Hyppää sisältöön

Keliakiaan löytyi uusi lupaava lääkehoito — tutkimuksen vetäjä: "Tuntuu, että nyt tuli kova tulos"

Viimein on saatu vakuuttavaa näyttöä siitä, että keliakiaan voitaisiin saada lääkehoito. Parhaimmassa tapauksessa keliaakikko voi syödä tulevaisuudessa ruisleipää huoletta.

Markku Mäki, LKT, emeritusprofessori
"Jatkokehitys ja tutkimus näyttävät voiko keliaakikko tulevaisuudessa syödä jopa ruisleipää huoletta”, sanoo Tampereen yliopiston emeritusprofessori Markku Mäki.

Tutkimusta johtaa emeritusprofessori Markku Mäki Tampereen yliopistosta. Hänelle löytö on 40 vuotta kestäneen tutkijanuran huipennus.

– Tuntuu, että nyt tuli kova tulos. Tässä on ensimmäinen lääke, joka oikeasti puree siihen taudinaiheuttajamekanismiin. Nyt tuli vihreä valo teollisuudelle ja tutkijoille, että tätä kannattaa jatkaa.

Tutkimuksessa mitattiin lääkkeen vaikutusta limakalvovaurioon.

Jilab Oy:n laboratoriopäällikkö Kristiina Salonoja katsoo ohutsuolinäytteen skannattua hematoksyliini-eosiinivärjäystä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Tampereelta vedetyssä tutkimuksessa pystyttiin ZED1227-nimisen lääkeaihion avulla estämään ravinnon gluteenin aiheuttaman keliakian taudinaiheuttamismekanismit käynnistävän transglutaminaasi 2:n toimintaa ohutsuolen limakalvolla.

Keliakiaa sairastavat saivat suun kautta päivittäin kolme grammaa gluteenia kuuden viikon ajan. Lääkettä tutkittiin kolmella annostasolla, neljäs tutkimusryhmä sai lumelääkettä.

— Olemme tutkimusryhmässäni Tampereen yliopistossa validoineet suolen limakalvon vaurion ja tulehduksen mittarit kansainvälisiä lääketutkimuksia varten ja Tampereen yliopistosta on tullut maailmanlaajuinen osaamiskeskus, Mäki korostaa.

Suurin annos esti myös limakalvon tulehduksen kokonaan

Tampereella professori Jorma Isolan histopatologian tutkimuslaboratorio Jilab Oy toimi nyt julkaistun tutkimuksen kansainvälisenä keskuslaboratoriona. Hoidon tehoa kokeiltiin potilaille eri vahvuisina annoksina sekä lumelääkkeillä.

— Tutkittu lääkeaihio ZED1227 suojasi gluteenin aiheuttaman limakalvovaurion kehittymiseltä 50 milligramman ja 100 milligramman päiväannoksilla. Matalin päiväannos, 10 milligrammaa, oli tehokkuudeltaan heikompi, mutta lumelääkkeeseen verrattuna kaikki annokset suojasivat gluteenin aiheuttamalta limakalvovauriolta.

Lääkeryhmissä olevien tutkittavien gluteenin aiheuttamat oireet vähenivät ja elämänlaatu parani. Lääkeaihio ZED1227 osoittautui turvalliseksi, mutta kolmella 100 milligramman ryhmän osallistujalla esiintyi ihottumaa (7,5%).

Tutkimus on julkaistu arvostetussa New England Journal of Medicine tiedelehdessä.

Kansainvälistä tutkimusta johdettiin Suomesta – tilaajana saksalaisyritys

Tutkimus tehtiin seitsemässä Euroopan maassa ja mukana oli kaikkiaan 20 tutkimuskeskusta.

Suomessa keskuksia oli kolme: Tays tutkimuspalvelut, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampere, päätutkijana Marja-Leena Lähdeaho, Clinical Research Services Turku - CRST Oy, päätutkijana emeritusprofessori Mika Scheinin ja Lääkärikeskus Aava Helsinki Kamppi, päätutkijana tohtori Jari Koskenpato.

Suomessa tutkijat tekivät tiivistä yhteistyötä Keliakialiiton ja paikallisten keliakiayhdistysten kanssa.

Lääkeaihion on kehittänyt saksalainen Zedira-lääkeyhtiö. Lääketutkimuksen teki saksalainen Dr. Falk Pharma -yhtiö.

Bioanalyytikko Kristiina Salonoja leikkaa mikrotomilla ohutsuolinäytteestä leikkeitä objektilasille. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Suomi on keliakiatutkimuksen pioneerimaa

Keliakiaa pystytään nykyisin hoitamaan vain elinikäisen gluteenittoman ruokavalion avulla. Keliakiaa sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Maailmanlaajuisesti keliaakikkojen määrä on noin prosentti väestöstä. Eron syynä ei ole kuitenkaan se, että suomalaiset olisivat muita alttiimpia keliakialle.

– Meillä keliakiatutkimusta on tehty kauemmin kuin missään muualla. Tunnemme taudin moni-ilmeisyyden ja meillä on ollut vuosikymmeniä käytössä tarkat seulontamenetelmät, Mäki selvittää.

Näin ollen ei ole ihme, että keliakiaan lääkettä kehittävät yritykset ovat kääntyneet Suomen puoleen. Maailmalla on noin 30 aihiota uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiseksi.

– Tässä on ollut ennenkin lupaavia hankkeita, jotka eivät ole menneet sitten niin hyvin, mutta nyt alkaa tuntua, että meillä on tosi lupaava lääke.

Markku Mäki ja hänen puolisonsa ovat asuneet koko pandemia-ajan kesämökillään Kangasalla. Zoom-palaverit hoituvat talviasuttavaksi remontoidulta mökitä käsin. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Keliakialääkettä saataville vasta vuosien päästä

Tässä vaiheessa lääkkeellä on vielä pitkä matka apteekkien hyllyille. Mäki arvioi, että aikaisintaan lääkettä olisi kuluttajien saatavilla viiden vuoden kuluttua.

– Tämä oli vahvistava ensimmäinen tutkimus, sitten tulee vielä monta vaihetta ennen kuin lääkelupia haetaan. Sanon, että menee viisi vuotta.

Mäki on tutkinut keliakiaa jo vuosikymmeniä. Lääkekehitykseen hän lähti mukaan Stanfordin ylipiston professorin kutsumana. Mäelle hänen nyt vetämänsä tutkijaryhmän löytö on uran huipennus.

–Pidän tätä isona onnistumisena. Jatkuvan tutkimuksen ja uusien lääkkeiden myötä voimme päästä tavoitteeseen, siihen lopulliseen tavoitteeseen, että vehnää, ohraa ja ruista voisi syödä eikä tarvitsisi välittää dieeteistä.

Mäen mukaan jatkokehitys ja tutkimus näyttävät voiko keliaakikko tulevaisuudessa syödä jopa ruisleipää huoletta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.7. 2021 kello 23.00 saakka.

.
.