1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveydenhoito

Potilasjärjestöt kohdistaisivat rahaa sairauksien ennaltaehkäisyyn, fysioterapeutti voi kuitata vuosipalkkansa estämällä yhden pahan lonkkamurtuman

Syöpäjärjestö toivoo kansallista ohjelmaa, joka yhtenäistäisi hoitokäytäntöjä Suomessa. Muistiliitto sekä Tuki- ja liikuntaelinliitto ohjaisivat terveydenhuollon rahat ennaltaehkäisyyn.

Tekonivelleikkauksiin on syntynyt jonoja koronaepidemian aikana. Yhden tekonivelleikkauksen hinta yhteiskunnalle on noin 9000 euroa. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kun väestö vanhenee, kalliit hoidot kehittyvät ja rahaa on rajallisesti, terveydenhuollossa pitää tehdä entistä enemmän valintoja siitä, mitä hoitoja kukin potilasryhmä saa.

Yle kertoi tänään, että Lääkäriliitto haluaa kansalliset kriteerit terveydenhuollon priorisointiin. Priorisointi tarkoittaa hoitojen tärkeysjärjestykseen laittamista.

Koska kunnat, sairaanhoitopiirit ja lääkärit tekevät monia priorisointipäätöksiä itsenäisesti, suomalaiset saavat erilaista hoitoa asuinpaikkansa perusteella.

Yhdellä paikkakunnalla terveydenhuollon asiakas voi päästä kaihileikkaukseen tai psykoterapiaan paljon helpommin kuin toisella.

Kysyimme kolmelta potilaita edustavalta järjestöltä, miten terveydenhuollon priorisointia pitäisi tehdä, jotta potilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa ja jotta rajalliset rahat voitaisiin käyttää kustannustehokkaasti.

Rahoitusjärjestelmä kohtelee potilaita epäoikeudenmukaisesti

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen kertoo olevansa Lääkäriliiton kannalla yhtenäisten ja riittävän sitovien hoitokäytäntöjen luomisessa.

Järjestön kanta on, että Suomessa pitäisi ottaa käyttöön kansallinen syöpäsuunnitelma, joka antaa ohjeet syöpien ehkäisyyn, seulontoihin, hoitoon ja kuntoutukseen.

– Se olisi yksi tapa käyttää olemassa olevia voimavaroja tehokkaasti. Hoito-ohjelman tekeminen on toki monimutkaista, koska syöpäsairauksia on useita ja potilaat jakautuvat pieniin alaluokkiin, Karjalainen sanoo.

Syöpäsairauksien hoitojen yhtenäistäminen on olennaista, koska syöpähoidot kehittyvät koko ajan. Uusia ja kalliita lääkkeitä tulee jatkuvasti markkinoille, eikä kaikkeen ole varaa. Ideaalitilanteessa kalliita hoitoja tarjottaisiin vain niille, jotka voivat hyötyä niistä.

Syöpien aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat kaikkiaan yli miljardi euroa vuodessa (siirryt toiseen palveluun).

Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Sakari Karjalainen suhtautuu varauksellisesti siihen, että uudet syöpälääkkeet pitäisi ottaa välittömästi käyttöön kaikissa terveydenhuollon yksiköissä, sillä niitä ei välttämättä pystytä kohdistamaan oikeille potilaille. Kuva: Eeva Anundi

Karjalaisen mukaan yksikään syöpäpotilas ei jää Suomessa hoitamatta, mutta potilaat joutuvat epäoikeudenmukaisiin tilanteisiin. Eriarvoisuus johtuu terveydenhuollon monimutkaisesta rahoitusmallista, jossa hoitoja maksavat muun muassa kunnat, Kela ja asiakkaat itse.

Potilas voi saada syöpähoitoa sairaalassa kalliilla lääkkeellä, joka sisältyy sairaalassa hoitopäivämaksuun. Sama lääke ei välttämättä ole Kela-korvattava, mikä aiheuttaa potilaalle valtavia kuluja, jos lääkettä halutaan antaa kotihoidossa.

– Jotkut lääkärit ratkaisevat asian niin, että lääkettä pyritään jatkamaan sairaalalääkkeenä, Karjalainen sanoo.

Suomi on keskitasoa sairauksien ennaltaehkäisyssä

Muistisairauksissa priorisointi eroaa merkittävästi syöpäsairauksista, joiden kohdalla lääkärien ja potilaiden pitää yhdessä tehdä valintoja eri hoitomuotojen välillä. Muistisairauksiin ei ole löydetty parannuskeinoa, vaan hoidoilla pyritään parantamaan sairaiden oloa ja oireita.

Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu ei ota kantaa siihen, miten muistisairauksien hoitoa pitäisi priorisoida. Hän kohdistaisi terveydenhuollon varoja entistä enemmän sairauksien ennaltaehkäisyyn.

THL:n kertoman arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) jopa 40 prosenttia muistisairauksista voitaisiin ehkäistä elintapoja muovaamalla ja muita riskitekijöitä välttämällä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollossa päädytään loppupeleissä hoitamaan ongelmia eikä satsata ajoissa ennaltaehkäisyyn, Katariina Suomu sanoo.

Muistiliiton toiminnanjohtajan Katariina Suomun mukaan perusterveydenhuollossa pitäisi olla tarpeeksi osaamista niin, että muistisairauksien diagnoosit voitaisiin tehdä mahdollisimman varhain. Kuva: Kaisu Jouppi

Tuki- ja liikuntaelinliiton (Tule) toiminnanjohtaja Marja Kinnunen on Suomun kanssa samoilla linjoilla. Monet tuki- ja liikuntaelinten ongelmat voitaisiin ennaltaehkäistä terveellisillä elämäntavoilla ja riskiryhmien aikaisella tunnistamisella.

– Jotta me käyttäytyisimme terveellisesti, meillä pitäisi olla riittävät tiedot ja taidot siitä, mikä on terveellistä. Suomalaiset ovat elinympäristönsä ja sosioekonomisen asemansa takia eriarvoisessa asemassa siinä, millaiset mahdollisuudet heillä on terveellisten elintapojen toteuttamiseen, aiheesta väitellyt Kinnunen sanoo.

OECD:n vertailun mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomella on parantamisen varaa sairauksien ennaltaehkäisyssä. Vaikka Suomi pärjää hyvin siinä, minkä verran ihmisiä menehtyy hoidettavissa oleviin sairauksiin, ennaltaehkäistävissä olevassa kuolleisuudessa Suomi on OECD-maiden keskiarvoa.

Sairauksien ja terveysongelmien ennaltaehkäisy hyödyttää potilaiden lisäksi julkista taloutta. Esimerkiksi yhden tekonivelleikkauksen hinnalla saisi monta fysioterapiakäyntiä.

– Jos yksi fysioterapeutti työllään estää yhden laitoshoitoon johtavan lonkkamurtuman, hänen koko vuosipalkkansa olisi katettu sillä, Marja Kinnunen sanoo.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 6.7.2021 klo 23

Juttua korjattu 5.7. kello 21.30: Kuvatekstin väärän nimen kohdalle on vaihdettu oikean henkilön nimi.

Lue lisää:

Leikkaukseen pääsy voi riippua siitä, missä päin Suomea asuu – eri hoitomuotoihin on päädytty kirjavasti jo vuosia, nyt lääkärit vaativat yhteisiä periaatteita

6 vaikeaa sairautta, joiden hoidossa otetaan nyt isoja askeleita – potilas voi vaikuttaa moneen niistä luultua enemmän itse

Uusien syöpälääkkeiden hinnat uhkaavat julkisen terveydenhuollon kantokykyä – rohkeampi tutkimusote voisi tuoda avun tuhansille potilaille