1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Hongkong

Hongkongin erityisasema Kiinan kyljessä saattaa pian olla historiaa – listasimme tärkeimmät tapahtumat Hongkongin vaikeasta vuodesta

Hongkongin autonomia on murentunut pala palalta sen jälkeen, kun Kiinan kiistelty turvallisuuslaki astui voimaan vuosi sitten. Teimme yhteenvedon siitä, millä tavoin liberaalin itsehallintoalueen tilanne on synkentynyt.

Kiina kiristi otettaan Hongkongista, kun se otti käyttöön kaupungissa uuden turvallisuuslain. Muistutukseksi siitä Hongkongin julkisiin tiloihin on ripustettu julisteita. Kuva: Jerome Favre / EPA

Vuosi sitten, 1. heinäkuuta 2020, Hongkongissa astui voimaan uusi turvallisuuslainsäädäntö, jonka myötä Kiina vahvisti vaikutusvaltaansa itsehallintoalueella.

Sen jälkeen Hongkongissa on tapahtunut paljon. Listasimme seitsemän tärkeintä käännettä.

Kiistelty laki tulee voimaan 1. heinäkuuta

30. kesäkuuta Kiina lyö leimasimen pelättyyn ja kiisteltyyn asiakirjaan, jolla se sinetöi lopullisesti Hongkongin autonomista asemaa rajoittavan turvallisuuslainsäädännön.

Uusi laki kieltää Hongkongilta neljä asiaa: pyrkimykset irtautua keskushallinnosta, valtion vastaisen toiminnan, terrorismin ja kansallisen turvallisuuden vaarantavan salaisen yhteistyön vieraiden valtioiden kanssa.

Kiina ilmoittaa perustavansa Hongkongiin kansallisen turvallisuusviraston. Isäntämaa vakuuttaa, että uusi lainsäädäntö ei heikennä Hongkongin itsehallintoa tai vaaranna sen oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Samana päivänä, kun laki astuu voimaan, tuhannet ihmiset lähtevät kadulle osoittamaan mieltään. Poliisi käyttää vesitykkejä ja pippurisumutetta mielenosoittajia vastaan. Lähes 400 ihmistä pidätetään.

Poliisi pidätti mielenosoittajan Hongkongissa kiistellyn turvallisuuslain vastaisessa mielenosoituksessa 1. heinäkuuta. Kiina sääti viime kesänä Hongkongiin uuden turvallisuuslain taltuttaakseen autonomiaa puolustavan protestiliikkeen. Kuva: Miguel Candela / EPA

Demokratia-aktivisteja pidätetään, syytteitä ja tuomioita jaetaan

Ensimmäinen syyte turvallisuuslain nojalla nostetaan vain kaksi päivää lain voimaantulon jälkeen. Poliisia päin moottoripyörällä ajanutta 24-vuotiasta miestä syytetään terrorismista ja separatismista.

Vuoden aikana kymmeniä aktivisteja ja opposition edustajia pidätetään saman lain nojalla.

Lokakuuhun mennessä poliisi pidättää ainakin seitsemän ihmistä, joita epäillään muun muassa vehkeilystä ulkovaltojen kanssa. Heistä yksi on mediamoguli ja demokratia-aktivisti Jimmy Lai, jonka mediayhtiö julkaisee Kiina-kriittistä Apple Daily -lehteä.

Demokratian puolustaja Jimmy Lai on ollut vankilassa joulukuusta. Kuva: Jerome Favre / EPA

Vuoden aikana hänet pidätetään ja vapautetaan useita kertoja. Loppujen lopuksi 71-vuotias Lai saa lähes kahden vuoden vankeustuomion laittoman mielenosoituksen järjestämisestä.

Vaikka poliisi kieltää kokoontumiset koronavirukseen vedoten, ihmisiä kokoontuu silti kauppakeskuksiin, kaduille ja lentokentälle valkoinen A4-paperi kasvojensa edessä.

Paperiarkista tulee symboli, sillä viranomaiset ilmoittavat, että aiemmissa mielenosoituksissa käytetty iskulause Hongkongin vapauttamisesta viittaa nyt separatismiin.

Median vapaus joutuu ahtaalle

Turvallisuuslain astuttua voimaan Hongkongin kirjaston hyllyiltä katoaa demokratiaa itsehallintoalueella käsitteleviä ja puolustavia kirjoja. Kirjastojen hakukoneissa demokratiamielisten kirjailijoiden kohdalle tulee merkintä: teokset ovat "arvioitavina".

Internetin sensuurikoneisto ei yllä Hongkongiin, joten Googlen, Twitter ja Facebook jatkavat toimintaansa Hongkongissa vapaasti, mutta kiinalaisomisteinen TikTok ilmoittaa lopettavansa Hongkongissa.

Teknologiayhtiöt ilmoittavat, että ne eivät aio luovuttaa käyttäjädataa Hongkongin viranomaisille.

Maaliskuussa Facebook ilmoittaa keskeyttävänsä merenalaisen datakaapelihankkeen Hongkongin ja Kalifornian välillä. Syynä on USA:n ja Kiinan suhteiden kiristyminen Kiinan lisääntyvästä painostuksesta johtuen.

Median ympärille alkaa yhä tiukemmin punoutua kontrollikoneisto.

Vuoden aikana poliisi pidättää ainakin neljä nuorta, joiden epäillään lähettäneen someviestejä Hongkongin irtautumisesta Kiinasta. Nuoret ovat 16–21-vuotiaita.

Sanomalehti Apple Daily jouduttiin lakkauttamaan, koska viranomaiset jäädyttivät sen varat ja pidättivät sen johtajat. Kuva: Jerome Favre / EPA

Toukokuussa Hongkongin aluehallinto ilmoittaa työstävänsä valeuutisiin liittyvää lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on torjua ”väärää tietoa, vihaa ja valheita”.

Musta päivä Hongkongin mediavapaudelle koittaa 23. kesäkuuta 2021, kun viranomaisten syyniin joutunut Apple Daily -lehti ilmoittaa lopettavansa.

Sadat hongkongilaiset jonottavat varhain kortteleissa saadakseen Apple Dailyn viimeisen painetun numeron.

Apple Dailyn lopettamisen jälkeen neljä pohjoismaista lehteä, mukana Helsingin Sanomat, laatii vetoomuksen (siirryt toiseen palveluun)protestoidakseen Kiinan sananvapautta rajoittavia toimia.

Kansainvälinen yhteisö toruu Kiinaa

Euroopan unioni ilmaisee huolensa turvallisuuslaista heti sen astuttua voimaan ja vaatii hongkongilaisten oikeuksien turvaamista.

Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto toteaa, että Suomen ei tule enää soveltaa luovutussopimusta Hongkongin kanssa. Käytännössä Suomi keskeyttää henkilöiden luovuttamiset Hongkongiin, koska ei voi olla varma siitä, että heitä ei luovuteta edelleen Manner-Kiinaan. Näin tekee myös Britannia.

Haaviston mukaan EU ei harkitse pakotteita Kiinaa vastaan, mutta keskustelee vientikielloista ja opiskelijaviisumeiden myöntämisestä demokratia-aktivisteille. Yhdysvallat vaatii Suomea toimimaan voimakkaammin Kiinaa vastaan.

Laajat turvallisuuslain vastaiset mielenosoitukset alkoivat Hongkongissa 2019. Kuva: Fazry Ismail / EPA

Yhdysvalloissa edustajainhuone hyväksyy yksimielisesti lain, joka asettaa Kiinalle tiukempia pakotteita. Myöhemmin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vie Hongkongilta erityisaseman, mikä tarkoittaa, että Yhdysvallat alkaa kohdella aluetta Manner-Kiinan tavoin.

Australia jatkaa noin 10 000 maassa asuvan hongkongilaisen viisumeita viidellä vuodella ja tarjoaa opiskelijaviisumilla tai väliaikaisella työviisumilla oleville hongkongilaisille mahdollisuutta hakea pysyvää oleskelulupaa.

Syyskuussa kansalaisjärjestöt yli 60 maasta vaativat avoimessa kirjeessään YK:ta luomaan riippumattoman mekanismin, jolla voidaan puuttua Kiinan laajoihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Kiinan ja Britannian suhteet viilenevät

Kiina varoittaa heti turvallisuuslain voimaan tultua ulkovaltoja puuttumasta Hongkongin tilanteeseen.

Hongkongin entinen isäntämaa Britannia ilmoittaa, että se aikoo muuttaa siirtolaislakejaan. Britannia tarjoaa lähes kolmelle miljoonalle hongkongilaiselle mahdollisuutta saapua maahan British National Overseas -erityisstatuksen turvin.

Hongkong palautettiin Britannian alaisuudesta osaksi Kiinaa vuonna 1997. Silloin sovittiin yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteesta, joka takasi itsehallintoalueen asukkaille laajat vapaudet.

Britannian pääministeri Boris Johnson väläyttää hongkongilaisille jopa mahdollisuutta hakea brittikansalaisuutta. Kiina närkästyy ja syyttää Britanniaa maiden välisen sopimuksen rikkomisesta.

Heinäkuun lopussa Kiina ilmoittaa, ettei se tunnusta hongkongilaisten brittipasseja matkustusdokumenttina.

Tammikuussa Britannia tarjoaa Kiinan vastustuksesta huolimatta hongkongilaisille erityisviisumia. 300 000 hongkongilaista kertoo aikeistaan hakea viisumia.

Aktivisti heiluttamassa lippua oikeustalon ulkopuolella 28. toukokuuta. Kuva: Miguel Candela / EPA

Kiina romuttaa Hongkongin koko demokratian

Uuden lain nojalla Kiina antaa Hongkongin hallitukselle mahdollisuuden erottaa epälojaaleiksi katsomansa edustajat ja mahdollisuuden luokitella poliitikkoja "turvallisuusuhaksi".

Neljä opposition jäsentä erotetaan. Vastalauseeksi koko Hongkongin oppositio eroaa.

Myöhemmin Kiina ilmoittaa, että se aikoo muuttaa Hongkongin vaalijärjestelmää. Muutokset vähentävät demokraattisilla vaaleilla valittavien edustajien osuutta lainsäädäntöneuvostossa.

Honkongin hallintojohtaja Carrie Lam piti ohjelmapuheensa Hongkongin lakiasäätävälle elimelle. Kuva: Jerome Favre / EPA

Parlamenttivaaleihin ehdolle asettuvat tarvitsevat jatkossa hyväksynnän turvallisuuselimiltä ja Peking-mieliseltä vaalikomissiolta.

Samaan aikaan, kun Kiina vahvistaa asemiaan Hongkongissa, koronaepidemia voimistuu. Kiina lähettää Hongkongin avuksi 60 ihmistä auttamaan koronatestauksessa.

Demokratia-aktivisti Joshua Wong ja muut demokraattisia uudistuksia vaativat poliitikot kehottavat hongkongilaisia boikotoimaan testejä ja varoittavat, että joukkotestit ovt Kiinan keino kerätä DNA:ta, jolla mahdollistetaan kansalaisten valvonta.

Monet hongkongilaiset eivät uskaltaudu joukkotesteihin. Kiina kiistää, että näytteitä kuljetettaisiin Manner-Kiinaan.

Myöhemmin Wong tuomitaan vankeuteen osallisuudesta mielenosoitukseen.

Kiina kääntää huomionsa Taiwaniin

Taiwanin edustalla Etelä-Kiinan merellä pidätetään 12 ihmisen joukko, joka pyrki meritse Hongkongista Taiwaniin. Kiina määrää omat asianajajansa pidätettyjen edustajiksi.

Joulukuun lopussa kymmenen ihmistä tuomitaan vankeuteen laittomasta rajanylityksestä. Tuomiot vaihtelevat seitsemästä kuukaudesta kolmeen vuoteen.

Demokratia-aktivistiAvery Ng vaatii kaikkien poliittisten vankien vapauttamista West Kowloonin oikeustalon ulkopuolella. Kuva: Jerome Favre / EPA

Hongkongin tilanne aiheuttaa huolta itsenäisen valtion tavoin toimivassa Taiwanissa. Kiina ei tunnusta Taiwania omaksi valtiokseen, vaan pitää saarta maakuntanaan.

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu varoittaa, että Kiina yrittää tehdä Taiwanista seuraavan Hongkongin.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Ulkoministeriön asiantuntijan Olli Suomisen mukaan yksi maa, kaksi järjestelmää -malli ei ole vielä kaikilta osin historiaa kriittisimmistä arvioista huolimatta. Esimerkiksi Hongkongin oikeusjärjestelmä on yhä jossain määrin riippumaton Manner-Kiinasta.

– On kuitenkin odotettavissa, että tämä liikkumavara on entisestään kaventumassa. Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja muiden ulkovaltojen vastalauseet ja huolenilmaisut ovat kaikuneet pitkälti kuuroille korville, Suominen sanoo.

Suominen ei pidä todennäköisenä, että tilanne muuttuisi radikaalisti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

–Suomi ja EU ovat toistuvasti korostaneet rauhanomaisen kehityksen tärkeyttä Taiwaninsalmen molemmin puolin. Tämä on nähdäksemme myös Kiinan intressissä, hän sanoo.

Lue lisää:

Kiinaa uhmaava demokratia-aktivisti Joshua Wong Ylelle Hongkongista: Jos joku pitää ottaa kohteeksi, toivon että se olen minä

Kirjeenvaihtajalta: Hongkongin autonomia on mennyttä – ainakin, jos sitä mitataan mielipiteenvapaudella

Taiwanin ulkoministeri Joseph Wu Ylelle: Kiinan painostus on lisääntynyt