1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Suomalaistutkimus: mRNA-koronarokotteella saadaan hyvä immuunivaste myös virusmuunnoksia vastaan

Suomalaistutkimuksessa todettiin, että kahdella Pfizerin ja Biontechin rokoteannoksella saadaan erittäin hyvä vasta-ainetaso koronavirusta vastaan. Tutkimukseen osallistui 180 terveydenhuollon työntekijää.

Tutkittavilla terveydenhuollon työntekijöillä todettiin erinomainen vasta-ainetaso alkuperäistä virusta vastaan kahden rokoteannoksen jälkeen. Kuvassa rokotetaan sote-henkilöä Helsingissä tammikuussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät yhteistyössä TYKSin, HUSin ja THL:n kanssa Suomessa joulukuussa aloitettujen koronarokotusten aikaansaamaa immuunisuojaa.

Tutkijat analysoivat rokotevasteita 180:ltä terveydenhuollon työntekijältä, joista kukin sai kaksi annosta Pfizerin ja Biontechin mRNA-rokotetta.

Turun yliopiston tiedotteen mukaan kaikilla rokotetuilla todettiin erinomainen vasta-ainetaso alkuperäistä virusta vastaan kahden rokoteannoksen jälkeen. Immuunivaste oli yhtä voimakas myös viruksen alfamuunnosta vastaan.

Vaikka immuunivaste beetamuunnosta vastaan oli heikompi, rokotetuilta löytyi myös sitä kohtaan neutraloivia vasta-aineita, jotka antanevat suhteellisen hyvän suojan tautia vastaan.

– Tutkimus osoittaa covid-19-rokotteen tehokkuuden ja kyvyn käynnistää vasta-aineiden tuotannon kaikissa työikäisissä tutkittavissa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Rokote on yksi tehokkaimmista, joita olen tutkinut, toteaa Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

Rokotteesta parempi suoja kuin lieväoireisesta infektiosta

Ilkka Julkusen johtama tutkimusryhmä keskittyy koronavirusrokotteiden ja luonnon infektion synnyttämän immuunivasteen selvittämiseen.

– Kahden rokoteannoksen jälkeen covid-19-rokotteen synnyttämä immuunivaste oli jopa parempi kuin lieväoireisen koronavirusinfektion jälkeen, kertoo tohtorikoulutettava Pinja Jalkanen Turun yliopistosta.

– On erittäin lupaavaa, että lähes jokaisella rokotetulla oli edes pieni määrä beetamuunnosta neutraloivia vasta-aineita, lisää professori Anu Kantele HUSin ja Helsingin yliopiston Meilahden Rokotetutkimuskeskus MeVacista.

Tutkimus jatkuu immuunivasteiden pitkäaikaisseurannalla ja immuunisuojan tutkimuksella muita maailmalla kiertäviä viruskantoja kuten deltavirusmuunnosta (ent. Intian muunnos) vastaan.

Lisäksi tutkimus keskittyy analysoimaan muiden käytössä olevien koronavirusrokotteiden aikaansaamia vasteita.

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus on julkaistu Nature Communications -lehdessä (siirryt toiseen palveluun).