1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ruorijuopumus

Veneilijöiden korkea promilleraja houkuttelee täsmäjuopotteluun, uskoo poliisitarkastaja – veneiden kasvanut koko ja nopeus voi antaa jo aihetta lainsäädännön muutokseen

Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa uudessa liikenneturvallisuusstrategiassa kiinnitetään huomiota eriyisesti moottoriteholtaan suurten veneiden kuljettajien promillerajaan.

Kalastus- ja luonto-opas Jukka Viita-aho ohjaa venettä merellä Mustasaaressa.
Mustasaarelainen ammattiveneilijä, kalastus- ja luonto-opas Jukka Viita-aho alentaisi vapaa-ajan veneilijöiden promillerajaa.

Vesiliikennejuopumuksen promillerajan laskeminen nykyisestä yhdestä promillesta puoleen promilleen saa kannatusta.

Yle kysyi kolmen vaalipiirin (Helsinki, Uusimaa, Vaasa) kansanedustajien näkemyksiä asiasta. Kysymykseen vastasi yhteensä 34 kansanedustajaa.

Valtaosa vastanneista on sitä mieltä, että nykyinen rangaistavuuden raja on liian korkea.

Maailmanympäripurjehtija, kansanedustaja Harry Harkimon (Liike nyt) kanta on selvä:

"Koska vesilläliikkujat eivät tarvitse ajo-opetusta ja perehtymistä vesillä liikkumiseen, olisi ehdottoman tärkeää, että promillerajaa lasketaan."

Vastauksissa kiinnitetään huomiota siihen, että veneilyn suosio on lisääntynyt ja samaan aikaan veneistä on tullut nopeampia ja tehokkaampia.

Riskit vesillä ovat kasvaneet, toteaa itsekin jonkin verran Merenkurkussa veneilevä kansanedustaja Mikko Ollikainen (r.):

"Nykyään on paljon isompia, painavampia ja nopeampia moottoriveneitä kuin silloin, kun lakia viimeksi tarkasteltiin eli näen, että tätä asiaa pitäisi perin pohjin selvittää, lähtökohtainen vastaukseni on kyllä. Tätä asiaa tulee kuitenkin tarkastella kokonaisvaltaisesti."

Korona-aika näkyy vesillä

Vesiliikennejuopumuksen promillerajoja selvitettiin laajasti kymmenen vuotta sitten. Rikoslakia päädyttiin silloin rukkaamaan sen verran, että ammattiliikenteessä rangaistavuuden raja laski 0,5 promilleen.

Lue uutinen vuodelta 2012: Yleinen ruorijuopumuksen raja säilyy yhdessä promillessa

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta toteaa, että poliisi oli jo kymmenen vuotta sitten promillerajan laskemisen kannalla, ja on edelleen.

Ihalainen pitää käsittämättömänä, että promilleraja on eri vesillä kuin tieliikenteessä.

– Minun mielestäni se on täysin älytöntä, mutta tämä on vaan tällainen virkamiehen mielipide.

Ihalaisen mukaan nyt olisi perusteita ottaa asia uuteen harkintaan. Hän huomauttaa, että tilanne vesillä on aivan eri kuin kymmenen vuotta sitten ja veneilijöiden määrä on lisääntynyt entisestään korona-aikana.

Yksi erityinen huolenaihe poliisille ovat vesiskootterit.

– Ne ovat erittäin kovakulkuisia ja -tehoisia. Promillen humalassa ei vesiskootteria pysty kukaan hallitsemaan.

Tarvetta uudelle selvitykselle?

Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu uutta liikenneturvallisuusstrategiaa. Strategia sisältää kaikkia liikennemuotoja koskevia toimenpiteitä liikenteen turvallisuuden parantamiseksi ja liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Valmistelutyön yhteydessä on keskusteltu myös vesiliikennejuopumuksen promillerajoista. Toimenpidesuosituksissa promillerajan laskeminen ei ole.

Vesiliikennetyöryhmän puheenjohtajan, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikön Laura Vilkkosen mukaan strategiatyön yhteydessä on kuitenkin todettu, että tarvetta uuden selvityksen tekemiselle voi olla.

Myös Vilkkonen viittaa isojen ja suuritehoisten moottoriveneiden yleistymiseen.

– Sellainen kehitystrendi on Suomessa nähtävissä. Kun veneiden nopeudet alkavat olla samoja kuin autojen nopeudet, voi olla tarpeen oikeusministeriössä selvittää asiaa uudelleen juuri tältä kantilta.

Strategia on valmisteltu laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ja se lähti lausuntokierrokselle kesän alussa.

Mustasaarelaisen kalastus- ja luonto-opas Jukka Viita-ahon mielestä yhden promillen raja on vesillä aivan liian korkea. Alla olevalla videolla hän kertoo, miten alkoholi oli koitua merellä kolmen miehen kohtaloksi.

Kalastus- ja luonto-opas Jukka Viita-aho laskee veneen ankkuria veteen.
Jukka Viita-aho osui paikalle viime hetkillä ja onnistui pelastamaan vedestä kolme juopunutta veneilijää.

Huomio valistukseen ja valvontaan

Kansanedustajakyselyssä vain muutama vastaajista kannattaa nykyistä promillerajaa. Vastauksissa viitataan aikaisempiin selvityksiin ja painotetaan liikenneturvallisuuskasvatuksen ja valvonnan merkitystä.

Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) huomauttaa, että nykyisinkin alle promillen humala vesillä voi johtaa rangaistukseen:

"Mikäli kuljettajan suorituskyky on alkoholin takia laskenut niin, että kuljettaja vaarantaa toisten turvallisuutta, täyttyy nykyisinkin rikoksen tunnusmerkistö myös yhtä promillea alhaisemmalla promillemäärällä."

Ministeri Antti Kurvinen (kesk.) pitää nykyistä rajaa varsin korkeana, mutta ei ota kantaa promillerajan laskemiseen:

"Liikennejuopumusten rajat ovat rikosoikeuden "ydintä" ja vahvasti kansalaisten arkeen vaikuttavia. Niiden muuttaminen tulee tapahtua huolellisen valmistelun kautta ottaen samalla huomioon Suomen rikosoikeuden ja rikoslain kokonaisuuden."

Kansanedustajien vastauksissa pidetään myös tärkeänä, että vesiliikenteen valvontaan varataan riittävät resurssit.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta sanoo, että valvonnasta ei tule pullonkaula, vaikka promilleraja laskettaisiin.

– Poliisin tilannetta se ei paljon muuttaisi.

Vesiliikenteessä "täsmäjuopottelua"

Ihalaisen mukaan ihmiset noudattavat hyvin rajoituksia. Ongelmana hän pitää sitä, että nykyinen yhden promillen raja "houkuttelee" käyttämään alkoholia vesillä.

Myös lausuntokierroksella olevassa liikenneturvallisuusstrategian luonnoksessa todetaan, että ”täsmäjuopottelu” on lisääntynyt vesiliikenteessä. Tässä ilmiössä alkoholia käytetään tietoisesti juuri sen verran, että käyttö jää alle rangaistavuuden.

Viime vuonna alkoholi oli syynä kymmenessä kuolemaan johtaneessa vesiliikenneonnettomuudessa. Kaikkiaan menehtyneitä oli 28.

Tilastojen valossa vesiliikenteen turvallisuus on viime vuosina jonkun verran lisääntynyt. Vuosina 2016–2019 menehtyneitä oli keskimäärin 45 henkilöä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 6.7. kello 23 saakka.