Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Laura Immonen-Beattyn herätyskello soi Los Angelesissa 5.30. Hän avaa läppärin ja toivoo, ettei 11-kuukautinen vauva herää.

Toisin käy. Vauva pitää ottaa kainaloon aamun ensimmäiseen työpuheluun, jonka Immonen-Beatty käy Betlehemissä, Lähi-idän palestiinalaisalueella olevan tekoälytiimin kanssa.

Puoli seitsemältä saapuu au pair, jonka ansiosta Immonen-Beatty pääsee keskittymään töihin: hän sukkuloi seuraavat tunnit etäkokouksissa Intiaan, Ranskaan ja Ruotsiin.

Työpäivän kakkososuus, läppärihommat, starttaavat kello 10 hotkaistavan aamupalan jälkeen. Usein työpuheluita on myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Immonen-Beatty on esimerkki globaalista tietotyöläisestä, jonka työtunnit ulottuvat viikon ja vuorokauden kaikkiin hetkiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mihin asti työntekijä voi venyä? Tämä nousi keskusteluun, kun Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde ehdotti kesäkuussa Kauppalehdessä (siirryt toiseen palveluun), että 80-tuntisen ja seitsemänpäiväisen työviikon pitäisi olla normi myös Suomessa.

– Minä teen koko ajan yli 80-tuntista viikkoa, ja minulla ei ole neljään vuoteen ollut kesälomaa, Lauhde sanoi.

Ehdotus herätti suomalaisissa voimakasta vastustusta, eikä sitä tukenut edes yritys itse.

Samaan aikaan esillä on ollut työviikon lyhentäminen muun muassa Islannin esimerkin innoittamana. Islannissa työntekijöiden tuottavuus pysyi ennallaan tai jopa parani, kun työviikko lyhennettiin 35–36 tuntiin.

Ajatukselle ovat väläyttäneet Suomessa vihreää valoa ainakin SDP, vasemmistoliitto ja vihreät.

Mutta onko töiden runsas tekeminen aina haitallista? Ei välttämättä, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen.

Pyysimme kahta töissään venymään tottunutta henkilöä pitämään kirjaa yhdestä kesäisestä työviikostaan. Viikko oli molemmilla selvästi normaalia kevyempi, mutta kuvasi silti asiantuntijatyön työrytmiä.

Molemmat painottivat, että perhe-elämän pystyy yhdistämään vaativaankin työhön, jos työntekijällä on vapaus tehdä valintoja.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tommi Koivisto, 43

  • Peliyhtiö Rovion vanhempi pelituottaja
  • Asuu Helsingissä, perheessä 2 lasta, vaimo ja koiranpentu
  • Pyörittää myös omaa sisällöntuotantoon keskittyvää yritystä, jonka päätuote on Isyyspakkaus-blogi
  • Piti päiväkirjaa 21.–24. kesäkuuta 2021

Tommin maanantai

Töitä 8.30–16, 19–19.30, sometöitä 21–22

Koivisto vei 5-vuotiaan poikansa päivähoitoon ja aloitti työt puoli yhdeksältä. Kesälomalla oleva, 9-vuotias tytär jäi pitämään isälle seuraa.

Hän pakeni kuumuutta kesken päivän ilmastoidulle treenisalille ja hoiteli töiden lomassa perheasioita. Vielä illalla Koivisto naputti tiiminsä Angry Birds Journey -peliä – osittain työn, osittain huvin vuoksi.

Kun lapset oli saatu nukkumaan, Koivisto alkoi hoitaa sosiaalisen median kanaviaan. Siihen vierähtää iltaisin helposti pari tuntia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Laura Immonen-Beatty, 36

  • Markkinoinnin globaali johtava sisällöntuottaja, Insights & Data, Capgemini
  • Asuu Los Angelesissa, perheessä kaksi lasta ja mies
  • Piti päiväkirjaa 14.–20. kesäkuuta 2021, valmisteli samalla muuttoa Suomeen

Lauran maanantai

Töitä 7.30–16, 21–23

Laura Immonen-Beatty heräsi vasta 7.15, sillä hän oli hoitanut työpuhelun Intiaan myöhään sunnuntaina.

Sähköpostit Intiaan ja Eurooppaan on lähetettävä aina sunnuntaisin, jotta ne ovat perillä kohteessa maanantaiaamuna.

Los Angelesista on Aasiaan ja Eurooppaan tuntuva aikaero, esimerkiksi Suomeen 10 tuntia.

Immonen-Beatty nousi töihin suoraan sängystä: hän hoiti ensimmäisen puhelunsa vartin päästä heräämisestään yöpaita päällä. Aamupalalle ja suihkulle oli aikaa kello 10 tienoilla.

Kello 16 alkoi muu elämä – vauvan syöttäminen, kotityöt ja muuttopakkaus – kunnes kello 21 jatkuivat Intian-puhelut, juuri kun Immonen-Beatty oli saanut vauvan nukkumaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Pitkien työpäivien kuormittavuuteen vaikuttaa kaikki, mitä ihmisen elämässä tapahtuu, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen.

Tärkeintä on oma kokemus: jatkaako päivää omasta tahdostaan ja onko työ mielekästä. Myös elämäntilanne ja työntekijän ominaisuudet vaihtelevat.

– Jos on oma halu ja tavoite kehittyä ja edetä uralla tai kokee työn valtavan kiinnostavaksi, voi haluta tarttua asioihin virka-ajan ulkopuolella, Ropponen sanoo.

Esimerkiksi pelialan ammattilaiset tekevät usein ylitöitä intohimosta, Tommi Koivisto sanoo.

– Saatetaan vahingossakin tehdä pitkää päivää, ilman että kukaan sitä erikseen vaatii, hän kertoo.

Jos työntekijä venyy, koska ei ehdi suoriutua tehtävistään, tilanne on toinen. Ropposen mukaan tutkimustulokset kertovat, että työntekijä jaksaa pitkääkin työaikaa parhaiten, kun saa valita, tekeekö ekstratunteja vai ei.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tommin tiistai

Töitä 8.30–12, 16–18, 21.30–23, sometöitä 12–16

Koiviston yöunet jäivät taas vähiin kuumuuden vuoksi.

Rovio-töitä siirtyi iltaan, koska päivällä oli tehtävä somerooliin liittyvät mainoskuvaukset yhdessä pojan kanssa.

Niiden jälkeen hän jatkoi pelikehityshommia pariin otteeseen, myös lasten nukahdettua.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lauran tiistai

Töitä 6–15

Kuuden tunnin yöunien jälkeen Immonen-Beatty haastatteli Palestiinan tekoälytiimiä kello kuusi.

Sen jälkeen vuorossa olivat puhelinneuvottelut muun muassa Ranskaan ja Yhdysvaltain itärannikolle. Aamupalamurot ehtivät vettyä, kun Ruotsissa asuva esimies soitti.

Työt loppuivat poikkeuksellisesti jo kolmelta, kun au pair piti päästää vapaalle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kun työ joustaa, myös työntekijä joustaa.

Laura Immonen-Beatty nauttii siitä, että töitä voi tehdä silloin, kun itselle sopii.

– Pidän tästä uudesta normaalista, koska saan päivisin aikaa myös itselleni, hän kertoo.

Monikymmentuntiset viikot eivät ole välttämättä ongelma, jos niitä voi tasapainottaa kevyemmillä jaksoilla, kuten pitkillä viikonlopuilla, Työterveyslaitoksen Annina Ropponen sanoo.

Päättymättömät päivät ovat erityisen haitallisia, jos niitä on toistuvasti, eikä työntekijä ehdi palautua. Ropponen painottaa, että niiden vastineeksi olisi saatava tarpeeksi vapaa-aikaa.

Rovion pelituottaja Tommi Koivisto allekirjoittaa tämän. Hänen työtahtinsa on kiivaimmillaan pelien julkaisun aikaan, mutta rauhallisempina aikoina hän voi lyhentää päivää.

– Alan tarkoitus ei ole polttaa ketään loppuun, hän sanoo.

Yhdysvalloissa asuvalle Laura Immonen-Beattylle työtunteja kertyy viikosta riippuen 55–60.

– Uusien ja erilaisten asioiden tekeminen on aina mukavaa. Mitä vain jaksaa, kun on motivaatiota, hän sanoo.

Hänen henkireikänsä ovat muutamat tauot työpäivien aikana. Niiden aikana ehtii haaveilemaan ja avaamaan ajatuksia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tommin keskiviikko

Töitä 8.30–16.30, sometöitä 21–21.30

Työpäivä sujui poikkeuksellisesti lähes keskeytyksettä. Käynti työterveyshuollossa sai jännittävän lopetuksen, kun Helsinkiin iski ukkosmyrsky.

Illalla Koivisto vietti laatuaikaa lasten kanssa ja kävi katsomassa Petteri Kaniini -elokuvan, kun puoliso lähti yöksi mökille.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lauran keskiviikko

Töitä 6–15

Immonen-Beattyn aamupäivä hujahti tuttuun tapaan puheluissa. Niiden välissä hän ehti viedä vanhemman lapsensa tarhaan ja pitää ruokatauon.

Hän valmisteli töiden ohessa muuttoa ja vei auton pesuun ennen sen laittamista myyntiin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vaikka työ inspiroi, on asioita, joista ei kannata tinkiä. Yksi niistä on lepo, Annina Ropponen sanoo.

– Kaikkien tulee pystyä nukkumaan. Me tarvitsemme sen fysiologisista syistä, hän muistuttaa.

Työstä täytyy myös pystyä toisinaan irrottautumaan.

Laura Immonen-Beatty saa työlleen vastapainoa lenkkeilystä, Tommi Koivisto muun muassa siirtolapuutarhamökillä puuhailusta.

– Haaveilen siitä, että jonain päivänä ehtisin taas katsoa televisiota, Koivisto myöntää.

Immonen-Beatty kertoo keksivänsä yleensä tekemistä sen sijaan, että vain rauhoittuisi.

Hänellä on edessään suuri elämänmuutos, muutto Suomeen 11 Yhdysvalloissa asutun vuoden jälkeen.

Hän uskoo, että työajoista tulee Suomessa kohtuullisempia.

– Suomessa minun ei tarvitse ottaa enää puheluita myöhään illalla hankalan aikavyöhykkeen takia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Tommin torstai

Töitä 8.30–17, sometöitä 22–22.30

Koivisto aloitti viikon viimeisen työpäivän viemällä pojan päiväkotiin. Läppäri sulkeutui kotitoimistolla kello 17.

Muu perhe aloitti loman, minkä kunniaksi he tilasivat pizzat ja katsoivat elokuvan. Siitä oli raportoitava vielä sosiaalisessa mediassa, mikä vei illasta puolisen tuntia.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lauran torstai

Töitä 6.30–16

Ennen aamupalaa Immonen-Beatty istui taas pitkän tovin virtuaalipalavereissa. Päivän kohokohtiin kuului Helsingistä löytynyt asunto.

Illalla hän kävi verkostoitumassa naisten viini-illassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomessa työntekijöillä on liian hyvät oltavat, Huawein tietoturvajohtaja Mika Lauhde moitti.

Hän sanoi ihannoivansa Kiinan ja Piilakson työkulttuuria, jossa työntekijät tyytyvät hänen mukaansa 80 tunnin työviikkoon ja kymmenen päivän kesälomaan.

Lauhde liittää pitkään työaikaan ajatuksen suuremmasta tuottavuudesta.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Annina Ropposen mukaan tuottavuuden mittaaminen on asiantuntijatyössä vaikeaa. Ainakaan siitä ei ole vielä tarpeeksi tutkimustietoa.

Joka tapauksessa työajat eroavat suuresti eri maissa, samoin työaikalait.

Tilastoiden valossa Yhdysvalloissa tehdään lähes yhtä paljon töitä kuin Suomessa, mutta numerot kätkevät sisälleen suurta vaihtelua. Esimerkiksi yli 48 tunnin työviikkoa tekee 14 prosenttia yhdysvaltalaisista, mutta suomalaisista vain puolet siitä.

Annina Ropponen huomauttaa, että työaikoihin vaikuttaa myös se, miten hoivatyö on järjestetty yhteiskunnissa.

Tommi Koiviston perhe hyötyy suomalaisesta päivähoito-oikeudesta, kun taas Laura Immonen-Beattyn arjessa au pair on korvaamaton apu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lauran perjantai–sunnuntai

Töitä 7–13 perjantaina, kolme tuntia sunnuntaina

Immonen-Beatty heräsi aikaisin ja lopetti työpäivänsä jo kello 13. Perjantait ovat usein lyhyempiä päiviä, koska Euroopassa lähdetään viikonlopun viettoon, kun Kaliforniassa on vasta aamu.

Lauantaina hän piti vapaapäivän. Sunnuntai-iltana alkoi tippua viestejä Intiasta. Immonen-Beatty otti yhteyden Aasiaan sen jälkeen, kun oli saanut lapset nukkumaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä mieltä olet työajan pidentämisestä tai lyhentämisestä? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 12. heinäkuuta kello 23 saakka.

Lisätty 12.7. klo 11.02 Immonen-Beattyn toimintayksiköksi Insights & Data ja poistettu lause "viimeinen työpuhelu tuli lähtöselvitystiskillä".

Lue lisää:

Analyysi: Miksi 80-tuntisesta työviikosta nousi metakka? Työllä itsensä tappamisen ihannointi on ohi – yli 55 tunnin työviikko voi olla vakava terveysriski

Menestyneet ihmiset lähtevät ajoissa töistä ja tekevät lyhyttä viikkoa – entäs me muut?

Kiinan nuoret it-osaajat paiskivat töitä kellon ympäri kuusi päivää viikossa, mutta yhä useampi haluaa muutosta: "Olen aivan poikki"

Tutkimus: Yli 50-tuntiset työviikot liitoksissa moniin terveysriskeihin

Yle kävi Huawein päämajassa Kiinan Piilaaksossa kysymässä, miten 5G-jätti suhtautuu sitä kohtaan kasvavaan epäluuloon Euroopassa

Juuso Pekkinen: Haastattelussa Huawein kansainvälinen verkkoturvallisuusjohtaja Mika Lauhde (2019)

Analyysi: Suomalainen tekee lyhyttä työviikkoa, mutta se ei kerro mitään työn tuottavuudesta

Kuka paiskii eniten hommia? Katso lista yli miljoonan palkansaajan työtunneista

Yrittäjä Sami Karjalainen tekee töitä 4–5 tuntia päivässä ja se riittää: "Kellonajalla ei ole merkitystä" – utopiana pidetyt kokeilut yleistyvät

Kelpaisiko nelipäiväinen työviikko? Entä viisituntinen työpäivä? Lyhennetty työaika on buumi maailmalla ja tällaisia tuloksia siitä on saatu

SAK kannustaa hallitusta aloittamaan kokeilun nykyistä lyhyemmästä työpäivästä tai työviikosta, EK suhtautuu kokeiluunkin nihkeästi 

Työajan lyhennys ei ole realismia lähiaikoina, sanovat työmarkkinajärjestöt – EK:n avaus yleisestä ansiosidonnaisesta on jäädyttänyt työllisyystoimineuvottelut

Pohjoiskarjalaiselta maatilalta pyöritetään nyt amerikkalaisen somejätin VIP-suhteita ja start-upia – Suomesta voisi tulla huippuosaajien etätyöparatiisi

Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa