1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asuminen

Vanhan kerrostalon viilennys vaatisi kalliin remontin – ilmalämpöpumppujen lisääntyminen parvekkeilla jättää osan asukkaista helteen armoille

Yhä kuumemmat kesät ovat saaneet taloyhtiöt kiinnostumaan keskitetyistä viilennysmahdollisuuksista. Vaikka esimerkiksi Tampereen ja Helsingin energiayhtiöistä kysytään entistä enemmän kaukojäähdytystä, sopimuksia tehdään silti edelleen hyvin vähän.

Kerrostalo Tampereen keskustassa.
Erityisesti asunnoissa, joissa kaikki ikkunat ovat etelään, lämpötila voi nousta hellepäivänä todella tukalaksi.

Suomessa toimistot ovat kesällä hyvin viilennettyjä – jopa niin, että pahimmilla helteillä pitää laittaa villatakki päälle. Mutta koronan vuoksi toimistot ovat jo toista kesää vajaakäytöllä, ja paahteisissa kaupunkiasunnoissa hikoillaan etätöissä.

Useammassa kaupungissa energiayhtiöt myyvät kaukokylmää. Se viilentää kuitenkin pääosin toimisto- ja liikerakennuksia. Esimerkiksi Helsingissä Helenillä on lähes sadan kilometrin pituinen jäähdytysverkko, joka viilentää lähinnä kantakaupungin kauppakeskuksia, toimistorakennuksia ja hotelleja.

Tampereella kaukokylmää viilentää noin kymmentä uutta kerrostaloa. Näihin Ranta-Tampellan taloihin on laitettu lattiaviilennys, joka on yleistynyt parin viime vuoden aikana. Kuva: Marko Melto / Yle

Myyntipäällikkö Jani Luukkosen mukaan jäähdytysverkkoon on liittynyt viiden viime vuoden aikana noin 30 asuintaloa.

– Vuositasolla uusia sopimuksia tehdään 40–50 ja näistä asuintaloja on kymmenkunta. Suurin osa on uusia rakennuskohteita ja yksi tai kaksi vanhoja taloyhtiöitä, lähinnä keskustan arvokiinteistöjä.

Tampereen Sähkölaitoksen huomattavasti lyhyemmässä ja nuoremmassa kaukokylmäverkossa on tällä hetkellä kaikkiaan reilut 50 rakennusta, pääosin Tampereen yliopistollisen sairaalan, Finlaysonin ja uuden Tampereen areenan alueella. Asuintaloja on kymmenkunta, lähinnä Ranta-Tampellassa ja Ratinan rannassa.

Sami Lepistö kertoo, että Tampereen Sähkölaitoksen kaukokylmällä jäähdytetään pääasiassa toimistorakennuksia, sairaaloita ja datasaleja. Kuva: Marko Melto / Yle

Tampereella kaikki kaukojäähdytyksen piirissä olevat asuintalot on liitetty verkkoon jo rakennusvaiheessa. Myyntipäällikkö Samu Lepistön mukaan viilennys kyllä kiinnostaa vanhojakin taloyhtiöitä. Kyselyitä tulee etenkin hellekaudella päivittäin, mutta vielä eivät neuvottelut ole johtaneet sopimuksiin.

Suurimpana esteenä on painovoimainen ilmanvaihto, joka on yleinen vielä 90-luvullakin rakennetuissa taloissa.

– Kun rakennuksessa ei ole jäähdytysverkostoa valmiina, se pitäisi rakentaa. Liittymä kyllä saadaan hoidettua meiltä sinne lämmönjakohuoneeseen, mutta siitä eteenpäin asuntoihin infra on kallista rakentaa.

Remonttikulujen noustessa jäähdytys karsiutuu ensimmäisenä

Helpoiten viilennyksen saa asennettua vanhaan kerrostaloon putkiremontin yhteydessä. Isossa remontissa viilennyksen osuus töistä ja kustannuksista on pieni osa kokonaisuudesta. Kun esimerkiksi helsinkiläiseen taloyhtiöön tehtiin muutama vuosi sitten linjasaneeraus, sen kokonaiskustannusarvio oli reilu 2,5 miljoonaa euroa. Kaukojäähdytysjärjestelmän osuus oli arviolta 180 000–200 000 euroa. Remontista kertoi Kiinteistöposti (siirryt toiseen palveluun).

Toisaalta isossa ja kalliissa remontissa kustannukset saattavat nousta osakkaiden mielestä liian korkeiksi jo ilman viilennystäkin. Kiinteistöliitto Pirkanmaan toiminnanjohtaja Jorma Koutosen mukaan talotekniset hankkeet ovat usein rönsyileviä.

– Kun tehdään linjasaneerauksia, joudutaan samalla miettimään sähköistyksiä, tietoliikennetekniikkaa, sähköautojen latauspisteitä, energiatehokkuuden parantamista. Hinta voi nousta tosi isoksi. Ja jos jotain pitää karsia, voi olla, että jäähdytysjärjestelmä on se ensimmäinen.

Jorma Koutonen kertoo asuneensa itse opiskeluaikana pienessä yksiössä, jossa oli ikkunat etelään. – Kyllä se oli melkoista korventamista välillä. Kuva: Marko Melto / Yle

Koutonen myös arvelee, että korkeimman oikeuden tuore ratkaisu ilmalämpöpumpun asentamisesta kerrostaloasunnon parvekkeelle saattaa vielä entisestään hidastaa keskitettyjen jäähdytysjärjestelmien yleistymistä. Samalla se asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan, koska parvekkeettomaan asuntoon ei voi ilmalämpöpumppua asentaa.

– Jos usea yksittäinen osakkeenomistaja on hankkinut ilmalämpöpumpun, eivät he välttämättä halua toista järjestelmää kiinteistöön. Ja kyllä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi etelän puolelle suunnatussa yksiössä, jossa ei ole parveketta, vietetään hellepäiviä todella tukalissa oloissa.

Viilennys on syytä muistaa jo suunnitteluvaiheessa

Kesä on ollut tähän mennessä poikkeuksellisen lämmin suurimmassa osassa Suomea. Vaikka säät vaihtelevat, tätäkin helteisempiin kesiin on syytä varautua.

Tampereen yliopiston rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari toivoo, että asiaan kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota jo asuntojen suunnitteluvaiheessa.

– Esimerkiksi viilennys on mahdollista ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa, mutta minulla on sellainen käsitys, ettei se hirveän yleistä vielä ole. Myös ikkunoiden koko ja suuntaus vaikuttavat asunnon lämpötiloihin.

Siirrettävä ilmastointilaite on lähes ainoa tapa tuoda viileää ilmaa parvekkeettomaa asuntoon. Oman askartelunsa vaatii poistoputki, joka pitää johtaa ulos. Tässä se on tehty tuuletusikkunan kautta. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Liian kuumassa asunnossa on epämiellyttävää olla ja helle on terveysriski erityisesti vanhoille ja sairaille ihmisille. Saari muistuttaa, että kuumuus vaikuttaa myös työtehoon.

– Kansainvälissä tutkimuksissa on todettu, että 25 astetta on kulminaatiopiste. Kun sisälämpötila nousee siitä, ihmisten viihtyvyys ja tuottavuus toimistossa aleni selvästi. Sama tilanne se on kotonakin.

Lue myös:

Kämppä kuin sauna – Henna-Riikka Niutasen koira pakenee hellettä sängyn alle, Sakun vuokranantaja ei lämmennyt ehdotukselle vuokranalennuksesta

Esplanadin alla on toinen maailma – jättimäisillä lämpöpumpuilla viilennetään Helsingin kiinteistöjä