1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhaku

Turvapaikanhakijat politiikan pelinappuloina – Valko-Venäjän ohjaama pakolaisvirta ja Kreikan karkotukset vievät ihmisoikeuksien rippeetkin

Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tuomitsee hauraassa asemassa olevien käytön valtioiden pelinappuloina. Pakolaisten ihmisoikeudet vaarantaa myös karkotuskäytäntö, josta on arvostelijoiden mukaan tullut osa rajavalvontaa monessa Euroopan maassa.

Afganistanilaismiehet paistavat leipää Bihaćin entisessä vanhainkodissa Bosnia-Hertsegovinassa. Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Eurooppa lomailee tai odottaa loppukesän loma-aikaa. Samaan aikaan pakolaisten arki on entisellään, ja yhä jatkuvat uskaliaat yritykset ylittää meriä – usein päättyen tragediaan - jatkuvat. Vaikka pakolaisten määrä on pudonnut murto-osaan entisestä, niin yhä on liikkeellä myös maitse rajojen ylitystä yrittäviä.

Toukokuussa Yle raportoi siitä, kuinka Balkanilla pakolaiset joutuvat usein Kroatian poliisin mielivallan ja kovien otteiden kohteiksi.

Pakolaisuuden päättymättömään kehään lisäsi Valko-Venäjä kesäkuun lopulla oman kierteensä. EU-maa Liettuan rajalle alkoi saapua Valko-Venäjälle päätyneitä syyrialaisia ja irakilaisia ennennäkemätöntä tahtia.

– Liettuaan tulee edelleen päivittäin 100–150 turvapaikanhakijaa. Nyt mukana on väkeä myös Afrikan maista, kertoi suurlähettiläs Arja Makkonen Vilnasta Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa tiistaina.

Makkonen muistutti, että Liettua on joutunut julistamaan maan hätätilaan pakolaisten tulon vuoksi. Liettuan rajalla sijaitsevilla paikkakunnilla on vaikeuksia järjestää tulijoille majoitusta.

Naapurit Puola ja Latvia sekä EU:n rajavalvontavirasto Frontex ovat luvanneet Liettualle apua. Myös Suomi lähettää alueelle kaksi rajavartioston partiota.

Pakolaisten tilapäismajoitus Valko-Venäjän ja Liettuan rajalla. Kuva: Valda Kalnina / EPA

Pakolaisten ohjaamista on pidetty Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukašenkan vastatoimena EU:n asettamille pakotteille – ja etenkin Liettualle, josta Valko-Venäjällä vainottu demokraattinen oppositio on etsinyt turvaa.

"Hauraassa asemassa olevat joutuvat pelinappuloiksi"

– Pidän äärimmäisen tuomittavana sitä, että heikossa ja hauraassa asemassa olevat ihmiset päätyvät valtiollisen toiminnan pelinappuloiksi, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Ylen puhelinhaastattelussa.

Pakolaisjärjestöt pelkäävät, että pakolaisten tulon järjestäminen johtaa siihen, että niin tulijoiden kuin muidenkin turvapaikanhakijoiden oikeusturva heikkenee.

Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen Kuva: Suomen Pakolaisapu

– Pitää muistaa, että jokaisella on oikeus hakea suojelua, ja valtioilla on velvollisuus käsitellä jokaisen tilanne erikseen, muistuttaa Lehtinen.

Lehtisen mukaan turvapaikanhakijan asema on selvitettävä. Vasta sen jälkeen voidaan päättää, mikä on oikeudenmukainen menettely juuri kyseisen ihmisen kohdalla.

Talvinen Lappi hybridisodan näyttämönä

Liettuan rajan tilanne muistuttaa tapahtumia Lapin rajanylityspaikoilla vuosina 2015–2016. Tuolloin Suomen tulkittiin joutuneen hybridioperaation kohteeksi, kun itärajalle saapui yllättäen entiseen nähden moninkertainen määrä pakolaisia.

Pohjoisen reitin pakolaisvirta suuntautui Suomen lisäksi Norjaan. Tapahtuman taustaa arvailtiin vilkkaasti. Norjalaistutkijoiden vuonna 2016 tekemä selvitys tuli siihen tulokseen, että turvapaikanhakijoita noukutteli Lappiin "halpa matka ja turvallinen reitti".

Mutta toiset päättelivät, että turvapaikanhakijoiden tulo oli venäläisten organisoimaa. Aamulehden esittelemän (siirryt toiseen palveluun)ulkomaantoimittaja Nina Järvenkylän ja sisäministeriön entisen kansliapäällikön Päivi Nergin Tiukka paikka-kirjan mukaan Venäjä painosti turvapaikanhakijoilla ensin Norjaa, sitten Suomea.

Turvapaikanhakijoiden tulo Lapin rajanylityspaikoille – joka päättyi yhtä äkillisesti kuin alkoikin – herätti huomiota, ja jätti jälkeensä vanhojen Lada-autojen varikon.

Kantalahdessa Venäjän Karjalassa turvapaikanhakijat odottivat pääsyä Suomen rajalle hotelli Pomor-Turissa ja autoissa tammikuussa 2016. Kuva: Antti Kuronen / Yle

Muuttovirtojen ohjailun on nähty kuuluvan hybridisodan "harmaan vaiheen" keinovalikoimaan. Tällaisten operaatioiden luonteeseen kuuluu se, että niiden taustalla oleva taho ja myös tarkoitus jäävät usein arvailun varaan. Hämmennyksen luominen on osa taktiikkaa.

Turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet koetuksella

Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen pelkää, että turvapaikanhakijoiden tulon masinointi johtaa näiden oikeuksien murentumiseen.

– Kun turvapaikanhakijoita tulee paljon valmiiksi kuormittuneille alueille, ei heidän tilannettaan pystytä enää käsittelemään asianmukaisesti. Tällöin kansainvälisten sopimusten mukainen ihmisen oikeus hakea turvapaikkaa ei toteudu, sanoo Lehtinen.

Hän muistuttaa, että pakolaisten vastaanotto on kuormittunut myös Etelä-Euroopassa.

– Euroopan unionin tasolla olisi pystyvä sopimaan turvapaikkamenettelystä, korostaa Lehtinen.

Lehtinen toteaa, ettei se ole helppoa, mutta juuri EU:n suunnalta pitää odottaa vastausta tilanteeseen.

Kreikan saarilta häädetään pakolaisia

Sotia ja puutetta pakenevien ihmisten yritys päästä Eurooppaan pitää yllä painetta Kreikan saarten pakolaisleireillä. Etenkin lähellä Turkkia sijaitsevan Lesboksen jättimäisen pakolaisleirin tilanne nousee jatkuvasti uutisiin.

Yhä enemmän on kiinnitetty huomiota myös Kreikan viranomaisten suorittamiseen mielivaltaisiin karkotuksiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn julkaiseman raportin mukaan niin sanottu "pushback" -menettely, pakolaisten karkottaminen takaisin, kukoistaa Kreikan saarilla.

Turvapaikanhakijoita Lesboksen saarella Kreikassa. Pakolaisia on karkotettu mielivaltaisesti saarilta. Kuva: Orestis Panagiotou / EPA

Nämä karkotukset ovat Valko-Venäjän suorittaman ihmisten länteen patistamisen vastakohta. Yhteistä niille on se, että turvapaikkaa hakevien ihmisoikeudet tulevat kummassakin tapauksessa enemmän koetukselle.

Lehtinen vaatii pushback-käytäntöjen lopettamista:

– Kreikan viranomaisten toiminta on noussut esille, mutta kyse on useista Euroopan maista, sanoo Lehtinen.

Hän sanoo, että pakolaisjärjestöillä on todisteita siitä, että hauraassa asemassa olevia ihmisiä kohdellaan mielivaltaisesti ja väkivaltaisesti.

– Pakolaisten häätämisestä takaisin on tullut monin paikoin osa rajavalvonnan käytäntöä, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen ja vaatii, että mielivaltaisen torjumisen on loputtava.

Turkki on pakolaisvirtojen suurvalta

Euroopan lähialueilla pakolaisuuden hallinnan suurvalta on Turkki.

2010-luvun puolivälin pakolaiskriisin taltuttamiseksi Euroopan unioni myöntyi maksamaan jättimäistä tukea Turkille, jotta sen alueella olevat miljoonat pakolaiset - etenkin syyrialaiset - saadaan pysymään maassa.

Viisi vuotta voimassa olleen sopimuksen tulokset kertovat Deutshe Welle -julkaisun mukaan (siirryt toiseen palveluun) kuitenkin pakolaispolitiikan epäonnistumisesta. Artikkeli muistuttaa, että ihmisoikeusjärjestöt katsovat sopimuksen koetelleen unionin humanitaarista linjaa.

Afganistanilaisia pakolaisia jonottamassa ruokaa Diyarbakirissa Turkissa. Kuva: Sedat Suna / EPA

Vuoden 2015 pakolaiskriisi ei ole toistunut, mutta EU:n kanssa tehty sopimus ei ole estänyt Turkkia uhittelemasta. Vuonna 2020 se julisti avaavansa rajansa Eurooppaan, ja päästi tulijoita Kreikan vastaiselle rajalle.

Epätoivoisten pakolaisten saapuminen johti yhteenottoihin näiden ja Kreikan poliiisin välillä. Järjestely pitää myös yllä pakolaisvirtoja Balkanilla, mikä on johtanut turvapaikanhakijoiden epäinhimilliseen kohteluun rajoilla.

Myös Afganistanista Euroopan suuntaan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä voi jälleen kasvaa. Yhdysvaltain ja muiden länsiliittolaisten vetäytyessä maasta on Taliban-liike ottanut jo haltuunsa kymmeniä alueita.

Lue lisää:

- Kreikka kiristää turvatoimia Turkin vastaisella rajalla – Poliisi otti käyttöön äänitykin karkottaakseen rajan yli pyrkiviä

- Eurooppa-kirje: Välimeri on turistikohde ja hauta, Italia janoaa ratkaisuja EU:n pakolaispolitiikkaan – Mikä suomalaisille on tärkeintä EU:ssa?

- Sisiliassa maahantulijoiden pikakäännytys on arkea, vaikka käytäntö rikkoo kansainvälisiä sopimuksia: "Luulin, että se oli vain joku paperilappu"