1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Vuosaaren satama

Meriväylä Vuosaaren satamaan on pian kaksi metriä syvempi – ruoppaus tuo Helsinkiin entistä painavampia aluksia ja 160 000 siikaa

Vuosaaresta siirretään viiden eduskuntatalon verran merenpohjaa toiselle puolelle Helsinkiä, kun satamaan johtavaa väylää syvennetään. Aurinkoinen sää on vauhdittanut urakkaa, joka alittaa budjettinsa 10 miljoonalla eurolla.

Ruoppaaja ulkomerellä.

Vuosaaren sataman meriväylän ja satama-altaan lajennustyöt ovat loppusuoralla. Nykyinen, 30 kilometriä pitkä meriväylä syvennetään 11 metristä 13 metriin.

Hankkeella parannetaan Helsingin Sataman kilpailukykyä. Se mahdollistaa rahtialusten lastimäärän lisäämisen, isompien rahtilaivojen pääsyn satamaan, ja siten pienentää kuljetuskustannuksia. Väylävirasto arvioi, että konttialusten kantokyky voi jopa kaksinkertaistua.

Vuosaaren satama on Suomen vilkkain konttisatama. Väylällä liikkuu noin kolme tuhatta alusta vuodessa, tai noin kymmenen päivässä kumpaankiin suuntaan.

– Konttilaivojen nettopainot kasvavat koko ajan, joten tarve tälle on todellinen, kertoo Helsingin Satama Oy:n liiketoimintajohtaja Jukka Kallio.

Väyläviraston, Helsingin Sataman ja Helsingin kaupungin yhteistyönä toteutettu väylälaajennus otetaan käyttöön kuluvan vuoden loppupuolella. Viime vuoden keväällä aloitettu laajennus maksaa noin 26,5 miljoonaa euroa, mistä 20 prosenttia katetaan EU:n CEF-tuella.

Hanke työllistää 120–150 työntekijää vuorokaudessa. Sään armoilla tehtävä työ on aurinkoisen kesän johdosta aikataulussa, ja alittaa alkuperäisen budjettinsa kymmenellä miljoonalla eurolla.

Merenpohja siirtyy Hernesaareen

Kaivutöissä merenpohjasta nostetaan noin miljoona kuutiometriä kivi- ja kalliolouhetta. Puoli miljoonaa kuutiometriä siirretään proomuveneillä suoraan Hernesaaren itäosaan, missä Helsingin kaupunki käyttää sen uuden asuinrakennusalueen pohjan tekemiseen.

Väyläviraston projektijohtaja Seppo Paukkeri on tyytyväinen, että projekti on pysynyt aikataulussa. Kuva: Matti Myller / Yle

Merenpohjan siirtäminen vesitse suoraan Hernesaareen tuottaa noin puolet vähemmän päästöjä kuin vastaava rekkakuljetus.

– Yhteistyö kaupungin rakennushankkeen kanssa on ympäristöystävällisempää. Hernesaaren rantaan louhetta upotetaan määrällisesti viiden eduskuntatalon verran, Väyläviraston projektipäällikkö Seppo Paukkeri sanoo.

Ruoppauksessa meren pohjasta nouseva maa samentaa vettä ja häiritsee kalojen kutemista. Haittaa kompensoidaan Taivalkoskelta tilatuilla kalaistutuksilla. Neljän vuoden aikana Vuosaaren edustalle istutetaan noin 40 000 vaellussiikaa joka vuosi, eli yhteensä 160 000 siikaa.

Vuosaaren edusta on vilkasta veneily- ja mökkeilyaluetta. Väylätyön läheisyydessä sijaitsee yli kolmesataa saaristomökkiä, joille koituu häiriötä esimerkiksi räjäytystöistä.

Väylätöistä aiheutuvat hankealueen kiinteistönomistajille maksettavat haittakorvaukset on määrätty hanketta koskevassa vesilain mukaisessa lupapäätöksessä. Kaikki päätöksen mukaiset korvaukset on maksettu ennen hankkeen rakentamisen aloittamista.

– Informoimme räjäytyksistä myös mökkiläisten yhteisessä Whatsapp-ryhmässä, Paukkeri sanoo.

Chiquita-banaanit saapuvat Vuosaaren sataman kautta elintarvikekauppoihin. Kuva: Matti Myller / Yle

Vuosaaren satamasta lähtevä rahtialusliikenne päätyy yleensä Saksaan tai Puolaan, missä pidemmän matkan kontit siirretään isompiin aluksiin.

Tanskan ja Ruotsin välinen Juutinrauman salmi rajoittaa kaikkein isoimpien rahtialusten pääsyä Suomeen, joten Suezin kanavaan maaliskuussa jumittuneen Evergreen-rahtialuksen kokoisia laivoja ei Vuosaaressa nähdä.

Juttua korjattu 5.7.2021 klo 11.30: Tarkennettu tietoa väylätyöstä mökkiläisille aiheutuvan haitan kompensaatiosta.

Lue seuraavaksi:

Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka paljon suomalaisyritysten rahtia on ollut jumissa Suezin kanavassa – pohjalaisia lihataloja viikon viivytys ei hätkäytä

Konttikuljetusten hinnannousu arveluttaa vientiyrityksiä – koronapandemian ohella hintapompun syynä myös kausivaihtelu