1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kaupunkiluonto

Kun puiston nurmi jätettiin ajamatta, maasta nousi yllätys – potkut saaneen kaupunginpuutarhurin idea sai kimalaiset taas surisemaan

Kotkassa nurmi kasvaa joissakin puistoissa paikoittain pidemmäksi. Niityttämisellä katsotaan, millaisia kasveja maasta nousee. Joistakin kasveista voi olla hyötyä pörriäisille, jotka ovat tänä päivänä ahtaalla.

Ihmisten piknik ei Kotkan Isossapuistossa tässä kohtaa onnistu, mutta pörriäiset sen sijaan nauttivat suuresti alueelle kasvaneiden kasvien antimista. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Kotkan Isossapuistossa kirkon vieressä kasvaa villin näköinen nurmialue, jossa käy aurinkoisena iltapäivänä kova surina. Kimalaiset herkuttelevat apilankukilla ja pörräävät kukkasesta toiseen. Suositulla piknikpaikalla on tänä vuonna pölyttäjien puutarhajuhla.

Juuri tämä onkin ollut tarkoituksena.

Osassa Kotkan puistoja on tänä kesänä annettu tiettyjen nurmialueiden kasvaa vapaasti. Esimerkiksi Kotkansaarella Isossapuistossa on jätetty alue vapaaseen kasvuun. Tätä kutsutaan niityttämiseksi.

Kotkassa joidenkin puistojen alueita kokeillaan nyt niityttää, jotta nähtäisiin, millaisia kasveja puistossa kasvaa luonnostaan. Jotkin kasvit voivat olla hyödyksi pölyttäjähyönteisille.

Kotkan puistotoimen kunnossapidon työnjohtaja Satu Ylämäki kertoo, että idea niityttämiseen tuli Kotkan entiseltä kaupunginpuutarhurilta Marko Pesulta. Pesun työsopimus purettiin kesäkuun alussa koeajalla. Kotkan kaupunki katsoi, että Pesulta puuttui kokonaisnäkemys puistotoimen suunnittelusta ja suunnittelutiimin vetämisestä.

Niityttäminen on yksi teko luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Isossapuistossa niityttäminen on tuonut esiin monipuolisesti pörriäisille sopivia kasveja, ja se on ollut puistotoimelle yllätys.

– Heinäkasveista on tullut puntarpää, mitä ei nurmikkoalueille edes kylvetä! Sitten on siankärsämöä, niittyleinikkiä ja apilaa aika herkullisesti. Yllättävän monipuolista pörriäislajistoa sieltä löytyy, Ylämäki kertoo.

Kun nurmi jätetään ajamatta, ero on melkoinen. Vasta ajettu nurmi ei ole kovinkaan monipuolinen ruokapaikka hyönteisille. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

Pölyttäjät ovat ahtaalla

Pölyttäjähyönteisten määrä maailmassa on huvennut uhkaavasti, ja tilanne on huolestuttava. Ilman pölyttäjien tekemää työtä luonto ei kukoista tai kasvit kasva.

Myös ihminen tarvitsee pölyttäjiä selvitäkseen hengissä. Kaikista maailman viljelykasveista 75 prosenttia tarvitsee ainakin osittain hyönteispölytystä. Myös pihapuun omenat ja lähimetsän mustikat jäävät tulematta ilman pölyttäjähyönteisiä.

Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat mehiläiset ja kimalaiset.

Lue lisää: Pölyttäjien määrä on romahtanut – ja siitä voi tulla ihmiskunnan kohtalonkysymys

Suurimmat syyt pölyttäjien katoon ovat elinympäristöjen katoaminen, hyönteismyrkyt, vieraslajit ja ilmastonmuutos. Suomessa erityisesti maankäytön muutokset ovat ajaneet ötökät ahtaalle.

Kun vielä 50 vuotta sitten Suomessa pölyttäjien kipeästi tarvitsemia niittyjä ja ahoja löytyi kaikkialta, nyt niiden määrä on romahtanut murto-osaan entisestä.

Kotkan puistoalueiden niityttäminen on yksi pieni keino tarjota pörriäisille paikkoja. Myös muut kunnat ja kaupungit ovat tehneet samankaltaisia ratkaisuja.

Nurmikko voi jäädä pitkäksi muistakin syistä

Tietoinen päätös niityttämisestä saattaa vaikuttaa siltä, että nurmen hoito on unohdettu. Satu Ylämäki kertoo, että hänelle on tullut suoraan puistojen niityttämisestä vain yksi palaute, joka koski Palotorninvuoren puiston ajamatonta nurmikkoa.

– Emme me näitä niityttämissuunnitelmia kuntalaisten kiusaksi tee. Me leikkaamme Palotorninvuoren puistossakin alueita piknikkejä ja auringonottoa varten, Ylämäki sanoo.

Nurmikon pidempänä pitäminen tietyissä kohdissa puistoa on myös keino pitää esimerkiksi melua poissa sieltä, missä se voi häiritä lähistön asukkaita. Esimerkiksi Kotkan Meripäivien aikaan Isossapuistossa niitytetty alue olisi ollut nuorison kovassa käytössä läpi yön. Pitkässä nurmikossa ei huvita istua esimerkiksi ötököiden vuoksi.

Satu Ylämäki kertoo, että Katariinan Meripuistossakin on pidetty nurmikkoa tänä kesänä pidempänä, jotta häiriötä olisi vähemmän. Siellä eivät tosin häiriköi ihmiset vaan valkoposkihanhet. Jos kasvien antaa kasvaa, hanhet eivät välttämättä viihdy puistossa ja ne siirtyvät majailemaan muualle.

– Tämä on tällaista tasapainoilua. Nyt alkukesästä Meripuistossa ei ole ollut tapahtumia, joten olemme voineet pitää nurmen pidempänä. Jos nurmi olisi lyhyttä, hanhet valtaisivat puiston heti eikä nurmikko täynnä hanhenkakkaakaan ole kovin houkutteleva, Ylämäki kertoo.

Nurmialueita ajetaan Katariinan Meripuistossa Ylämäen mukaan tällä viikolla. Ensi viikolla puistossa järjestetään lauantaina Puistosessarit-tapahtuma.

– Sielläkin nurmea jätetään valikoidusti ajamatta. Pörriäiset ovat mielessä.

Lue lisää: Onko kesän paras uutinen tässä? Jätä nurmikko leikkaamatta – autat pölyttäjiä pysymään hengissä