Riihimäen huoli eräaiheisten museoiden keskinäisestä kilpailusta on liian aikainen – työnjako selviää myöhemmin

Rahoitukseen liittyvä kilpailuasetelma Imatralle suunnitteilla olevan erä- ja luontokulttuurimuseon ja Riihimäen metsästysmuseon välillä on ministeriön mukaan ennenaikainen. Uuden museon perustamista aletaan valmistella tänä vuonna. Lopullinen päätös rakentamisesta tulee myöhemmin.

Imatran kaupungintalolle suunnitteilla oleva erä ja luontokulttuurimuseo on halukas yhteistyöhön Riihimäellä sijaitsevan metsästysmuseon kanssa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Päätös sijoittaa uusi erä- ja luontokulttuurimuseo Imatralle sai Riihimäen metsästysmuseon huolestumaan jatkostaan.

Metsästysmuseossa pohditaan, joutuuko se kilpailemaan rahoituksesta Imatralle viritteillä oleva erä- ja luontokulttuurimuseon kanssa.

Riihimäellä sijaitseva Suomen metsästysmuseo saa tällä hetkellä avustusta sekä maa- ja metsätalousministeriöltä että opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Museo anoo vuosittain valtionavustusta maa- ja metsätalousministeriön riistanhoitomaksuvaroista, ja tämä mahdollistaa metsästysmuseotoiminnan rahoittamisen.

Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö, erätalousneuvos Vesa Ruusila kertoo, että työnjako Riihimäen metsästysmuseon ja Imatran valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon välillä selviää myöhemmin.

– Sitä, joutuvatko museot jatkossa kilpailemaan samasta tukirahasta, on liian aikaista pohtia, Ruusila sanoo.

Museot neuvottelevat rahoituksesta vastuuministeriöiden kanssa nyt muodostettavan toimintamallin pohjalta.

Imatralle kaavailtavaa erä- ja luontokulttuurimuseota varten perustetaan syksyllä säätiö, jonka on tarkoitus saada valtiolta 30–50 prosenttia museon rahoituksesta. Muu rahoitus tulisi kaupungin lisäksi yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta.

– Tämän kokonaisuuden perusteella tehdään varsinainen päätös museon rakentamisesta, Ruusila muistuttaa.

Suomen metsästysmuseota huolestuttaa, häviääkö se rahanjaossa, jos Imatralle perustettava erä- ja luontokulttuurimuseo hakee rahoitusta samoista paikoista. Kuva: Mika Moksu / Yle

Työnjakoa ja yhteistyötä molempien hyödyksi

Riihimäelle oli pettymys, ettei se saanut erä- ja kulttuurimuseota. Riihimäellä ovat metsästysmuseon lisäksi erämessut, asevalmistaja Sako sekä Suomen metsästäjäliitto.

Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila myöntää, että erä- ja luontomuseota tavoitelleiden kaupunkien välisessä avoimessa kilpailussa oli useita hyviä vaihtoehtoja uuden museon sijoituspaikaksi.

– Kilpailun voittaneen Imatran etuna oli muun muassa hyvä matkailuun liittyvä potentiaali. Hankkeen onnistumiseen on myös vahva paikallinen ja alueellinen tahtotila, Ruusila sanoo.

Imatran kaupungin yhteysjohtaja Tea Laitimo kertoo, että Riihimäen metsästysmuseon ja Imatran valtakunnallisen erä- ja luontokulttuurimuseon työnjaosta keskustellaan tulevaisuudessa.

– Rahoitusneuvotteluja ei ole aloitettu, joten rahan jakoon ei ole syytä vielä ryhtyä. Tavoitteena on löytää asiakkaita parhaiten palveleva toimintamalli. On tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä ja hyödyntää olemassa olevia malleja siten, että kaikki hyötyvät, Laitimo sanoo.

Hän näkee näyttelyjen hajauttamisen eri paikkakunnille palvelevan käyttäjiä.

– Imatralle on tarkoitus perustaa moderni ja uudentyyppinen elämyksiin ja kokemuksiin perustuva museo. Perinteisiä näyttelytoimintoja voidaan tarvittaessa järjestää olemassa olevissa tiloissa, Laitimo sanoo.

Työtä parillekymmenelle ihmiselle

Imatralla erä- ja luontokulttuurimuseo saattaa työllistää jopa parikymmentä ihmistä. Yhteysjohtaja Tea Laitimo arvioi, että uusi museo työllistää 12–20 ihmistä.

– Lisäksi museolla on moninkertaiset vaikutukset Imatran alueen matkailu- ja palvelutuotantoon, Laitimo sanoo.

Uuden museon rakennustyöt voisivat alkaa vuosina 2023–2024. Museo voitaisiin avata vuosien 2024–2025 aikana.