1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Keski-Suomi

Vieraslajeista pitäisi ilmoittaa – mutta kenelle? "Viivettä tulee, kun viestejä käännellään ja etsitään oikeaa omistajaa", sanoo ELY-keskuksen asiantuntija

Vieraslajeista pitäisi osata ilmoittaa oikealle omistajalle. Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin alueelta ilmoituksia vastaanottaa kaupunki ja Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry, mutta maanteiden varsilta pitäisi ilmoittaa Tienkäyttäjän linjaan.

Lupiinit kukkivat Ysitien varressa Jyväskylän Keljonkankaalla. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Kansalaisilta toivotaan ilmoituksia vieraslajihavainnoista, mutta ilmoituksen tekeminen ei ole aivan yksinkertaista. Vieraslajien torjuminen on maanomistajan vastuulla, joten ilmoitus pitäisi osata tehdä oikealle omistajalle.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin mailla olevista vieraslajeista voi ilmoittaa Jyväskylän kestävä kehitys Japa ry:lle, mutta vaikkapa valtion maantien varsilla olevista jättiputkista pitäisi ilmoittaa tienkäyttäjän linjaan.

Netissä on myös valtakunnallinen vieraslaji-portaali, jossa ilmoituksen voi oikein hyvin tehdä, sanoo Keski-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Elina Lehtinen.

– Jos ilmoitus menee väärään paikkaan, se toki ohjataan oikeaan osoitteeseen, mutta ainahan sitä viivettä tulee, kun viestejä käännellään ja etsitään oikeaa omistajaa, sanoo Lehtinen.

Japa ry on saanut viime aikoina kahdeksan ilmoitusta jättiputkista Jyväskylässä. Kuvituskuva. Kuva: Mostphotos

Jyväskylässä Japa on saanut reilu sata ilmoitusta vieraslajeista, mutta osa niistä on viime vuoden puolelta. Eniten ilmoituksia on tullut espanjansiruetanasta. Muutaman viime viikon aikana ilmoituksia on tullut parikymmentä.

Vieraslaji-portaalissa (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi jättiputkia on Jyvässeudulta ilmoitettu tällä hetkellä reilut 140, mutta kurtturuusua, jonka kasvattaminen on ensi vuoden kesäkuusta alkaen kiellettyä, ilmoituksia on vain 40. Kurtturuusua on käytetty pihoissa yleisesti koriste- ja hyötykasvina.

– Meillähän on myös lupiinia tienvarret täynnä, mutta ilmoituksia ei juuri ole. Olisi melkein helpompi ilmoittaa ne paikat, missä lupiinia ei tienvarsilla kasva, sanoo Lehtinen.

Vieraslajien torjuminen on Keski-Suomen kunnissa Lehtisen mukaan hyvin eri tahdissa: osa vasta suunnittelee vieraslajien kartoittamista, mutta osalla kitkemiset ovat jo käynnissä. Kuntien pitäisi myös päättää, kenen vastuulle kunnissa vieraslajit kuuluvat.

– Kaikissa kunnissa ei edes ole kovin hyviä paikkatietovalmiuksia, joilla voitaisiin ottaa vieraslaji-ilmoitusten karttatietoa vastaan, Lehtinen sanoo.

Lehtinen ei usko, että esimerkiksi lupiinia ja kurtturuusua saadaan hänen elinaikanaan kokonaan hävitettyä.

Kukinnan lopettaneita lupiineja. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

– Saataisiin nyt pidettyä edes luonnonsuojelualueet vieraslajeista puhtaana ja ihmisille vaaralliset lajit vähenemään nykyisestä, niin se olisi jo ihan hyvä. Ja jokainenhan voi sen oman pihansa pitää puhtaana.

Lisäksi hän toivoisi, että esimerkiksi naapurustoissa keskityttäisiin enemmin yhteistuumin hävittämään vieraslajeja kuin riitelemään siitä, kenen pihalta ne ovat levinneet.

– Jos omat voimat eivät torjuntaan riitä, työn teettämisestä ulkopuolisella saa kotitalousvähennystä.