Kansa pääsee taas uurnille tammikuussa – aluevaalien kampanjointi alkaa näkyä Keski-Suomen toreilla jo kesän aikana

Sote-uudistus tuo suomalaiseen paikallishallintoon ensi vuonna uuden portaan. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot valitaan tammikuun vaaleissa, ja nyt puolueväki aprikoi sitä, miten äänestäjä jaksaa lähteä liikkeelle sydäntalven pakkasilla.

Kesäkuun kuntavaaleissa ennakkoäänestysaika oli pidennetty kahteen viikkoon. Aluevaaleissa voi äänestää ennakkoon 12.–18. tammikuuta. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Pitkäksi venähtänyttä kuntavaalikevättä seuraa aluevaalitalvi.

Keski-Suomen hyvinvointialueella äänioikeutetut valitsevat maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastuspalveluista päättämään 69 aluevaltuutettua. Tuo määrä on oikeusministeriön määrittelemä minimi, joka perustuu Keski-Suomen asukaslukuun.

Ehdokkaita puolueet tai valitsijayhdistykset saavat asettaa 1,25 kertaa valtuutettujen määrän. Taskulaskin kertoo Keski-Suomen määräksi 86,25, joten pisin mahdollinen ehdokaslista täällä lienee 86.

Oikeusministeriö kertoo, että valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 50 hyvinvointialueella asuvaa äänioikeutettua.

Puolueiden keskisuomalaisista piiritoimistoista ei ainakaan julkisesti valiteta vaaliväsymystä.

Ylen kyselyyn vastannut puolueväki kertoo, että aluevaalien ehdokashankinta on osin jo käynnistynyt tai sitä käynnistellään heti kesälomakauden jälkeen.

Ehdokkaita jo valmiina edelliseltä hallituskaudelta

Ainakin keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n tavoitteena on täysi ehdokaslista, ja puolueet kertovat tavoittelevansa listoille myös alueellista kattavuutta eli ehdokkaita eri puolilta maakuntaa.

Moni nimi on puolueiden tiedossa jo edellisen hallituksen toteutumatta jääneen maakuntavaalin valmistelutyöstä. Näin kertovat keskusta, kokoomus, SDP ja vasemmistoliitto.

– Ehdokashankinta oli silloin pitkällä. Tästä joukosta, tämän vuoden kuntavaaliehdokkaista ja valituista valtuutetuista löytyy vahva pohja ehdokasjoukolle, kertoo Keski-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja Eeva-Kaisa Rouhiainen.

Kristillisdemokraattien Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Hannu Suni sanoo, että puolue aloittaa vaalityön aikaisintaan syyskuussa, kun kunnanvaltuustot ja maakunnan yhteiset elimet ovat järjestäytyneet.

– Toivon, että nyt sairaanhoitopiirin valtuustoon valittavat ovat ehdolla myös sotevaalissa. Ehdolle on varmaan lähdössä pääosin kuntavaltuutettuja ja ehdolla olleita, mutta pyritään löytämään asiantuntijaehdokkaita, jotka eivät vielä ole olleet ehdolla kuntavaaleissa, Suni kertoo.

Oikeusministeriön vaalisivuston mukaan aluevaalien kampanjointi käynnistyy 27. heinäkuuta, mutta Keski-Suomen perussuomalaiset aikovat pistää vaalivankkurit liikkeelle jo aiemmin.

– Pyrimme kiertämään kesämarkkinoita sitä mukaa kuin niitä järjestetään. Eli heti ensi viikonloppuna aloitetaan, puolueen Keski-Suomen piirin vaalipäällikkö Pekka Kataja kertoi keskiviikkona.

Perussuomalaisten varsinainen vaalityö alkaa kuitenkin puoluekokouksen jälkeen, Kataja sanoo.

– Laajemmin ehdokashankintamme käynnistyy näillä näkymin elokuun puolivälin jälkeen eli Seinäjoen puoluekokous on eräänlainen lähtölaukaisu.

Talvivaalien äänestysinto arveluttaa

Kuten sanonta kuuluu, nähtäväksi jää, innostuvatko suomalaiset vaaliuurnille innokkaammin sydäntalvella kuin kesäkuun lämmössä. Piiritoimistoilla äänestysprosentin ei juuri uskota nousevan kesäkuun kuntavaaleista, paremminkin päinvastoin.

– Hyvinvointialueiden merkitys kuntalaisten jokapäiväiselle elämälle on aivan keskeinen. Näin ollen äänestysprosentin pitäisi olla jopa korkea. Toisaalta uudet, vielä melko tuntemattomat vaalit, äänestysinnon yleinen lasku ja kampanjointi sydäntalvella epäilyttävät. Äänestysprosentti voi hyvinkin jäädä kuntavaaleja matalammaksi, arvioi Vasemmistoliiton keskisen alueen toiminnanjohtajan sijainen Anssi Koskinen Jyväskylästä.

Myös Eeva-Kaisa Rouhiainen arvelee, että äänestäjien into jää vähäiseksi ja kampanjointikin on tammikuussa vaikeaa.

– Kohtaaminen voi olla vähäistä talviaikana ja korona-ajan jälkimainingeissa, Rouhiainen sanoo.

Oikeusasiamiehen kansliaan tuli seitsemän kantelua kuntavaaleista. Arkistokuvassa leimataan äänestyslippua. Kuva ei liity kanneltuihin tapauksiin. Kuva: Kari Saastamoinen/ Yle

SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Ville Rautiainen Saarijärveltä uskoo kuitenkin ihmisten ymmärtävän, miten tärkeät vaalit tammikuussa järjestetään.

– Tiedostan ajankohdan haastavuuden ja silti luotan, että äänestäjät kyllä tietävät näiden vaalien merkittävyyden. Kysehän on kuitenkin juuri niistä tärkeimmistä palveluista. On merkitystä, kuka ja ketkä niistä maakunnassa päättävät, Rautiainen toteaa.

Myös keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Tahvo Anttila luottaa siihen, että äänestäjät lähtevät aluevaaleissa liikkeelle.

– Sote-alueessa on kyse monista tärkeimmistä palveluista, joten intoa löytynee. Varsinkin kun asiat konkretisoituvat syksyn mittaan, Anttila arvelee.

Moni kansanedustaja empii ehdokkuuttaan

Piiritoimistoilla tuumitaan, että aluevaaleihin etsitään ehdokkaita kuntavaltuutetuista ja kuntavaaleihin osallistuneista - sekä kansanedustajista. Kansanedustajista monikaan ei vielä kerro kantaansa ehdokkuuteen.

Petri Honkonen (kesk.) ja Toimi Kankaanniemi (ps.) sanovat, että eivät ole vielä pohtineet asiaa. Juho Kautto (vas.) ei osaa vielä sanoa, asettuuko ehdolle ja toteaa, että asia ei ole hänen vaan järjestön päätettävissä.

Sekä Kankaanniemi että Kautto sanovat palaavansa asiaan syksyllä.

Riitta Mäkinen (sd.) ei ole myöskään tehnyt päätöstä aluevaaleista. Hän seuraa puolueiden keskustelua siitä, onko kansanedustajan sopivaa asettua ehdolle.

– Teen päätöksen kesän jälkeen kuunnellen sekä puolueen että kenttäväen näkemyksiä, Mäkinen kertoo.

Piritta Rantanen (sd.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.) arvelevat, että he eivät lähde tavoittelemaan paikkaa aluevaltuustosta.

– Ensinnäkään aika ei riittäisi ja toiseksi näen sen hyvin ongelmallisena, että päättäjä voisi olla tekemässä päätöksiä kaikilla kolmella tasolla, Jyväskylän kaupunginvaltuustossakin vaikuttava Wallinheimo toteaa.

Piritta Rantanenkaan ei usko, että hänen aikansa riittäisi Jämsän kaupunginvaltuuston ja eduskunnan lisäksi vielä aluevaltuustotyöhön.

– Haluan keskittyä kansanedustajan ja kaupunginvaltuutetun tehtäviin, Rantanen sanoo.

Joonas Könttä (kesk) tavoittelee aluevaltuutetun paikkaa, vaikka onkin kaupunginvaltuutettu. Hän muistuttaa, että kansanedustajat toimivat jo nyt erilaisissa tehtävissä kuten maakuntavaltuustoissa.

– On tietysti jokaisen oma asia on määrittää, mihin aika riittää. Näen, että kaikki osaaminen mitä valtakunnanpolitiikasta voi tuoda, tarvitaan Keski-Suomen käyttöön, Könttä toteaa.

Myös Bella Forsgrén (vihr.) aikoo lähteä ehdolle aluevaaleissa. Kuntavaaleissa eniten ääniä Jyväskylässä kerännyt Forsgrén toivoo puolueiden keskustelevan siitä, kuinka monella tasolla sama ihminen voi istua päättävissä elimissä.

– Demokratiassa kuitenkin lähtökohtana lienee, että kaikki voivat asettua ehdolle, Forsgrén toteaa.

Anne Kalmari (kesk.) ja Jouni Kotiaho (ps.) eivät vastanneet Ylen sähköpostikyselyyn.

Lisätty Köntän ja Forsgrénin kommentit klo 14.43.