1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Venäjällä oppositio ei luovuta, vaikka pelottelukampanja käy kiivaana syksyn vaalien lähestyessä

Pandemiasta on tullut uusi ase, jonka varjolla valtakoneisto ampuu alas syyskuun parlamenttivaalien oppositioehdokkaita. Venäjä on estänyt heitä myös tekaistuilla tuomioilla ja lailla, joka riistää rikoksesta tuomituilta ehdokkuuden kymmeneksi vuodeksi.

Oleg Stepanov Moskovan oikeudessa tammikuussa epäiltynä terveysnormien rikkomisesta. Kuva: AOP

– On aika vaihtaa valta, julistaa Oleg Stepanov vaalimainoksessaan.

Stepanov on opposition keulahahmon Aleksei Navalnyin liittolainen ja Kremlin kiivas vastustaja.

Hän ilmoitti jo tammikuussa, että aikoo asettua ehdolle Venäjällä syyskuussa järjestettäviin parlamenttivaaleihin.

Ehdokkaaksi lähtö ei välttämättä ole läpihuutojuttu, sillä Stepanovia epäillään niin kutsuttujen terveysnormien rikkomisesta.

Poliisin mukaan Stepanov oli osallinen talvella ja keväällä pidettyihin mielenilmauksiin, jotka rikkoivat koronarajoituksia. Siksi poliisi on asettanut hänet kotiarestiin.

Stepanov ei ole ainoa: ainakin 10 Navalnyin kannattajaa ja Pussy Riot -ryhmään liittyvää opposition jäsentä on asetettu kotiarestiin koronarajoitusten rikkomisesta, raportoi keväällä The New York Times (siirryt toiseen palveluun).

Syytteitä koronaviruksen varjolla

Valtiovalta käyttää pandemiaa aseena rajoittaakseen valtaa haastavien ehdokkaiden osallistumista vaaleihin, sanoo oppositio.

Ihmisoikeusjärjestö OVD-Infon mukaan kesäkuun loppuun mennessä ainakin 134 ihmistä oli epäiltynä terveysnormien rikkomisesta.

Järjestö ei ole kertonut, kuinka moni epäillyistä on ehdolla vaaleissa tai muuten osallistunut opposition toimintaan.

Venäjän opposition mukaan maassa on vallalla ennennäkemätön vainoamiskampanja, jolla järjestelmää vastustavia pyritään hiljentämään.

Venäjä on viime aikoina muutenkin pyrkinyt estämään oppositiopoliitikkojen asettumisen ehdokkaaksi syksyn vaaleissa.

Voimassa on muun muassa laki, joka epää vaalikelpoisuuden rikoksista tuomituilta. Tuomitut saavat asettua ehdolle vasta, kun heidän tuomiostaan on kulunut kymmenen vuotta.

Esimerkiksi äänekäs Kreml-kriitikko Julija Galjamina sai joulukuussa kahden vuoden ehdonalaisen tuomion pykälän 212 ensimmäisen momentin nojalla, jossa säädetään mielenosoituksiin liittyvistä rikkomuksista.

Galjamina pitää tuomioita Kremlin strategiana: näin kansan etuja ajavat poliitikot eivät pääse valtaan.

Julia Galjamina ei voi asettua ehdolle tuomionsa takia. Kuva: Sefa Karacan / AOP

– Se on täysin perustuslain vastainen pykälä, joka on kehitetty yksinomaan poliittista sortoa varten. Sitä sovellettiin, jotta en pääsisi ehdolle vaaleihin, Galjamina toteaa.

Oppositio ei kuitenkaan luovuta

Jo pari vuotta sitten opposition ehdokkaita hylättiin Moskovan paikallisvaaleissa. Hylättyjen listalla olivat muun muassa Aleksei Navalnyin läheinen kollega Ljubov Sobol ja entinen kansanedustaja Dmitri Gudkov, joka oli erotettu Oikeudenmukainen Venäjä -puolueesta.

Viranomaisten mielivaltaista päätöstä vastustettiin marssilla Moskovassa 27. heinäkuuta 2019.

Mukana oli tuolloin aktivisti Aleksei Menyailo. Hänet pidätettiin protestien aikana ja pidettiin lähes kaksi kuukautta tutkintavankeudessa epäiltynä levottomuuksiin yllyttämisestä.

Aktivisti Aleksei Menyailo Moskovan Golovinskyn käräjäoikeuden edessä tammikuussa. Kuva: Stanislav Krasilnikov / AOP

Vaikka Menyailo tietää Navalnyin tukijana, miten venäläisiä oppositiopolitiikkoja voidaan pahimmillaan kohdella, hän päätti silti lähteä ehdolle tuleviin parlamenttivaaleihin.

– Ihmiset ovat väsyneitä varkaisiin, rikollisiin ja murhaajiin, jotka ovat tällä hetkellä vallassa. He yrittävät pitää meidät poissa pelottelemalla, Menyailo kertoo Reutersille.

Monet oppositiohahmot ovat paenneet Kremlin vainoa ulkomaille. Esimerkiksi Dmitri Gudkov pakeni kesäkuussa Ukrainaan.

– Vaikka vain yksi opposition ehdokas pääsisi duumaan, se voi muuttaa paljon, Menyalo sanoo.

Menyailon voi olla vaikea saada paikka duumassa, vaikka hänen ehdokkuuttaan ei hylättäisikään. Virallisten lukujen valossa lähes puolet äänistä on annettu edellisissä vaaleissa hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen ehdokkaille.

Vuonna 2016 näin teki 44,5 prosenttia äänestäjistä. Vuonna 2011 luku oli 49 prosenttia.

Kremlin tiedottaja: "Terroristeja" vastaan on taisteltava

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kiistää, että valtiovalta sortaa opposition ehdokkaita. Navalnyin säätiön kannattajien tuomioissa on Peskovin mukaan kyse äärijärjestön toiminnasta.

Venäjä luokitteli Navalnyin säätiön kesäkuussa äärijärjestöksi. Samassa kuussa Venäjän parlamentti päätti, että äärijärjestöiltä ja niiden tukijoilta riistetään vaalikelpoisuus.

– Itseään kunnioittavan valtion tulee taistella ekstremistisiä järjestöjä ja heidän tukijoitaan vastaan, Peskov sanoo.

Navalnyi itse on vankilassa istumassa kahden ja puolen vuoden vankeustuomiota ehdonalaisen rikkomisesta. Ehdonalaisrikkomus tapahtui, kun Navalnyi oli Berliinissä saamassa hoitoa myrkytysoireiden takia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut Navalnyin alkuperäisen oikeusjutun olevan perusteeton. Myös YK on kritisoinut Navalnyin tuomiota ja kansalaisoikeuksia puolustavien ryhmien luokittelua äärijärjestöiksi.

Miltä Venäjän opposition tulevaisuus näyttää, onko Venäjän parlamentissa tilaa opposition edustajille? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 10.7. klo 23 asti.

Maailmanpolitiikan arkipäivää ohjelmassa pohditaan, millainen haaste Navalnyi on Kremlille ja voiko presidentti Vladimir Putin luottaa edelleen Venäjän hiljaisen enemmistön tukeen.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Navalnyin vankeustuomio repii yhä suurempaa railoa venäläisten välille – oppositiopoliitikko kuvailee Putinia ”Vladimir Kalsareidenmyrkyttäjäksi”

Venäjällä tuomioistuin totesi Aleksei Navalnyin järjestöt äärijärjestöiksi – Navalnyi: "Emme hylkää tavoitteitamme ja aatettamme"

Navalnyin tukijoukot pyrkivät järjestämään "nyky-Venäjän suurimman mielenosoituksen" vankilassa viruvan oppositiopoliitikon vapauttamiseksi