1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsäpolitiikka

Avohakkuut tyrmänneestä EU:n metsästrategiasta alkoi vääntö – Suomi ja joukko muita maita vetoaa komissioon: metsiä ei saisi "alistaa" ympäristönäkökohdille

Yle näki jäsenmaiden kirjeen, joka lyttää koko strategian. Viime viikolla julki vuotaneessa luonnoksessa komissio kehottaa jäsenmaita välttämään muun muassa avohakkuita.

Avohakkuissa puusto poistetaan kokonaan. EU:n metsästrategian luonnoksessa linjataan, että niitä pitäisi välttää. Avohakkuualue Lohjan Karjalohjalla heinäkuussa 2018. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Joukko EU:n jäsenmaita ajaa muutoksia kiisteltyyn metsästrategiaan kovasanaisella kirjeellä. Suomi on Ylen tietojen mukaan aikeissa allekirjoittaa komissiolle suunnatun kirjeen.

Heinäkuussa julkaistavan metsästrategian luonnos vuoti julki viime viikolla.

Luonnos aiheutti kohun metsäalan toimijoiden keskuudessa: siinä kehotetaan jäsenmaita muun muassa välttämään avohakkuita sekä minimoimaan lyhytikäisten puutuotteiden valmistus.

Lyhytikäiset tuotteet tarkoittavat käytännössä sellua, paperia ja kartonkia, joihin suomalainen metsäteollisuus pitkälti nojaa.

Ylen näkemä kirje on osoitettu EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansille. Timmermans vastaa EU:n ilmastolainsäädännön uudistuksesta sekä kestävän kehityksen ohjelmasta Green Dealista, jonka osa metsästrategia on.

Kirje on Ylen tietojen mukaan lähtöisin Itävallan maa- ja metsätalousministeriöstä, ja siihen kerätään parhaillaan allekirjoituksia eri maiden ministereiltä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vahvistaa Ylelle, että aikoo laittaa nimensä alle.

– Katsomme tietysti loppuun asti, millainen kirjeestä tulee, mutta nyt näyttää siltä, että se allekirjoitetaan.

Hänen mukaansa kirjeen taustalla on joukko jäsenmaita, mutta hän ei osaa vielä yksilöidä niitä tarkemmin.

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vastaa EU:n ilmastolainsäädännön uudistuksesta sekä kestävän kehityksen ohjelmasta Green Dealista, jonka osa metsästrategia on. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Ylen näkemä versio kirjeestä sisältää kovaa arvostelua metsästrategian luonnosta ja EU-komissiota kohtaan.

Kirjeen mukaan komissiolta puuttuu kokonaan ymmärrys metsien ja metsäsektorin monipuolisesta roolista.

Kirjeessä sanotaan, että strategia “alistaa” metsät ympäristönäkökohdille eikä ota lainkaan huomioon sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia.

– Tätä ei voi hyväksyä, kirjeessä todetaan.

Siinä viitataan muutamaan otteeseen EU:n perussopimukseen, jonka mukaan metsät kuuluvat jäsenmaiden vastuulle ja määräysvaltaan.

Kirjeen mukaan strategia olisi pitänyt valmistella EU-maiden kanssa yhteistyössä, mutta niitä ei otettu mukaan. Aiheesta ei esimerkiksi järjestetty EU:n metsäkomitean käsittelyä, kirjeessä väitetään.

Esiin nostetaan myös biotalous: kirjeen mukaan EU-komissio on ohittanut sen merkityksen fossiilipohjaisten tuotteiden korvaajana.

– On selvää, että kantamme on ohitettu. Sen sijaan Brysselistä ehdotetaan ylhäältä alas katsovaa, teknokraattista, kaikille sopii samankokoinen -lähestymistapaa, siinä sanotaan.

Suomi on aiemminkin arvostellut EU:n metsäpolitiikkaa juuri tästä näkökulmasta.

Komissio taas painottaa luonnoksessa, että metsästrategia on ensimmäistä kertaa kirjoitettu juuri luontokadon ja -kriisin näkökulmasta.

Siinä on paikoin samoja tavoitteita biodiversiteettistrategian kanssa, jonka parlamentti hyväksyi alkukesästä.

– Seuraava vuosikymmen on ratkaiseva, ja siksi esitämme konkreettisen suunnitelman vuodelle 2030, strategian luonnoksessa lukee.

Maa- ja metsätalousministeri, keskustan Jari Leppä aikoo vaikuttaa siihen, ettei EU-komissio vie päätäntävaltaa Suomen metsiin. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ministeri Mikkonen ei tiennyt kirjeestä: “Tämä ei edusta Suomen näkemystä”

Jari Lepän mielestä Timmermansille lähtevä kirje edustaa pitkälti niitä kantoja, joita Suomi on jo muodostanut.

Hänen mukaansa isoin ongelma julki vuotaneessa metsästrategian luonnoksessa on, että komissio tuntuu ottavan vallan metsistä omiin käsiinsä.

Metsästrategia ei suoraan sido jäsenmaita, mutta se on painava paperi, sillä lainsäädäntöä tai toimenpideohjelmia voi poikia myöhemmin.

EU-komission ja jäsenmaiden päätösvallasta metsissä on Lepän mukaan linjattu muun muassa EU-selonteossa. Selonteon mukaan metsäpolitiikan tulee olla EU:ssa kansallisen päätösvallan piirissä.

– EU-selontekoa kun lukee, siellä tämä asia on. Se on virallinen kanta. Komissio ajaa itsensä kantoon tässä asiassa, Leppä sanoo.

Hänen mukaansa Suomi aikoo tehdä kaikkensa, että komissio ei puutu määräysvaltaan metsästrategiassa.

EU-selonteossa linjataan lähivuosien EU-politiikkaa. Suomi ei kuitenkaan ole vielä muodostanut virallista kantaa itse metsästrategiaan. Strategia julkaistaan heinäkuun lopulla, ja maat ottavat kantaa vasta sen jälkeen.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) pitää ongelmallisena, että kirjeitä komissioon valmistellaan ilman kaikkien hallituspuolueiden hyväksyntää.

Hän kertoo, ettei itse ollut edes tietoinen kirjeestä.

– Jos tällaisia kirjelmiä lähdetään tekemään, niistä pitäisi keskustella ministeriöiden kesken, että hallituksen tasapuolinen näkemys tulisi esiin.

Mikkonen pitää kirjettä ja Suomen vaikuttamista Brysselin suuntaan yksipuolisena, vain metsäteollisuuden näkökulmaa painottavana.

– Se ei edusta kokonaisvaltaisesti Suomen näkemystä. Meillä on kansallisestikin tunnistettu metsien merkitys monimuotoisuuden turvaajana ja ilmastotyön edistäjänä. Senkin pitäisi näkyä.

Mikkosen mielestä Suomella on ollut myönteisiä kantoja metsien monimuotoisuuden edistämiseen aiemmissa EU-kannanotoissa.

Hänen mukaansa EU-selontekoon on nostettu kestävän metsätalouden rinnalle myös metsien monimuotoisuus sekä ilmastonäkökohdat.

Suomen kantaa metsästrategiaan sivutaan myös biodiversiteettistrategian yhteydessä, joka on jo lopullisesti hyväksytty EU-parlamentissa.

Siinä sanotaan, että “EU:n metsästrategiaa pitää kehittää luonnon monimuotoisuustavoitteiden ja metsiin liittyvien politiikkojen yhteensovittamisen työkaluna.”

Mikkosen mukaan julki vuodettu EU-metsästrategia nostaa esiin monia samoja asioita kuin Suomen hallitusohjelma.

– Strategiassa on tunnistettu samoja haasteita ja kehityskohteita, jotka löytyvät Suomen omastakin metsäpolitiikasta. Meillä on muun muassa tavoite, että satsataan korkeamman jalostusasteen tuotteisiin ja puurakentamiseen.

Ilmasto- ja ympäristöministeri, vihreiden Krista Mikkosen mukaan Suomi on jo muodostanut metsien monimuotoisuuden tukemiselle myönteisiä kantoja EU:ssa. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Suomen arvostelema "luonnonläheinen metsätalous" teki paluun

Suomalaisministerit ovat kirjelmöineet komissioon pitkin kevättä, kun EU:n kestävään kehitykseen ja uuteen ilmastolainsäädäntöön liittyviä strategioita ja asetuksia on valmisteltu.

Pääministerit Sanna Marin (sd.)ja Ruotsin Stefan Löfven kirjoittivat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja pyysivät komissiota pudottamaan “luonnonläheisen metsätalouden” määritelmän pois taksonomian eli kestävän rahoituksen luokittelusta.

Termi jäikin lopullisesta asetuksesta pois. Metsästrategiassa se nousee uudelleen esiin. Termille luvataan työstää tarkempi määritelmä, ja sitä myös hahmotellaan alustavasti.

Luonnonläheisen metsätalouden on tulkittu viittaavan ainakin osittain niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Siinä avohakkuita ei tehdä, vaan harvennuksissa poistetaan suurimmat puut.

Strategiassa siitä sanotaan, että tavoitteena ovat "metsät, joissa yhdistyvät monimuotoisuus, hiilivaraston ylläpito ja sahateollisuuteen liittyvä taloudellinen tuotto".

Metsästrategian luonnoksen mukaan metsistä tehtävien tuotteiden pitäisi olla pitkäikäisiä eli esimerkiksi rakennuksia ja huonekaluja. Niissä metsän sitoma hiili säilyy pidempään kuin lyhytikäisissä, sellupohjaisissa tuotteissa, joista se päätyy ilmakehään muutamassa vuodessa.

Suomessa valtamenetelmä on avohakkuita sisältävä tasaikäinen metsänkasvatus. Useana vuonna sellun raaka-aineeksi menevää kuitupuuta on myös hakattu (siirryt toiseen palveluun) sahateollisuuteen päätyvää tukkipuuta enemmän.

Eikö suomalaisen metsäteollisuuden painopistettä sitten kannattaisi siirtää enemmän sahateollisuuden suuntaan?

– Lopettaisimmeko esimerkiksi hygieniatuotteiden valmistuksen? Se ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista. Me tarvitsemme myös lyhytikäisiä tuotteita, ja mistä niitä sitten tehdään jos ei uusiutuvista luonnonvaroista, Jari Leppä sanoo.

EU-komissio julkaisee metsästrategian 20. heinäkuuta. Lopullinen versio hyväksytään myöhemmin parlamentissa.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 1. heinäkuuta klo 23 saakka.

Lue lisää:

Selvitys: Ei puuta energiantuotantoon – rajalliset bioresurssit tulisi ohjata mahdollisimman pitkälle jalostettuun käyttöön

Metsäteollisuuden avohakkuille tyrmäys EU-komissiolta: niitä pitäisi "välttää", linjataan uudessa, julki vuodetussa metsästrategiassa

EU-parlamentti vaatii tiukkaa lakia, joka turvaisi luonnon monimuotoisuuden – suomalaismepit täysin erimielisiä, mitä tapahtuu metsätaloudelle

Ville Niinistö syyttää Marinia ja muita ministereitä luonnonsuojelun vesittämisestä EU:ssa: "Kolhu Suomen maineelle ja metsäluonnon tulevaisuudelle"

Suomi varautuu taas puolustamaan talousmetsiä EU:ssa – Mauri Pekkarisen mukaan unionin päättäjät näkevät metsän puistona

Metsäkato aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä, mutta Suomi haluaisi ohittaa omansa EU:ssa – Tutkimusprofessori: "Vastuutonta"