vasta autetaan"

Vapaaehtoisten meripelastajien Operaatio Meritähti on turvannut vesilläliikkujien kulkua koko juhannuksen ajan. Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat vuonna 2020 todennäköiseltä menehtymiseltä 41 ihmistä.

Päällikkö Markus Korpela Espoon meripelastajista kertoo, että vaikka pääkaupunkiseudun edustalla on riittänyt juhannuksena veneliikennettä, hälytyksiä on ollut vähän. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Pitäkää pelastusliivit päällä. Katsokaa ympärillenne, niin tiedätte mitä tapahtuu ja pysykää raittiina, ainakin merellä, Espoon meripelastajien päällikkö Markus Korpela lähettää terveiset vesilläliikkujille.

Korpela kuuluu Operaatio Meritähdeksi kutsuttuun vapaaehtoisten meripelastajien tuhatpäiseen joukkoon, joka on päivystänyt lähes 130 aluksen turvin koko juhannuksen ajan.

Pääkaupunkiseudulla veneliikenne on ollut kauniin säänkin kannustamana vilkasta, mutta meripelastustapahtumia on ollut eteläisillä vesillä Korpelan mukaan edellistä kahta vuotta vähemmän.

– Olen hirveän kiitollinen siitä, etten ole joutunut niin aktiiviseen touhuun, kuin viime tai sitä edellisenä juhannuksena.

Espoon meripelastusseuran alus Pv Emmi on suunniteltu selviytymään monenlaisista pelastus- ja avunantotehtävistä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Mutta valppaana ollaan, sillä "vastaan voi tulla ihan mitä tahansa". Korpela tosin muistuttaa, että rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen (siirryt toiseen palveluun) eli sillä on päävastuu, jota vapaaehtoisvoimin eri puolilla Suomea toimivat meripelastusseurat osaltaan tukevat.

Tehtävistä pidetään tarkkaa kirjaa (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Suomen Meripelastusseuran vapaaehtoiset pelastivat vuonna 2020 todennäköiseltä menehtymiseltä 41 ihmistä. Yhteensä vapaaehtoismiehistöt suorittivat maamme vesillä 2168 eriasteista pelastus- ja avunantotehtävää.

Vielä muutama sana pelastusliiveistä

Melkein neljännesvuosisadan vapaaehtoisena meripelastajana toiminut Korpela kertoo, että kun hän saapuu Pv Emmi-aluksella miehistöineen suorittamaan esimerkiksi veneen teknisestä viasta johtuvaa pelastustehtävää, ensimmäinen asia on selvä:

– Sanon aina, että ensin ne pelastusliivit päälle. Sitten vasta autetaan.

Tyypillisesti veneilijät naksauttavat pelastusliivit nöyrinä Korpelan käskystä ylleen, mutta nurinaakin tulee. Kerran yksi veneilijä kaivoi vastointahtoisesti pelastusliivit veneen keulan luukusta vasta pitkän keskustelun jälkeen.

– Hänen pelastusliivinsä olivat palvelleet lähinnä pehmusteena, sillä ankkuri oli kolissut ärsyttävästi veneen pohjaa vasten, Korpela ihmettelee.

Korpela ei väsy muistuttamaan pelastusliiveistä, sillä hän näkee päivittäin veneilijöitä, jotka seilaavat huoletta ilman halpaa henkivakuutusta. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton mukaan kahdeksan kymmenestä hukkuneesta olisi pelastunut (siirryt toiseen palveluun), jos heillä olisi ollut päällään oikein puetut pelastusliivit ja tilanteen nähneet olisivat osanneet auttaa.

Tyypillisin pelastustehtävä: veneen hinaus

Juhannuslauantaina Mellstenin tukikohdasta Espoon Haukilahdesta päivystyskierrokselle lähtynyt päällikkö miehistönsä Pekka Koiviston, Jarmo Godenhjelmin ja Miki Laasion kanssa osaavat auttaa merihätään joutunutta. Pv Emmi on varusteltu kohtaamaan monensorttiset merihädät ja miehistöä koulutetaan jatkuvasti.

– Minun on hirveän vaikeaa keksiä sellaista tavanomaista ongelmaa, johon meillä ei olisi ratkaisua. Olen todella kiitollinen, että voin toimia tällaisen työvälineen kanssa, Korpela sanoo.

Espoon pelastusseuran Jarmo Godenhjelm Pv Emmi -aluksen kannella Haukilahdessa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Varsinaisia ihmisten terveyttä ja turvallisuutta koskevia tilanteita on harvemmin. Tavallisimpia tehtäviä ovat erilaiset hinaukset. Sellaisia on mahtunut juhannukseenkin muutamia.

– Et tietenkään voi kävellä veneestä pois, jos kone lakkaa toimimasta. Olet siellä niin kauan, kunnes joku tulee hakemaan pois, Korpela sanoo.

Sellaisissa tilanteissa 13,5 metriä pitkän ja 4,5 metriä leveän Py Emmin hinausköydet kiinnitetään epäkunnossa olevaan veneeseen ja se hinataan turvallisesti satamaan. Korpela kertoo, että toisinaan veneilijät evakuoidaan Emmin kyytiin.

– Mahtavinta on se, että kun lapset kokevat olevansa turvassa ja nukahtavat tänne penkille.

Maailman paras harrastus tarjoaa "adrenaalikickejä"

Korpela kertoo olevansa sen verran kokenut meripelastaja, ettei tehtäväilmoituksen saapuessa tule enää sellaista "adrenaalikickiä".

Toisin on seitsemän vuotta mukana toiminnassa olleella Miki Laasiolla, 16, jonka hihassa on harjoittelijan merkki.

Miki Laasio,16, on ehtinyt olemaan mukana meripelastustoiminnassa jo seitsemän vuotta. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

– Olen ollut vasta niin vähän mukana tehtävillä, että kyllähän siinä tulee sellainen adrenaalikicki. Se on jännittävää ja hyvää harjoittelua kun tekee sen tehtävän. Tämä on maailman paras harrastus, Laasio sanoo.

Alaikäiset ovat harvemmin mukana vaikeammissa pelastustilanteissa, Laasio muistaa, että hänen kohdalle on toistaiseksi sattunut vain yksi vedestäpelastaminen.

Toiveena olisi kouluttautua ja kehittyä hiljalleen niin hyväksi meripelastajaksi, että voisi toimia aluksella päällikön tehtävissä. Korpela pitää Laasiota oikein lupaavana nuorena meripelastajana. Korpelaa ja Laasiota erottaa kokemuksen määrän lisäksi toistaiseksi vielä yksi toinenkin asia.

Korpela ei voi kutsua meripelastustoimintaa harrastukseksi.

– Kyllä tämä elämäntapa on.

Voit keskustella aiheesta 28.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Juhannuksena hukkunut ainakin yhdeksän, alaikäinen kuoli mönkijäonnettomuudessa, merivartioston tehtävämäärä kasvoi vuoden takaisesta