Hyppää sisältöön

Onko lainakaton kiristäminen turhaa? “Velkaongelmien syy on lähes poikkeuksetta muualla kuin asuntolainassa”

Lokakuusta alkaen asunnonostaja tarvitsee enemmän omaa rahaa – tai vakuuksia. OP:n Harri Nummelan mukaan tärkeintä on, ettei ensiasunnon osto vaikeudu.

Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa noin neljä prosenttia vuodentakaisesta. Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva

Finassivalvonta haluaa suitsia suomalaisten velkaantumista – ja laskee siksi asuntolainojen lainakattoa. Korona-aikana asuntolainaa on voinut saada 90 prosenttia asunnon käyvästä arvosta, lokakuusta alkaen osuus laskee 85 prosenttiin.

Asunnonostaja tarvitsee enemmän omaa rahaa – tai vakuuksia.

Osuuspankin kuluttaja-asiakkuuksista vastaava liiketoimintajohtaja Harri Nummela arvioi, että tärkeintä on se, mikä ei muutu.

– Erinomaisen tärkeä asia on, että ensiasunnon ostajan enimmäisluototussuhde säilyy ennallaan 95 prosentissa, Nummela sanoo.

Finanssivalvonta kantaa huolta suomalaisten velkaantumisesta. Nummelan mukaan huoli kohdistuu kuitenkin väärään osoitteeseen.

– Kotitalouksien velkaantumisesta on syytä olla huolissaan, tai ainakin on syy seurata sen kehittymistä. Tärkeää on kuitenkin tiedostaa, etteivät kotitalouksien velkaongelmat juuri koskaan aiheudu asuntorahoituksesta vaan enemmänkin erilaisista pikavipeistä ja muusta kulutusluototuksesta.

Liika sääntely voi Harri Nummelan mukaan laskea ihmisten halua liikkua työn perässä. Tällä kertaa muutos vaikuttaa "yksittäistapauksiin". Kuva: Nina Kaverinen

Asuntomarkkinat käyvät kuumana

Viimeksi tänään kuultiin hurjia lukuja asuntomarkkinoilta. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa noin neljä prosenttia vuodentakaisesta.

Erityisen voimakasta nousu on ollut pääkaupunkiseudulla – lähes kuusi prosenttia.

Rahoitusalan edunvalvoja Finanssiala ry pitää kuitenkin lainakaton kiristystä hätiköitynä. Asuntomarkkinoiden vauhdikkaan kehityksen taustalla on Finanssialan mukaan ainakin osin koronapandemiaan liittyviä tilapäisiä tekijöitä, joiden vaikutuksen voi odottaa jatkossa heikentyvän.

– Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina sellaista poikkeuksellista kasvua, joka perustelisi enimmäisluototussuhteen alentamista, totesi pääekonomisti Veli-Matti Mattila Finanssialan verkkosivuilla.

Osuuspankin Nummela arvioi, että lainakaton kiristys vaikuttaa todennäköisimmin sellaisiin nuoriin asunnonostajiin, jotka eivät enää hyödy ensiasunnon ostaja asemasta.

– Päätöksen mahdolliset vaikutukset näkyvät ennen kaikkea yksittäistapauksissa – varmasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla, jossa lainamäärät ovat muuta maata suurempia.

Harri Nummela pelkää, että liika sääntely voi rajoittaa ihmisten kykyä ja halua liikkua työn perässä.

Lainakatto, velkakatto ja paljon muuta

Finanssivalvonta tekee siis kiristystä lainakattoon. Suomen Pankki haluaa samaan aikaan velkakattoa, joka rajaisi lainamäärää suhteessa asunnonostajan tuloihin.

ASP-lainojen enimmäismäärän tuore korotus on tietenkin ensiasunnonostajille hyvä uutinen. Ja kaavailtua positiivista luottorekisteriäkin moni tervehtisi ilolla.

Lainarintamalla sattuu ja tapahtuu, mutta pysyykö joku kärryillä uudistusten yhteisvaikutuksesta?

– Toimialalla toivotaan nyt päätöksentekijöiltä ja viranomaisilta suurta harkintaa ja vaikutusanalyysejä ennen kuin päätöksiä tehdään, Osuuspankin Nummela sanoo.

– Korostan vielä, että silloin kun ylivelkaantumista tapahtuu, syy on lähes poikkeuksetta muualla kuin asuntolainassa.