1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. äänestysaktiivisuus

"Kun vaalituloksella pyyhitään pöytää" – Savo-Karjalan kansanedustajat löytävät syitä ennätyksellisen alhaiseen äänestysintoon

Kehno keskustelukulttuuri, pettymys politiikkaan, huono yhteiskunnan tuntemus, median vastakkainasettelu, vaalien siirto kesään. Siinä syitä, joilla Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon kansanedustajat selittävät matalaa äänestysprosenttia.

Vain puolet äänioikeutetuista Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa osoitti kuntavaaleissa, että uskoo omalla äänestämisellä olevan merkitystä asioiden hoitoon kotikunnassa. Kuva: Taneli Kärki / Yle

Pohjois-Karjalassa äänestysprosentti oli kesäkuun kuntavaaleissa 49,5 ja Pohjois-Savossa 50,7. Maakuntakeskuksissa äänestysaktiivisuus jäi vielä alemmas: Joensuussa 47,6 ja Kuopiossa 49,7 prosenttia aikuisista käytti äänioikeuttaan.

Savo-Karjalan kansanedustajat löytävät monenlaisia syitä, miksi äänestysinto jäi ennätysalhaiseksi.

Kolmasosa vaalipiirin kansanedustajista on sitä mieltä, että vastuu vaisusta äänestämisestä on poliitikoilla.

– Yhteiskunnan asioista päättävät vaaleilla valitut, joensuulainen Jussi Wihonen (ps.) perustelee.

Sanna Antikainen (ps.) ei ihmettele passiivista suhtautumista äänestämiseen.

– Kun vaalituloksella pyyhitään pöytää, on selvää, että ihmisten luottamus äänestyksen kautta vaikuttamiseen kärsii erittäin suuren inflaation, Antikainen moittii.

Esimerkkeinä outokumpulainen mainitsee eduskuntavaalien häviäjän keskustan istumisen hallituksessa ja sen, että kuntavaalien jälkeen kaikki puolueet eivät kunnioita vaalitulosta, kun kunnissa jaetaan luottamuspaikkoja.

Hanna Huttunen (kesk.) samasta kaupungista uskoo, että vaalien siirrolla kesään oli suuri vaikutus.

Marko Kilpi (kok.) kehottaa poliitikkoja katsomaan peiliin alhaisen äänestysprosentin vuoksi, koska koronan aikana ihmiset ovat olleet poikkeuksellisen kiinnostuneita yhteisistä asioista.

– Se ei realisoitunut äänestysinnokkuuteen. Onko politiikka aiheuttanut jonkinlaista ähkyä, kuopiolainen Kilpi pohtii.

Omasta ammattikunnasta etsii syytä myös Markku Eestilä.

– Käytännöstä vieraantuneet poliitikot, virkamiehet ja asiantuntijat sekä tyhjän hötön puhuminen herättävät kansalaisissa epäluottamusta, joka heijastuu äänestysintoon, iisalmelainen Eestilä (kok.) ruotii.

Demarit korostavat yhteistä vastuuta

Lähes yhtä suuri osa kansanedustajista katsoo, että vastuu äänestysapatiasta ei ole vain poliitikoilla.

Tuula Väätäinen (sd.) vaatii, että politiikan on oltava ymmärrettävää ja keskustelun kunnioittavaa.

– Jos pöytätavat politiikassa pettävät, se tuskin kannustaa äänestämään, Väätäinen arvelee.

Kuopiolaisedustaja pitää median vastakkainasettelua myrkyllisenä ja nostaa esiin myös kouluopetuksen. Samoin tekevät joensuulaiset puoluetoverit.

– Kouluissa tarvitaan enemmän opetusta yhteyskunnallisista asioista ja siellä on saatava valmiudet asialliseen keskusteluun, Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vaatii.

– Vastuu on meillä kaikilla, Seppo Eskelinen (sd.) painottaa.

Keskustalaiset Hannakaisa Heikkinen Kiuruvedeltä ja Anu Vehviläinen Joensuusta muistuttavat, että Suomessa ei ole pakko äänestää.

– Osa on pettyneitä politiikkaan, osa kokee äänestämisen yhdentekeväksi. Ehkä osa nuorista pitää muita vaikuttamisen tapoja somessa ja kansalaisliikkeissä parempina, Vehviläinen arvelee.

Sari Essayah (kd.) Lapinlahdelta pitää poliitikkoja jääveinä ottamaan kantaa asiaan.

Ylen kyselyyn vastasi kesäkuussa 12 Savo-Karjalan 15 kansanedustajasta.

Vastaamatta jättivät Hannu Hoskonen (kesk.) sekä puolueidensa ainoat edustajat vaalipiirissä Krista Mikkonen (vihr.) ja Matti Semi (vas.).