1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjallisuus

Syömishäiriö, huumeongelma, syöpä ja avioero – Hanna Brotherus kirjoitti rehellisen esikoiskirjan, josta tuli heti menestys

Koreografi Hanna Brotheruksella oli viimein aikaa kirjoittaa romaani, ja siitä tuli yksi alkuvuoden suosituimmista kirjoista. Sitä ennen neljän lapsen äiti oli lähinnä kirjoitellut muistilappuja ja kauppalistoja.

–Olen aina ollut luonteeltani aktiivinen ja ehkä levotonkin. Olen iän myötä rauhoittunut, mutta sitä on pitänyt opetella, Hanna Brotherus sanoo. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Saatuaan ensimmäisen lukijapalautteen Hanna Brotherus päätti, että vastaa itse jokaiselle henkilökohtaisesti. Silloin hän ei vielä arvannut, että kirjasta Ainoa kotini tulee niin suuri menestys.

Koreografi, ohjaaja ja tanssija ei ole 30 vuotta kestäneen uransa aikana koskaan aikaisemmin saanut mistään teoksestaan yhtä paljon palautetta.

– Nyt olen saanut lukijoilta todella koskettavia kirjeitä. Niissä kaikissa on sama kysymys: miten olet voinut kirjoittaa minun elämästäni?

Postia ovat lähettäneet kaikenikäiset naiset ja miehet eri puolilta Suomea. He ovat kiittäneet kirjailijaa rohkeudesta:

“Nyt minunkin on helpompi puhua näistä asioista, kun joku on sanoittanut ne”, palautteessa lukee.

Naiset kertovat pakottavansa miehensä lukemaan romaanin, jotta he ymmärtäisivät paremmin naisia. Miehet kirjoittavat kirjan luettuaan, että nyt heidän on helpompi ymmärtää vaimoa, tytärtä, äitiä tai naisystävää.

Hanna Brotherus sanoo lukevansa viestejä nöyrän kiitollisena. Hän ei arvannut, että kirja voisi tehdä lukijoihin niin suuren vaikutuksen.

Hanna Brotherus tunnetaan koregrafina ja tanssijana. Kirja osoittaa, että hän on myös lahjakas esikoiskirjailija. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Esikoiskirjalla korkeat myyntiluvut

Ainoa kotini ilmestyi viime maaliskuussa. Huhtikuussa se oli jo Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee -listalla (siirryt toiseen palveluun) kolmantena Enni Mustosen ja Seppo Jokisen kirjojen jälkeen.

Kustantajan (WSOY) mukaan kirjaa on myyty jo 30 000 kappaletta. Esikoisromaanille se on huikea määrä.

Mihin kohtaan Hanna Brotheruksen kirja lukijoissa osuu?

Hänen tekstinsä on paljaaksi riisuvan rehellistä ja suoraa. Ihmiset ovat löytäneet kirjasta itsensä tai jotain muuta tuttua; samoja kokemuksia ja tunteita.

– Jokaisella perheellä on omat haasteensa. Sairaudet, ongelmat ja taakat ovat eri nimisiä, mutta niitä on joka suvussa, eikä se ole noloa tai häpeällistä, kirjailija sanoo.

“Kirja on kämmenen jälki”

Hanna Brotheruksen romaanissa käsitellään isoja ja vaikeita asioita kuten lapsen syömishäiriö ja huumeriippuvuus, sisaren syöpä ja kuolema, avioero sekä äidin ja tyttären vaikea suhde.

Hän tietää mistä kirjoittaa, koska on kokenut kaiken tuon.

Kirjassa päähenkilö kontrolloi, organisoi ja järjestää muiden asioita sekä osallistuu terapiatapaamisiin ja vanhempainiltoihin. Äitiyttä suorittaessaan hän jopa silittää lastensa alusvaatteita.

Niin Brotherus teki, kun hänen neljä lastaan olivat pieniä ja asuivat vielä kotona.

Kirjan Ainoa kotini yksi kantava teema on päähenkilön suhde omaan kehoon. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Kaikesta yrittämisestä huolimatta myös hänelle vanhempia vainoava syyllisyyden tunne on tuttu: olenko tehnyt kaiken voitavani ja olisiko jotain pitänyt tehdä vieläkin paremmin?

– Jos lapsellani on jokin ongelma, helposti ajattelen, että minun olisi pitänyt tehdä toisin tai olla tekemättä mitään, hän sanoo huvittuneena.

Samalla hän tietää tehneensä parhaansa.

– Se on lohdullista muistaa, että enempää ei voi tehdä.

Kirjailija painottaa, ettei hänen kirjansa ole elämäkerta. Se on autofiktiivinen teos, jossa on paljon hänen omasta elämästään, mutta kirja on silti myös mielikuvituksen tuote.

– Jokainen muistaa ja kokee asioita ja tapahtumia omalla tavallaan, eikä yhtä totuutta olekaan.

Brotherus kirjoittaa, miltä hänestä tuntuu.

– Jostain syystä kirjoittaminen tuntui edustavan vapautta. Kirja on kämmenen jälki.

– Onneksi on kirjoittaminen, sillä tanssipuolella on hiljaisempaa. Freelancereilta koronapandemia vei työtilaisuudet, Brotherus harmittelee. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Elämä oli vuosia kauppalistan kirjoittamista

Kaksi vuotta sitten Hanna Brotherus lähti kuukaudeksi Pariisiin Ranskaan tietämättä ennakolta mitä siellä tekisi. Sitten tekstiä alkoi vain tulla.

– Tunsin kuin olisin kirjoittanut tätä kirjaa koko elämäni. Koen, että se oli suora jatke aikaisemmin tekemälleni taiteelle.

– Olen koreografi, ja koreografia tarkoittaa sananmukaisesti tanssin kirjoittamista.

Brotheruksen äiti muistutti tytärtään, että tällä oli tapana kirjoittaa jo lapsena omassa huoneessaan.

– Sen jälkeen on ollut kauheasti kaikkea ja neljä lasta. Kun he olivat pieniä, ehdin kirjoittaa vain post it -muistilappuja ja kauppalistoja. Kirjoittaminen oli hyllyllä monta vuotta.

Kirjan kirjoittaminen toimi myös yksin olemisen harjoituksena. Äitinä ja tanssijana hän oli tottunut isoon ihmisjoukkoon ympärillään.

Kirja piti kirjoittaa yksin.

Lapset itkivät ja nauroivat äitinsä kirjalle

Kun romaani oli valmis, Brotherus tunsi suurta helpotusta.

– Minulla oli olo kuin maisema olisi kirkastunut. Kaikki oli äkkiä puhdasta ja selkeää. Tuntui, että nyt olen totta. Olin monta vuotta kärsinyt siitä, että olin melkein totta.

– Haluan kannustaa ihmisiä olemaan avoimempia. Vertaistuki ei synny, jos en itse avaa suutani ja ole rohkea. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Brotherukselle oli tärkeää, etteivät läheiset loukkaannu kirjan luettuaan.

– Minulla on lasteni kanssa hyvät välit, ja kirja on entisestään lähentänyt meitä. He kertoivat itkeneensä ja nauraneensa kirjaa lukiessaan.

Hän on myös varautunut siihen, että lapset saattavat vielä kirjoittaa “paljastuksia” äidistään.

– Heidän kirjojaan odotellessa. Katsotaan, mitä sieltä tulee. Kyllä he äitinsä tuntevat.

Tekeillä jo uusi kirja

Kirjailijan koti Helsingissä on jälleen täynnä lappuja. Papereita ja kyniä on eri puolilla asuntoa siltä varalta, että jokin sana tai lause täytyy saada nopeasti kirjoitettua muistiin.

Niistä kehkeytyy myöhemmin tarina ja seuraava kirja. Vielä tässä vaiheessa siitä voi paljastaa ainoastaan, että kyseessä on romaani.

Valmisteilla on myös Ainoa kotini-kirjaan perustuva lyhytelokuva, mikä sai alkunsa ammattitanssijan yhteydenotosta. Mies oli lukenut kirjan ja kertoi, että se teki häneen suuren vaikutuksen.

Lue myös:

Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

Koreografi Hanna Brotherus poikansa huumeriippuvuudesta: "Koin häpeää ja epäonnistumista äitinä"

Katso myös:

Hanna Brotheruksen tanssielokuva MEN Yle Areenasssa täällä