1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaanhoitajat

Poikkeuksellisen moni kyselee nyt Tehystä, miten irtisanoutua – iso joukko sairaanhoitajia lopettaa keskussairaalan päivystyksessä Kotkassa

Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksestä on irtisanoutunut 11 hoitajaa yhdeksän kuukauden aikana. Kymsote miettii parhaillaan, miten työntekijöiden kuormitusta saisi vähennettyä. Päteviä kesäsijaisia on vaikea saada sote-alalla.

Koko Kymsoten kesäsijaistilanne on nyt huonompi kuin aikaisempina kesinä. Arkistokuvassa Kymenlaakson keskussairaala. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksestä on irtisanoutunut 11 hoitajaa kuluneen yhdeksän kuukauden aikana. Irtisanoutuneista valtaosa on ollut sairaanhoitajia ja ensihoitajia. Osa heistä vaihtoi muihin tehtäviin Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten sisällä.

Kesäkuun aikana hoitajia on irtisanoutunut ainakin kolme. Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksessä Kotkassa työskentelee yhteensä 70 hoitajaa.

– Paljonhan näitä irtisanoutumisia on, mutta on iso henkilökuntakin enkä missään tapauksessa halua vähätellä tilannetta. Olemme ottaneet tämän vakavasti ja mietimme asiaa eteenpäin, kertoo päivystyksen ylihoitaja Minna Rosenström.

Johtajaylihoitaja Hannele Mattilan mukaan Kymsoten sisällä on aina ollut jonkin verran henkilöstön vaihtuvuutta.

– Varsinkin tähän kesään päivystykseen on sattunut sellainen rypäs, että useampi lähtee yhtä aikaa. Näitä on tullut ennenkin tällaisina ryppäinä tietyille osastoille, sanoo Mattila.

Muissa Kymsoten yksiköissä ei kuitenkaan tällä hetkellä näy tällaista rypästä.

Sairaanhoitajilla on huoli jaksamisesta päivystystyössä

Ylen haastatteleman sairaanhoitajan mukaan työolot Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksessä vaihtelevat paljon. Sairaanhoitaja esiintyy jutussa nimettömänä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Sairaanhoitaja on huolissaan siitä, että päivystyksestä on irtisanoutunut useita työntekijöitä. Hän arvioi, että työnkuva päivystyksessä on muuttunut kuormittavampaan suuntaan muutamassa vuodessa. Tämä vaikeuttaa työssäjaksamista.

– Jaksaminen ja resurssit ovat olleet aika lailla huolenaiheena, kertoo sairaanhoitaja.

Hoitajat ovat pyytäneet lisää työvomaa. Sairaanhoitajan mukaan työnantajalta on tullut kannustusviestejä, mutta jossain määrin myös vähättelyä. Työoloihin vaikuttavat muun muassa kiiretilanteet, henkilöstön suuri vaihtuvuus ja äkilliset sairauslomat, jotka aiheuttavat venymistä henkilöstölle.

Toisaalta sairaanhoitajan mukaan päivystyksessä on rauhallisiakin päiviä.

– Silloin ehtii tehdä työt kunnolla. Sitten taas on päiviä, jolloin minimistä suoriudutaan.

Sairaanhoitaja korostaa, että kaikki kiireelliset potilaat hoidetaan, mutta tämä vie resursseja pois kiireettömien potilaiden hoidosta.

– Hoitoryhmä keskittyy hätätilapotilaan hoitoon, jolloin useamman muun potilaan hoito ja lääkärien määräyksen toteuttaminen on muutaman hoitajan kontolla.

Moni irtisanoutunut toi esille kuormituksen

Päivystyksen ylihoitajan Minna Rosenströmin mukaan hoitajien irtisanoutumisiin on useita syitä. Osa irtisanoutuneista on vaihtanut Kymsoten sisällä muihin tehtäviin. Lisäksi irtisanoutuneissa on esimerkiksi muualle muuttaneita, alan vaihtajia ja yksityisille palveluntuottajille siirtyviä.

– Osa irtisanoutuneista on tuonut haastatteluissa esiin myös päivystyksen työn kuormittavuuden, sanoo Rosenström.

Hänen mukaansa päivystystyössä kuormittavat monet asiat, eivät vain potilasmäärät.

Kesällä päivystyksessä on potilaita yleensä enemmän kuin muina vuodenaikoina. Uusin tilasto on toukokuulta, jolloin potilaita oli Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksessä keskimäärin 115 potilasta vuorokaudessa.

Kuormitusta tuo myös se, että kriittisten potilaiden kohdalla pitää toimia nopeasti. Yleensä usean potilaan asioita pitää hoitaa samanaikaisesti.

– Kiire aiheuttaa työntekijöille myös eettistä kuormitusta. Kiireessä ei ehkä pysty paneutumaan yhden potilaan asioihin niin hyvin kuin toivoisi voivansa.

Jatkohoitopaikkoja voi joutua odottamaan

Ylen haastattelema sairaanhoitaja kokee, että yksi kuormitusta lisäävistä syistä on tehostetun palveluasumisen vähentäminen ja jatkohoitopaikkojen vähentäminen viime vuosina Kymsoten alueella. Sairaanhoitajan mukaan nämä vähennykset heijastuvat päivystyksen ja muiden yksiköiden arkeen.

Sairaanhoitajan mukaan vaivasta riippuen jatkohoitopaikkaa ei välttämättä ole tarjolla heti, vaan voi joutua odottamaan jopa vuorokauden päivystyksessä.

– Tämä saa ihmisiä olemaan päivystyksessä tavallista pidemmän aikaa, mikä taas aiheuttaa pullonkaulaefektin: potilas ei pääse jatkohoitoon, vaan jää päivystykseen, jolloin päivystyksen potilasmäärä suurenee ja tarkkailupaikat vähentyvät, jolloin potilaita hoidetaan esimerkiksi käytävillä.

Sairaanhoitajan mukaan myös terveysasemilta tulee potilaita päivystykseen, jos heitä ei ole ehditty ottaa vastaan terveysasemilla tai he eivät ole päässeet läpi terveysaseman puhelinvaihteesta.

Kymsoten kesäsijaistilanne tänä kesänä erityisen huono

Johtajaylihoitaja Hannele Mattilan mukaan koko Kymsoten kesäsijaistilanne on nyt huonompi kuin aikaisempina kesinä.

– Jos kesäaikana tulee irtisanoutumisia, se huonontaa tilannetta entisestään. Meillä ei ole mikään hyvä tilanne, kertoo Mattila.

Saaduista sijaisista on suurempi osa alan opiskelijoita kuin aikaisempina vuosina. Vain ensihoidossa päteviä sijaisia on riittävä määrä.

– Koko ajan seuraamme tilannetta tarkasti ja teemme siirtoja tarpeen mukaan, sanoo Mattila.

Kun sijaisia tulee, perehdyttäminen vie oman aikansa ja voi kuormittaa muuta henkilöstöä. Ylen haastatteleman sairaanhoitajan mukaan perehdytyspäivät voidaan laskea yhden käden sormilla. Hän kokee, että kattavaa ja laadukasta perehdytystä ei ehdi tehdä, vaan perehdytys tehdään työn ohella vaihtelevalla laadulla.

Ylihoitaja Minna Rosenströmin mukaan päivystyksen kesäsijaisissa on paljon opiskelijoita. Perehdytyksestä täytyy huolehtia.

– Päivystystyössä ei sijaisia voida laittaa suoraan kaikkiin tehtäviin, sanoo Rosenström.

Hänen mukaansa esimiestyöltä vaatii paljon, että tarvittavan osaamisen saa järjestettyä päivystykseen.

Hoitajista on pulaa ympäri Suomen

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mukaan hoitajapula on valtakunnallinen ilmiö.

– Hoitajapula on ollut esillä monta vuotta. On vaikeaa saada eri sijaisuuksiin koulutettua väkeä ja sillä on omat seurauksensa, kertoo Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja Kirsi Sillanpää.

Tehyn neuvottelupäällikön Riikka Rapinojan mukaan Tehyyn on tullut jäseniltä viime aikoina poikkeuksellisen paljon tiedusteluja siitä, miten irtisanoutuminen tapahtuu.

– Jäsenet ovat tuoneet selkeästi sellaista viestiä omaan liittoonsa, että on aiempaa enemmän väsymystä ja uupumusta kovaan työtahtiin, kertoo Rapinoja.

Tehyllä ei ole tilastotietoa siitä, moniko on irtisanoutunut.

Hoitajapula pahenee etenkin kesäkaudella myös maailmalla. Pohjoismaissa pulaa on etenkin erikoissairaanhoidossa tehohoitajista ja leikkausanestesiahoitajista.

– Hoitajapulaan ei ole tehty riittävän järeitä toimenpiteitä. Jotta alan pito- ja vetovoima säilyy, on välttämätöntä laittaa palkat ja työolot kuntoon, sanoo Sillanpää.

Koulutetuista sijaisista pulaa

Tehy teki toukokuussa kyselyn terveydenhuollon, vanhuspalvelujen ja varhaiskasvatuksen sijaistilanteesta. Kyselyyn haastateltiin 850 Tehyyn kuuluvaa luottamusmiestä. Sijaisten saatavuudessa on ongelmia ja merkittävin syy on ollut pula koulutetuista sijaisista.

– Suurin tarve on sairaanhoitajille, lähi- ja perushoitajille, kertoo Sillanpää.

Sillanpään mukaan kesäaikana on tyypillistä, että luotetaan hoitohenkilöstön joustavan suunnitelluista työvuoroista.

– Vakituisen henkilöstön tekemän lisä- ja ylityön määrän arvellaan lisääntyvän tänä kesänä edellisiin kesiin verrattuna.

Työhön on voitava keskittyä

Tehyn selvityksissä on tullut esille, että sote-alalla työskentelevistä alanvaihtoa on harkinnut lähes 90 prosenttia, ja lähes 50 prosenttia viikoittain.

Lue lisää: Edessä voi olla kuormittuneiden hoitajien joukkopako alalta – Tehy: "Moni on sanonut, että nyt hoidetaan korona ja sen jälkeen goodbye"

Sillanpään mukaan monilla sote-alan työntekijöillä usko on heikentynyt siihen, jaksaako työssä työuran loppuun asti.

– Selvityksessämme joka kolmas kokee työhyvinvointinsa huonoksi ja noin neljännes ei usko jaksavansa työuran loppuun.

Keskeisimmät syyt sote-alan kuormitukseen ovat Sillanpään mukaan heikentyneet työolot, henkilöstön vähäisyys ja liian laaja tehtäväkenttä.

Hoitajapulalla on vaikutuksia muun muassa hoitoon pääsyyn ja hoidon turvallisuuteen.

– Kyllä potilasturvallisuus on vaarassa, jos päteviä sijaisia ei saada erityisesti toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkää perehdytystä.

Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi tehohoito, päivystys ja synnytystoiminta.

Korjaustoimet työn alla

Kymsotella on omat päivystyksensä Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa ja Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa. Päivystyksen ylihoitaja Minna Rosenströmin mukaan kummankin päivystyksen henkilöstö ja esimiehet työskentelevät kovan paineen alla.

Painetta tuonut myös raskas koronavuosi, infektiopäivystysten ja uusien palvelujen perustaminen, hankaluudet potilastietojärjestelmän kanssa sekä Kotkassa muutto uusiin tiloihin Kymenlaakson keskussairaalan G-osaan.

Kymsotessa mietitään parhaillaan korjaustoimia päivystyksen työntekijöiden kuormituksen vähentämiseksi.

– Tilanteeseen on toki tartuttu. Asiat eivät tässä heinäkuussa todennäköisimmin realisoidu, kertoo Rosenström.

Kesällä Kymsote aloitti vertaisarvioinnin muiden sairaanhoitopiirien päivystysten kanssa ja sitä jatketaan elokuussa. Syyskuussa Kymsote arvioi päivystyspalvelujensa laatua.

Kymsote selvittää jo nyt yksityisten palveluntuottajien kanssa, onko mahdollisuuksia vuokrata hoitajia Kymsotelle päivystykseen ja muihin toimintoihin.

– Kun on vajetta, pyritään niitä paikkoja täyttämään, sanoo Rosenström.

Rosenströmin mukaan sosiaali- ja terveysalan keikkatöitä välittävän Sarastia Rekryn kautta tulee päivystykseen vuokrahoitajia.

Kymsote on myös pyrkinyt parantamaan hoitajien saatavuutta koko Kymsotessa maksamalla hoitajille korotettua kutsurahaa ja korotettuja lisätyökorvauksia kesä–elokuun ajalta.

Voit keskustella aiheesta 3.7.2021 kello 23 asti.