1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uskonnonvapaus

Uskonrauha yhdisti PS:n ja vihreiden kansanedustajat Ylen kyselyssä – enemmistö kansanedustajista haluaa lakipykälän uskonrauhasta pysyvän ennallaan

Suurin osa vastanneista kansanedustajista ei halua muutosta rikoslakiin, vaikka moni asiantuntijataho penää muutosta, sillä nyt laki rajoittaa sananvapautta.

Useiden muutosta kannattavien kansanedustajien mielestä uskontoa voidaan turvata yleisellä lainsäädännöllä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ylen kysely jakoi kansanedustajat selvästi eri leireihin, joissa hallitus-oppositio -asetelmalla ei ollut suurempaa merkitystä.

Uskonrauhasta kysyttäessä puoluerajat hämärtyvät mielenkiintoisella tavalla. Se yhdistää esimerkiksi enemmistön kyselyyn vastanneista perussuomalaisista ja vihreistä, jotka molemmat perustelevat omaa näkemystään samalla asialla – sananvapaudella.

YK:n ihmisoikeuskomitea on useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska se rajoittaa sananvapautta. Uskonnon harjoittamista voitaisiin suojata nimittäin myös pykälällä, joka kieltää kiihottamisen kansanryhmiä – tässä tilanteessa uskovaisia – vastaan.

Yle kysyi kaikilta 200 kansanedustajilta, pitäisikö rikoslaista kumota uskonrauhan rikkomista koskeva kohta, joka tuomitsee muun muassa Jumalan pilkan. Vastauksensa antoi 105 kansanedustajaa. Yli puolet kyselyyn vastanneista kansanedustajista ei kannata lain muuttamista.

Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Aikoinaan jumalanpilkkaan liittyvät pykälät olivat rikoslain ytimessä. Keskustelu uskonrauhan turvaamisesta erillisellä lakikohdalla velloo muutaman vuoden sykleissä, ja nykyisellään moni kokee sen rajoittavan liiaksi sananvapautta. Kyselyyn vastanneista kansanedustajista neljännes olisi valmis muuttamaan lakia nykyisestä.

Uskontoa suojaa useiden mielestä riittävästi se, että ihmisillä on uskonnon- ja omantunnonvapaus, jonka turvin he voivat harjoittaa omaa vakaumustaan.

– Jumalat eivät tarvitse lain suojaa. Pykälä uskonrauhasta on myös ongelmallinen sananvapauden kannalta, vihreiden Saara Hyrkkö toteaa.

Sananvapautta peräänkuuluttaa myös perussuomalaisten Jenna Simula. Hän huomauttaa, että uskontoja ja elämänkatsomuksia pitäisi voida kritisoida vapaasti Suomessa.

– Kunhan ei aktiivisesti aiheuta haittaa hautajaisissa tai muissa vastaavissa uskonnollisissa tilaisuuksissa.

Muu lainsäädäntö riittää turvaamaan jokaisen oman uskonnon harjoittamisen, vihreiden Bella Forsgrén pohtii. Laki velvoittaa jo nyt kohtelemaan toisia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti, ja esimerkiksi syrjintä uskonnollisen vakaumuksen perusteella on jo kielletty, hän huomauttaa.

Useat muutosta kannattavat kansanedustajat olivat nimenomaan sitä mieltä, että uskontoa voidaan turvata yleisemmälläkin lainsäädännöllä.

– Mielestäni uskoa ja politiikkaa ei tulisi sotkea toisiinsa, Sheikki Laakso (ps.) summaa.

Voit lukea jokaisen kyselyyn vastanneen kansanedustajan perustelut alta. Vastauksissa ei näkynyt kuilua hallituksen ja opposition välillä, vaan kansanedustajat ovat kysymyksen edessä yhtä jakaantuneita puolueesta riippumatta. Hallituspuolueiden edustajat olivat tällä kertaa aktiivisempia vastaamaan.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vaikka esimerkiksi pohdinnat sananvapaudesta näkyvät monien edustajien vastauksissa, suurin osa ei kuitenkaan muuttaisi lakia. Jokaisesta puolueesta löytyi lain puolustajia, joista monet vetosivat yhteiskuntarauhan ylläpitämiseen.

– Euroopan historian pimeät vuodet muistuttavat meille, mihin tiettyjen uskontokuntien demonisointi voi johtaa, Tytti Tuppurainen (sd.) toteaa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa maltilliselle uskonrauhaa koskevalle lainsäädännölle on monen kansanedustajan mielestä oma tilansa.

– Nykyisellä lailla halutaan ennemminkin muistuttaa toistemme kunnioittamisesta, vaikka olisimmekin eri mieltä, Sari Essayah (kd). tarkentaa näkemystään.

Julkinen uskonnon pilkkaaminen kenenkään puuttumatta voi johtaa yleisen yhteiskuntajärjestyksen vaarantumiseen, toteaa myös vasemmistoliiton Veronika Honkasalo.

Ei-vastaajien enemmistöstä moni voisi kuitenkin rukata lakia johonkin suuntaan. Keskustan Joonas Köntän mukaan pelkkää kohtaa uskonrauhasta ei kannata lähteä muuttamaan yksinään, vaan se kannattaisi tehdä rikoslain mahdollisen isomman uudistuksen yhteydessä. Uskonrauhan pykälään voitaisiin jo nyt tehdä kuitenkin myös erilaisia tarkennuksia, Anders Norrback (rkp.) ehdottaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sananvapaus ja toisten vakaumuksen kunnioittaminen eivät aina elä sovussa keskenään. Sosiaalinen media on esimerkiksi lisännyt sananvapauden rajoilla häilyvien kirjoitusten määrää, sillä jokaisen on helppo päästellä suustaan mitä sattuu muutamalla napin painalluksella.

– Juuri somen vuoksi voisi olla tarpeen miettiä, pitäisikö säädöksiä täsmentää nykytila huomioiden, Mia Laiho (kok.) pohtii.

Kyselyyn vastanneiden kansanedustajien mukaan oman haasteensa lain kumoamiseen tuo uskonrauhaa koskevan pykälän toinen kohta. Siinä määritellään esimerkiksi hautajaistilaisuuden, jumalanpalveluksen tai muun uskonnonharjoituksen häiritseminen rangaistavaksi teoksi.

– Näin soisi olevan jatkossakin, Sari Multala (kok.) toteaa.

Rikoslain mukaan uskonrauhan rikkominen on rikos yleistä järjestystä vastaan. Oikeusministeriössä lakimuutos uskonrauhasta ei ole valmisteilla, eli rikoslakia ei olla muuttamassa lähiaikoina. Pykälä on ollut muutenkin oikeudessa käytössä harvakseltaan 20 viime vuoden aikana. Useimmissa tapauksissa pykälää on käytetty, kun on käsitelty islamiin kohdistuvia halveksuvia puheita.

Harvoin käytetylle pykälälle harvemmin tulee painetta muutokseen. Uskonrauhan pykälän käytön harvinaisuus voi selittää sen, miksi enemmistö vastanneista kansanedustajista ei koe tarvetta sen muuttamiselle.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Onko uskonrauhan turvaamiseen lailla tarvetta? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 7.7.2021 klo 23 asti.

Lue myös: