Hyppää sisältöön

Suomalaiset saavat aiempaa paremmin D-vitamiinia – ja se johtuu pitkälti siitä, että poimimme vitaminoituja tuotteita kauppojen hyllyiltä

Vuosien aikana D-vitamiinia on lisätty elintarvikkeisiin suurempia määriä, mikä alkaa näkyä suomalaisten vitamiinitasoissa. Silti moni saa yhä liian vähän D-vitamiinia.

Esimerkiksi maitoon on lisätty D-vitamiinia vuodesta 2003 lähtien. Kuva: Silja Viitala / Yle

Oulun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) selvisi, että suomalaisen aikuisväestön D-vitamiinin saanti on paranemaan päin.

– Merkittävimmät tulokset olivat havainnot siitä, että D-vitamiinitason nousu liittyy elintarvikkeiden täydentämiseen D-vitamiinilla, tutkimuksen toinen tekijä, Oulun yliopiston väitöstutkija Helmi Ikonen kertoo.

Elintarvikkeiden täydentäminen D-vitamiinilla alkoi Suomessa vuonna 2003, kun Valtion ravitsemusneuvottelukunta huolestui suomalaisten vähäisestä D-vitamiinin saannista. Täydentäminen alkoi nestemäisistä maitotuotteista ja levitteistä.

Vuosien aikana D-vitamiinia on lisätty tuotteisiin suurempia määriä ja yhä useampia tuotteita täydennetään vitamiineilla.

– Tulos vahvistaa ajatusta siitä, että elintarvikkeiden täydentäminen on hyödyllinen kansanterveystoimi, Ikonen sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin erityisesti, että rasvalevitteiden D-vitaminoinnilla ei ollut samanlaista vaikutusta veren D-vitamiinitasoihin kuin maidon täydentämisellä. Sen sijaan kalan syöminen useita kertoja viikossa edisti D-vitamiinin saantia.

Tärkeää sairauksien ehkäisyssä

Moni suomalainen saa yhä liian vähän D-vitamiinia, erityisesti talviaikaan. Väitöstutkija Ikonen kertoo, että tutkimustulosten mukaan D-vitamiinipitoisuuksien kausivaihtelu on kuitenkin vuosien aikana tasoittunut.

Tämä tarkoittaa, että suomalaiset saavat yhä paremmin D-vitamiinia myös kaamosaikana, jolloin keho ei luontaisesti tuota sitä auringosta. Tutkimuksessa vitaminoitujen elintarvikkeiden lisäksi hyötyä oli erityisesti D-vitamiinilisistä.

– Toisaalta meidän otoksessa lisien käyttö ei ollut kovin yleistä, vaan se jäi noin 25 prosentin luokkaan, Ikonen kertoo.

D-vitamiini on erityisen tärkeää luuston terveyden kannalta. Ikonen kertoo, että se on yhdistetty myös monien sairauksien, kuten diabeteksen ja ylipainon, ehkäisyyn. Tutkijoiden kesken on kuitenkin ollut pitkään kiistaa siitä, voidaanko ylimääräisillä D-vitamiiniannoksilla estää tai hidastaa diabeteksen kehittymistä.

Ikonen kertoo, että D-vitamiinilisillä on tutkimuksissa ollut hieman vaikutusta ylähengitysteiden tulehduksien vähenemiseen.

Samalla logiikalla D-vitamiinilla voi Ikosen mukaan olla vaikutusta myös koronaviruksen aiheuttamaan infektioon, sillä vaikeat oireet on yhdistetty diabetekseen ja metaboliseen oireyhtymään, joihin liittyy alhaisia D-vitamiinitasoja. Suoraviivaisesti D-vitamiinin saanti ei kuitenkaan suojele ketään koronavirukselta.

Tutkimuksen aikana eniten D-vitamiinin lisäämisestä hyötyivät ne, joiden D-vitamiinipitoisuus oli tutkimuksen alussa hyvin matala. Ikosen mukaan löydös mukailee myös muita Suomessa tehtyjä tutkimuksia, joskin D-vitamiinin saanti on hänen mukaansa monimutkainen kysymys.

– Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että D-vitamiinin saannin ohella myös perimä sekä käyttäytymis- ja sosioekonomiset tekijät saattavat vaikuttaa yksilöllisiin D-vitamiinitasoihin.

Aihetta tutkittiin Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttitutkimuksella tutkittavien ollessa 31- ja 46-vuotiaita. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 3 650 henkilöä.

Keskustelu on auki 1. heinäkuuta kello 23:een asti.

.
.