1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. öljy

Ranskalaisyhtiön öljyputki uhkaa harvinaisten apinoiden kotimetsää Ugandassa – Simon Azaria pelkää lastensa kuulevan siitä vain tarinoissa

Itä-Afrikkaan rakennetaan maailman pisintä lämmitettyä öljyputkea. Ympäristöaktivistin mielestä on kaksinaismoralistista, että hankkeen pääomistaja, ranskalaisyhtiö Total, puhuu kotimaassaan hiilineutraaliudesta mutta aiheuttaa päästöjä muualla.

Öljyputki uhkaa Bugoman metsää, jossa elää paitsi simpansseja myös häntäapinoihin kuuluvia ugandanmangabeja. Niitä löytyy vain kahdesta muusta metsästä koko maailmassa. Kuva: Luke Dray

BUGOMA / MURCHISON FALLS / KAMPALA Luonto-opas Simon Azaria tähystää puiden latvoja tiheässä metsässä.

– Orr orr, hän huutaa.

Metsästä kaikuu vastaus: mangabiapina ääntelee takaisin.

Ugandanmangabi on harvinainen apinalaji: niitä löytyy vain täältä Bugoman metsästä Ugandasta ja parista muusta metsästä koko maailmassa.

Sen elinaluetta nakertaa nyt ranskalaisten havittelema öljyputki.

Uganda odottaa saavansa öljyputkesta valtavasti verorahoja, mutta turismitulot uhkaavat tyrehtyä, jos kansallispuistoja tuhotaan. Kuva: Luke Dray

Putki vie öljyä Ugandasta maailmalle

Ranskalainen energiayhtiö Total ja Kiinan valtion omistama öljy-yhtiö CNOOC allekirjoittivat huhtikuussa sopimuksen öljyputken rakentamisesta yhdessä Ugandan ja Tansanian hallitusten kanssa.

Putki ulottuu Ugandasta Tansaniaan: sen on tarkotus kuljettaa öljyä Albertinjärven öljykentiltä Tansanian satamakaupunkiin Tangaan ja sieltä eteenpäin maailmalle.

Putkesta tulee 1 443 kilometriä pitkä, mikä tekee siitä maailman pisimmän lämmitetyn öljyputken. Lämmitystä vaaditaan, koska ugandalainen öljy on niin paksua, että se ei muuten virtaa.

Itse putki vaatii vain noin 30 metriä leveän väylän, mutta Bugoman metsässä kaadetaan jo puita maanteiden, lentokentän ja muun tarvittavan infrastruktuurin tieltä.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Total on putken pääomistaja

Ugandasta löytyi öljyä jo 1920-luvulla, juuri Albertinjärveltä.

Sitä löydettiin myös järven toiselta puolen, nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueelta.

Kesti kuitenkin vuoteen 2006, ennen kuin öljyn todettiin olevan vientikelpoista. Ranskalaiset ja kiinalaiset ovat kärkkyneet Ugandan öljyä jo vuosia – Total ja CNOOC ovat olleet mukana putkihankkeessa vuodesta 2012.

Total toivoo, että yhtiö voisi viedä öljyä Ugandasta vuonna 2025 eli sata vuotta ensimmäisten öljylöydösten jälkeen.

Aiemmin East African Crude Oil Pipelinessa oli osakkaana myös brittiyhtiö Tullow Oil.

Se myi hiljattain osuutensa Totalille, joka omistaa nyt hankkeesta selvän enemmistön, yli 60 prosenttia. Muita omistajia ovat Tansanian ja Ugandan hallitukset 15 prosentin osuuksilla ja kiinalainen CNOOC kahdeksalla prosentilla.

Putkea rakennuttaa ranskalainen öljy-yhtiö Total, jolla on suuri markkinaosuus Afrikan energiamarkkinoilla. Kuva: Luke Dray

Putki uhkaa herkkiä luontoalueita

Putki tekee Ugandasta öljyvaltion.

Tämä on täysin päätöntä, sanoo ugandalainen ilmastoaktivisti Vanessa Nakate.

Nakate nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun hänet leikattiin pois (siirryt toiseen palveluun) kuvasta, jossa hän poseerasi yhdessä Greta Thunbergin ja muiden ilmastoaktivistien kanssa Davosin talousfoorumissa.

Putki uhkaa herkkiä luontoalueita, Nakate sanoo. Sitä paitsi öljytuotannosta ollaan pyrkimässä maailmanlaajuisesti eroon ilmastonmuutoksen takia, hän muistuttaa.

– Yhtiöt sanovat, että ne rakentavat putken mallikkaasti, ottaen huomioon luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön. Kysyn vain, että miten ajattelivat sen tehdä, jos se kulkee Murchison Fallsin kansallispuiston läpi? Miten se toteutuu, jos se menee lähellä Victorianjärveä? Miten se toteutuu, jos se vedetään parin sadan joen alta? Nakate luettelee.

Ympäristöjärjestöt ja -aktivistit pelkäävät, että putki tuhoaa korvaamattomia ekosysteemejä. Norsu käveli asfalttitien yli Murchison Fallsin kansallispuistossa. Kuva: Luke Dray

"Posketonta kaksinaismoralismia"

Ilmastoaktivisti Nakate pyrkii nostamaan esiin öljyputken haittoja muun muassa #stopeacop-somekampanjoiden avulla.

Se, että juuri ranskalaisyhtiö omistaa valtaosan hankkeesta, vihastuttaa Vanessa Nakatea.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut antavansa täyden tukensa projektille, joka on kuitenkin ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, Nakate sanoo.

– Tuntuu, että nämä yhtiöt vain vievät päästönsä muihin maihin samalla kun puhuvat kotimaissaan hiilineutraaliudesta. Se on posketonta kaksinaismoralismia, hän sanoo.

Total on luvannut olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

– Mitä tapahtuu siihen mennessä? Vielä vuosikymmeniä luonnon tuhoamista minun kotimaassani?

Hän muistuttaa, että Afrikka kärsii etulinjassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ugandassa sään ääri-ilmiöt, kuten mutavyöryt, kuivat kaudet ja tulvat ovat lisääntyneet viime vuosina, ja sateiden tuloa on nykyään hankalaa ennakoida.

Itse öljyputkea ei ole tänne vielä rakennettu, mutta Murchison Fallsin kansallispuistoa halkoo jo rekkojen liikennöimä tie, joka tukee putken rakentamista. Kuva: Luke Dray

Öljytie halkaisee suositun kansallispuiston

Norsu viilentää itseään vesilätäkössä. Veden pinta värähtää, kun tylpät jalat lähtevät kohti seuraavaa ruokapaikkaa.

Norsun matkaa häiritsee kuitenkin leveä tie, joka halkaisee Murchison Fallsin kansallispuiston.

Murchison Falls on yksi Ugandan suosituimmista turistinähtävyyksistä. Kansallispuisto on saanut nimensä ainutlaatuisista Murchisonin vesiputouksista.

Vielä muutama kuukausi sitten puiston läpi kulki pelkkä hiekkatie. Nyt vastaan tulee enemmän rekkoja kuin safariautoja.

Kasvavaa liikennemäärää varten valmistuu myös valtava silta yli Niili-joen, joka virtaa puiston halki.

Murchison Fallsin alueelle suunnitellaan yli 30:tä öljylähdettä.

– Öljytie jakaa Murchison Fallsin periaatteessa kahtia. Tämä ei ole mikään projekti, josta ugandalaisten pitäisi olla ylpeitä, summaa Dickens Kamugisha.

Murchison Fallsin kansallispuisto on yksi Ugandan suosituimmista turistikohteista. Kuva: Luke Dray

Öljyputki on herkkä aihe

Dickens Kamugisha johtaa African Institute for Energy Governance -järjestöä, joka yrittää painostaa hallitusta tekemään vastuullisia energiapäätöksiä.

Ugandalaiset ovat hänen mukaansa saaneet hyvin vähän tietoa öljyputken vaikutuksista luontoon tai ihmisiin.

– Ugandalaisilla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jos kerran hanke on ugandalaisia varten. Nyt he vain kärsivät, eikä hanke hyödytä kuin hallitusta ja öljy-yhtiöitä, Kamugisha sanoo.

Öljyputki on Ugandassa herkkä aihe. Toimittajia ja järjestötyöntekijöitä on pidätetty, kun he ovat yrittäneet puhua ihmisille, jotka ovat menettäneet putken takia maansa ja toimeentulonsa.

Pitääkin olla varovainen, mitä suustaan päästää julkisesti, Kamugisha toteaa.

– Poliisi sanoi, ettei meillä ole mitään oikeutta puhua öljyputkesta, että se kuuluu hallitukselle ja yhtiöille.

Öljyputki itsessään vie vain noin 30 metriä leveän väylän, mutta sen rakentamiseen tarvitaan valtavasti infrastruktuuria. Hanketta varten on tarkoitus rakentaa myös kansainvälinen lentokenttä. Kuva: Luke Dray

"Lapsemme eivät tule koskaan näkemään simpansseja"

Myös Bugoman metsässä, mangabiapinoiden kodissa, on pidätetty aktivisteja.

Metsän lähistölle suunnitellaan kansainvälistä lentokenttää.

Jos öljyputki toteutuu nykysuunnitelmien mukaan, metsän tulevaisuus on synkkä, toteaa hollantilaisen ympäristökomission tekemä raportti (siirryt toiseen palveluun).

– Toivon, että viranomaiset tekisivät jotain metsän pelastamiseksi. Muuten lapsemme kuulevat siitä vain tarinoissa, luonto-opas Simon Azaria sanoo.

Läheisessä Kyakatemban kylässä jo 30 perhettä on saanut kuulla, että heidän pitää jättää putken rakentamisen ajaksi viljelymaansa, eli tulonlähteensä.

Yhteensä jo yli 3 700:aa ihmistä on jo estetty viljelemästä maataan kohta kolmen vuoden ajan ilman, että sitä on kompensoitu mitenkään, Dickens Kamugisha kertoo.

Kyakatemban kyläläisiä huolettaa myös toinen asia.

– Rakennusmiehet hakkaavat metsää rakentaakseen majoja ja polttopuuksi ruoanlaittoon. Äänet pelottavat simpansseja. Pelkään, että lapsemme eivät tule niitä koskaan näkemään, kylän johtaja Gerald Agaba sanoo.

Kyläpäällikkö Gerald Agaba pelkää, etteivät hänen lapsensa tule koskaan näkemään simpansseja. Kuva: Luke Dray

Hakataanko seuraavaksi Kongon luonnonpuistoja?

Öljyalue on myös konfliktiherkkä, Dickens Kamugisha huomauttaa. Rajan toisella puolella Kongon demokraattisessa tasavallassa toimii useita sissiryhmiä.

Öljyn löytämisen jälkeen alueen turvallisuustilanne on mennyt huonompaan suuntaan.

– Miten he aikovat rakentaa putkea vastuullisesti niin räjähdysherkällä alueella? Kamugisha kysyy.

Toinen kysymys kuuluu: Kuinka kauan Ugandan öljyvarastot riittävät?

Hankkeen kotisivujen mukaan vastaus on noin 30 vuotta. Sen jälkeen öljyputkessa voitaisiin öljy-yhtiöiden mukaan kuljettaa vaikkapa juuri naapurimaa Kongon öljyvaroja.

Tämä puolestaa aiheuttaa ympäristöjärjestöille uusia pelkoja luonnon tuhoutumisesta.

Öljyn etsintä Kongon puolella voisi uhata muun muassa maailman vanhinta luonnonpuistoa, vuorigorilloistaan tunnettua Virungaa, joka on UNESCOn maailmanperintölistalla.

Putkea jarruttavat vielä oikeusriskit ja rahapula

Vaikka putkea rakennetaan jo kovaa vauhtia, siihen tarvitaan vielä paljon rahaa.

Öljy-yhtiöiltä puuttuu yhä 2,5 miljardia dollaria 3,5 miljardin dollarin kokonaishinnasta.

Lähes kolmesataa järjestöä on allekirjoittanut vetoomuksen maailman suurimmille pankeille, jotta ne eivät rahoittaisi Ugandan putkihanketta. Ranskan kolme suurinta pankkia ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne tue Totalia hankkeessa.

Myös toukokuussa Hollannissa annettu tuomio öljy-yhtiö Shelliä vastaan saattaa aiheuttaa Totalille ongelmia.

Oikeusistuin määräsi Shellin vähentämään päästöjään 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 tasosta.

Dickens Kamugisha toivoo, että kansainvälinen yhteisö puuttuisi öljyputken rakentamiseen.

– EU:n ei pitäisi antaa jäsenmaansa Ranskan tuhota luontoa kaukana unionin rajojen ulkopuolella, hän sanoo.

Total ei vastannut Ylen useisiin haastattelupyyntöihin.

Voit keskustella jutusta 1.8. kello 23 saakka.

Lue lisää Ylen juttuja Ugandasta:

Ugandassa koronarokotteita on vihdoin saatu syrjäseuduillekin – hidasteena pitkät matkat ja rokotepelkoa lietsovat huhut

Ugandaa vuosikymmeniä johtanut Museveni julistettiin jälleen presidentinvaalien voittajaksi, jatkaa jo kuudennelle kaudelleen

Ugandan oppositiojohtaja vie presidentinvaalituloksen oikeuteen

Toimittajalta: Usean päivän nettikatkos oli hyvä muistutus siitä, miten suuri osa maailman ihmisistä edelleen elää