1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Metsä- ja paperiteollisuus

Argentiinalaiset polttivat Suomen lippuja ja pelkäsivät sellutehtaan tuhoja – mitä Uruguay-joelle kuuluu nyt? Yle kävi kiistellyllä rajajoella

Paikallisten käsitykset Uruguay-joen tilasta ovat ristiriitaisia. Pian 14 vuotta toiminut UPM:n sellutehdas ei viranomaisten mukaan saastuta ympäristöä, mutta yhtiölle määrätyt sakot epäilyttävät asukkaita. Osa kalastajista on huolissaan.

Argentiinan Gualeguaychússa osoitettiin mieltä silloista Botnian tehdasta vastaan rajasillalla huhtikuussa 2008. Kuva: Ivan Franco / EPA

FRAY BENTOS Outo sekoitus kaalin ja mädäntyneen kananmunan hajua. Sanat toistuvat, kun uruguaylaiset kertovat arjestaan metsäyhtiö UPM:n sellutehtaan naapurissa Fray Bentosin pikkukaupungissa.

Uruguayn ensimmäisellä sellutehtaalla on keitetty eukalyptussellua pian 14 vuotta. Asukkaiden mukaan hajuhaittoja oli aiemmin nykyistä tiheämmin.

– Haju on oksettava ja voimakas, ja se ulottuu kaikkialle. Tyttäreni saa siitä päänsärkyä ja huimausta. Hajua on joskus useasti vuodessa. Yleensä yhtiö tiedottaa siitä etukäteen, mutta ei aina, María Clavero sanoo.

Hän on tullut kumppaninsa Raúl Ramírezin ja tämän lastenlasten kanssa Uruguay-joelle kalaan. Tehdas tupruttaa vienosti savua vastarannalla.

Raúl Ramírez (oik.) kalasti Valentinon, 8, (kesk.) ja Santinon, 6, kanssa Uruguay-joella toukokuussa. "Tehtaan täytyisi tarjota enemmän työpaikkoja, koska heillä on rahaa", Ramírez sanoo. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Elannokseen kalastava ja metsästävä Ramírez kokee, että kalojen määrä joessa on viime vuosina vähentynyt. Osa muista uruguaylaiskalastajista sanoo samaa: kalat viihtyvät paremmin Argentiinan puolella rajajokea.

– Jotkut syyttävät siitä UPM:n tehdasta, mutta ehkä syy on muualla. Kukaan ei selitä asioiden taustoja kunnolla, Ramírez sanoo.

Ministeri: Joen tila on vakaa

Metsä-Botnian rakentamasta tehtaasta syntyi 2000-luvulla Uruguayn ja naapurimaan Argentiinan välille konflikti, jota käsiteltiin Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa saakka.

Argentiinan puolella Gualeguaychússa asukkaat pelkäsivät, että yhteinen rajajoki saastuu. Mielenosoituksissa poltettiin itsetehtyjä Suomen lippuja, ja Suomea syytettiin kolonialismista ja ympäristöterrorismista.

Uruguayn ympäristöviranomaisen seurannassa (siirryt toiseen palveluun) tehdas ei ole aiheuttanut ongelmia, kertoo Uruguayn ympäristöministeri Adrián Peña. Vesinäytteistä syynätään kuukausittain yli 50 muuttujaa, ja tehdasalue tutkitaan kahdesti vuodessa.

– Tulosten mukaan jokiveden laatu on vakaa ja hyväksyttävällä tasolla. On vain vähän tapauksia, joissa jokin mittausarvo on hetkellisesti ylittänyt asetetun päästörajan, Adrián Peña sanoo Ylelle.

Tällaisia ovat esimerkiksi mittaukset, joissa UPM:n tehtaan fosforipäästöt ovat ylittäneet sallitun päiväkohtaisen luparajan.

Adrián Peña on toiminut Uruguayn ensimmäisenä ympäristöministerinä elokuusta 2020. Kuva: Raúl Martínez / EPA

– Kyse on ollut yksittäistapauksista. Tehtaan käyttämä teknologia on edistynyttä ja Uruguayn ympäristövaatimukset korkeita. Suhtaudumme tehtaaseen yhtä tiukasti kuin muihinkin yrityksiin. Arviomme siitä on myönteinen, Peña sanoo.

Myös Haagin tuomioistuin katsoi vuonna 2010, että tehdas ei ole saastuttanut ympäristöä. Valtiot sopivat joen tilan säännöllisestä tarkkailusta, josta vastaa Argentiinan ja Uruguayn rajajokikomissio CARU:n komitea.

CARU on valtioiden vuonna 1975 perustama kahdenvälinen ja itsenäinen elin, jolla ei ole velvoitetta julkistaa tietojaan. Ensi kertaa se julkaisi UPM:n tehdasta koskevia mittaustuloksiaan vasta vuonna 2016 (siirryt toiseen palveluun).

CARU:n verkkosivuilla näkyvät raportit vastaavat ympäristöministeriön mittauksia: tehtaan päästöt ovat ylittäneet sallitut rajat muutaman kerran. Rajajokikomissio ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.

Varovaisuuden syyksi tietojen julkistamisessa on epäilty politiikkaa. Esimerkiksi Argentiinan puolella toimii vanhemman teknologian paperitehtaita, ja Uruguaystakin jokeen päätyy maanviljelyssä käytettäviä kemikaaleja.

– CARU mittaa koko Uruguay-jokea. Siellä voi olla tietoja ja arvoja, joita joku komission edustajista ei ole halunnut julkistaa, Peña sanoo.

Suomea verrattiin Adolf Hitleriin mielenosoittajan banderollissa Argentiinan Buenos Airesissa heinäkuussa 2010. Kuva: Leo de Valle / EPA

Argentiinalaisia tehtaan vastustajia CARU:n seuranta ei vakuuta.

Tutkimukset ovat puutteellisia, koska niissä analysoidaan vain kemikaaleja eikä ilmapäästöjä ja veden biologiaa, kuten kaloja ja planktonia, perustelee Gualeguaychún kansanliikkeen jäsen ja kauppias Javier Pretto.

– Kaikki, mikä tulee piipusta, laskeutuu myös jokeen ja saastuttaa. Sitä paitsi CARU tekee mittauksiaan vain kerran kuussa, ja ajankohta täytyy ilmoittaa tehtaalle 10 päivää etukäteen. Koko tarkkailu on silkkaa rahan ja ajan haaskausta, Pretto sanoo puhelimessa.

UPM:n viestintäpäällikkö Matías Martínez kiistää, että CARU:n komitean olisi ilmoitettava tulostaan etukäteen. He ilmestyvät tehtaan portille ilman ennakkovaroitusta, hän toteaa.

UPM:n omissa (siirryt toiseen palveluun) ja Uruguayn viranomaisten mittauksissa seurataan myös ilmapäästöjä ja kaloja.

Tehdasta on sakotettu useasti

Fray Bentosin tehdas on saanut Uruguayn ympäristöviranomaisilta sakkoja esimerkiksi fosforipäästörajojen ylityksistä ja hallinnollisista puutteista, kuten kausiraporttien lähettämisestä myöhässä.

Ympäristöministeriön mukaan sakkotapahtumia on ollut kaikkiaan 14, ja summat ovat vaihdelleet välillä 2 000–19 000 euroa. Tuorein tapaus koski pH-arvon ylitystä sadevesien keräilyaltaassa viime vuonna.

Fray Bentosin sellutehdas tuottaa 1,3 miljoonaa sellutonnia vuodessa. Se siirtyi UPM:n omistukseen vuonna 2009. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Vastaavasta tuli sakko vuonna 2019. Vuonna 2016 sakkoja (siirryt toiseen palveluun) tuli kahdesti hajupäästöistä, joista yhtiö ei viranomaisen mukaan varoittanut asukkaita etukäteen. Haju johtui päästöjen vähentämiseen liittyvän fosforinpoistolaitoksen käyttöönotosta.

– Hajutilanteita oli aiemmin usein. Ne ovat johtuneet teknisistä muutoksista ja huoltotoimista. Viimeisen kahden vuoden aikana asia on teknikoiden mukaan ratkaistu, eikä hajuja ole ollut, Peña sanoo.

UPM:n Matías Martínezin mukaan yhtiö ei sakotetuissa tapauksissa tiennyt, että hajua saattaisi ilmetä. Siksi siitä ei tiedotettu toisin kuin yleensä.

– Kaikki sakot ovat tulleet pienistä puutteista tai yksittäisistä luparajanylityksistä, joilla ei ole ollut vaikutuksia ympäristöön. Uruguayn tiukka lainsäädäntö johtaa aina sakkoihin, vaikka ympäristöseuraamuksia ei olisikaan, Martínez sanoo.

Ministeri Peña vahvistaa, että sakot ovat Uruguayssa tavallisia. Niitä on annettu kaikilla teollisuudenaloilla, myös valtion yrityksissä.

– Olisi tietenkin hyvä, että tapauksia ei olisi lainkaan. Mutta UPM:n tehtaan kokoon suhteutettuna kyse ei ole valtavasta määrästä. Määrä on samankaltainen kuin toisella sellutehtaalla, Peña sanoo.

Hän tarkoittaa suomalais-ruotsalaisen Stora Enson ja chileläisen Araucon omistamaa Montes del Platan tehdasta. UPM rakentaa myös parhaillaan Keski-Uruguayhin uutta tehdasta, jonka on määrä valmistua ensi vuonna.

Uruguayssa toimii pian kolme suomalaistaustaista sellutehdasta. Kuva: Yle

Tutkimuksista huolimatta Uruguay-joen alueella ei näytä edelleenkään olevan yksimielisyyttä rajajoen tilasta. Tehtaan saamat sakot ovat lisänneet joidenkin fraybentoslaisten epäluuloja sitä kohtaan.

Osa asukkaista uskoo, että tehtaat karkotetaan Suomesta saasteiden vuoksi, vaikka yhtiöt ovat perustelleet investointejaan muun muassa nopeakasvuisella eukalyptuksella.

– Jostain syystä tehtaat eivät jää Suomeen. Päästötasot ovat joskus olleet korkeita, liian suuria. En kannata tehdasta saasteiden vuoksi, mutta työtä se toki tuo, ravintoloitsija Enrique Rabelino pohtii.

Sekin asukkaita epäilyttää, että CARU nosti Uruguay-jokea koskevia luparajojaan vuonna 2019. Uruguaylaisen Sudestada-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) fosforin raja nostettiin 25:stä sataan milligrammaan litraa kohti, ja jäteveden lämpötilarajaa kohotettiin 20:stä 30 asteeseen.

Ministeri Peñan mukaan muutostoiveet tulivat CARU:n argentiinalaisjäseniltä.

– Uruguayn viranomaisilla on samat luparajat kuin aiemminkin. Asia ei ole ministeriöni alainen, mutta käsittääkseni rajoja pohditaan CARU:ssa uudelleen, hän sanoo.

Soijanviljely näkyy joessa

Fray Bentosissa kello on aamuseitsemän, ja Uruguay-joen pinnalla leijuu usvaa. Pienkalastaja Vicente Rodriguez, 60, on juuri soutanut saaliineen La Toman rantaan noin neljän kilometrin päässä UPM:n tehtaalta.

Vicente Rodríguez kertoo kalastaneensa Uruguay-joella 8-vuotiaasta. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Hänen kalastusalueensa sijaitsee 500 metriä tehtaasta. Rodríguez kokee joen kalatilanteen olevan ennallaan.

– Kalat ovat terveitä, ja niiden määrä on normaali. Tehdas ei ole vaikuttanut jokeen millään tavalla. Ihmiset, jotka väittävät muuta, puhuvat mitä sattuu, hän sanoo.

Rodríguez uskoo, että kalakannan vaihtelut johtuvat pikemminkin lämpötiloista, padosta yläjuoksulla ja maatalouden kemikaaleista, joita virtaa purojen mukana Uruguay-jokeen.

Muut kalastajat taas uskovat, että Rodríguez "ei voi puhua totta", koska tämän perheenjäsen työskentelee UPM:n tehtaalla.

Tosiasia on, että soijanviljelyn pinta-ala on kasvanut alueella viime vuosina, samoin torjunta-aineiden käyttö. Uruguay-jokeen vaikuttaakin useita tekijöitä, toteaa johtava vesitutkija Diana Míguez montevideolaisesta Latitud-tutkimussäätiöstä.

Hän tutki väitöskirjassaan (siirryt toiseen palveluun) UPM:n tehtaan, soijanviljelyn ja Fray Bentosin jätevesien vaikutuksia kalojen hormonijärjestelmään. Kalojen kudoksista löytyi muun muassa torjunta-aineita endosulfaania ja glyfosaattia, pesuaineiden nonyylifenolia ja sellunvalmistukseen usein yhdistettyjä kloorifenoleita ja hartsihappoa.

– Kalat altistuvat sekoitukselle eri yhdisteitä. Niistä ei voi syyttää mitään yksittäistä tahoa. Myös tehtaalla oli vaikutuksia kaloihin joissakin kohdin jokea, mutta riskin vakavuus oli alhainen, vuosina 2008–2013 tutkimustaan tehnyt Míguez sanoo.

Suurimmat yhdistemäärät olivat peräisin soijanviljelystä ja kunnan jätevesistä.

– Täytyy muistaa, että tehdas oli ollut tuolloin toiminnassa vasta vähän aikaa. Jäämiä kertyy lisää joka vuosi. Joki on suuri, mutta ei loputon, Míguez huomauttaa.

UPM:n mukaan tehtaan uusi teknologia ei tuota kloorifenoleita, esimerkiksi tänä vuonna niitä ei ole ollut tehtaan jätevesissä lainkaan. Puusta tulevaa hartsihappoa on havaittu niissä vuosien aikana muutaman kerran lievinä pitoisuuksina.

Vicente Rodríguez pyydysti boga-kaloja (Megaleporinus obtusidens). Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Teollisissa prosesseissa syntyviä kloorifenoleita voi hartsihapon tavoin päätyä tehtaalle jokivedestä, selvittää tehtaan ympäristöseurantaan vuosina 2005–2013 osallistunut biologi ja konsultti Jukka Tana. Hänen mukaansa yhdisteet hajoavat luonnossa eli eivät kerry eliöihin, eivätkä ne ole pieninä pitoisuuksina myrkyllisiä.

– En koskaan nähnyt Uruguay-joessa mitään hälyttävää. Pitoisuudet olivat samalla alhaisella tasolla joka näytteenottokerralla, paitsi tulvan aikaan vuosina 2009–2010, jolloin maatalouden kemikaaleja virtasi jokeen tavallista enemmän, 1980-luvulta asti metsäteollisuuden jätevesitutkimuksia tehnyt Tana sanoo.

Tutkimus: Kalojen sukurauhasissa eroja

Tutkimuksissa, joita valtionyliopisto Universidad de la República (Udelar) tekee UPM:lle vuosittain, ei ole myöhemminkään havaittu merkittäviä eroja kaloista ja simpukoista mitatuissa kemikaaleissa, kun tehtaan päästöaluetta verrataan toisiin kohtiin jokea.

Sama pätee kalalajien määrään, biomassaan ja runsauteen (siirryt toiseen palveluun).

Udelarin tutkimukset ovat osa Uruguayn ympäristöviranomaisten tehdasseurantaa.

– Emme ole todenneet ongelmia, jotka johtuisivat tehtaasta, ympäristöministeri Adrián Peña sanoo.

Tutkijat tosin havaitsivat, että kalojen sukurauhasten suhde kokonaispainoon on viime vuosina ollut vertailualuetta pienempi sekä tehtaan päästöalueella että alempana jokea. Vertailualue sijaitsee joen yläjuoksulla, tehtaan jätevesien ulottumattomissa.

Udelarin viimevuotisen raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) erot voivat johtua mittausalueiden lämpötilaeroista, mutta "emme voi vahvistaa, että sellutehtaan jätevesillä ei olisi vaikutusta".

Myös tutkija Diana Míguez totesi, että kalojen sukurauhasten suhde kokonaispainoon oli pienempi tehtaan lähirannalla kuin muilla tutkimusalueilla.

Míguez havaitsi myös, että laboratoriossa tehtaan jätevedelle altistettujen tutkimuskalojen munantuotanto väheni puoleen. Hän kuitenkin arvioi riskit vähäisiksi.

Biologi Jukka Tanan mukaan vastaavanlaista tutkimusnäyttöä on muualtakin.

– Kyse on siitä, missä pitoisuuksissa hormonitoimintaan vaikuttavia kemikaaleja esiintyy. Joessahan tehtaan jätevesi laimenee voimakkaasti heti, kun se tulee putkesta. Uruguay-joen tutkimuksissamme ei todettu vaikutuksia kalojen lisääntymisessä, hän sanoo.

Kalojen tukkuostajan Felix Pereyran mukaan kalojen määrä rannikon lähellä on vähentynyt. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Käytännössä osa uruguaylaiskalastajista yhdistää havaitsemansa kalakannan muutokset ainakin osittain sellutehtaan päästöihin, kertoo Felix Pereyra. Hän välittää työkseen pienkalastajien saaliita eteenpäin ostajille, kuten ravintoloihin.

– Kalastajien täytyy liikkua joskus jopa kolme tuntia, jotta he saavat puoli säkillistä kalaa. Sellaista ei tapahtunut ennen tehdasta. Ero on merkittävä, ja se vaikuttaa suoraan pienkalastajien tuloihin, Pereyra sanoo.

Hän myöntää, että varmuutta tilanteen syistä ei ole.

– Muutos on tapahtunut tehtaan tulon jälkeen. Tiedän sen, koska olen kalastanut nuoresta saakka. Nykyään kala syö paremmin alempana jokea, Pereyra sanoo.

Uinuva kaupunki vilkastui

Tehdasta pidettiin aikoinaan pelastuksena Fray Bentosin noin 20 000 asukkaan pikkukaupungille. Moni kuitenkin pelkäsi, että apatia palaisi vilkkaan rakennusvaiheen jälkeen.

Katugallupin perusteella fraybentoslaiset vaikuttavat kuitenkin pääosin tyytyväisiltä.

– Jos tehdas vietäisiin, kaupunki kuolisi nälkään. Yksi puuta tehtaalle tuova rekka luo vähintään kolme työpaikkaa. Kuljettajat syövät ja majoittuvat täällä, sanoo tukkumyyjä Julio Dimitrioff.

UPM:n mukaan tehdasalueella käy päivittäin töissä vajaat 900 ihmistä, joista 200 UPM:llä. Rekkoja saapuu päivittäin 350, ja kaupunkiin on syntynyt tehtaan seurauksena 70 uutta yritystä. Koko maakunnan työttömyysaste lähes puolittui vuosien 2006 ja 2019 välillä.

Monella asukkaalla odotukset olivat silti vielä korkeammalla.

– UPM:lla on lopulta töissä vain vähän ihmisiä. Moni tahtoi sinne töihin, mutta paikkoja ei riittänyt kaikille. Toivon myös, että yhtiö tukisi urheilua enemmän, kuntosaliyrittäjä ja liikunnanopettaja Gary Ferreyra sanoo.

Hän viittaa hyväntekeväisyysprojekteihin, joita UPM:n säätiö on rahoittanut alueella. Lisäksi UPM lahjoitti Fray Bentosille asuntoja ja sairaalalle laitteita. Yhtiö tuki myös teknillisen yliopiston UTEC:n alueinstituutin perustamista kaupunkiin neljällä miljoonalla dollarilla.

Geanluca Peletti (vas.), Facundo Segovia ja Patricio Benitez haaveilevat työstä UPM:n sellutehtaalla. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Tehtaalla on hyväpalkkaisen työllistäjän maine, kertovat 15–16-vuotiaat Geanluca Peletti, Facundo Segovia ja Patricio Benitez.

– On yleistä hakea sinne töihin. Siellä on paljon erilaisia tehtäviä, ja voi oppia paljon asioita, Segovia sanoo.

Moni asukas harmittelee, että kaupungin hintataso kallistui tehtaan rakennusaikana pysyvästi. Kaksiosta saa pulittaa vuokraa noin 18 000 pesoa (350 euroa), mikä on tuplasti aiempaan verrattuna, vertaa opettaja Marcela Piriz.

– Asunnot ja ruoka ovat kalliimpia kuin muualla Uruguayssa. Jotkut tajusivat sijoittaa asuntoihin. Meilläkin on asunto, jota olemme onneksi pystyneet vuokraamaan tehtaan työntekijöille. He ansaitsevat hyvin, hän sanoo.

Piriz kertoo huomanneensa, että myynnissä olevien kalajajien määrä on vähentynyt. Maku ja koostumus ovat ennallaan, hän toteaa.

– Se ei tarkoita, että muutos johtuisi tehtaasta. Moni täällä kuitenkin yhdistää sen tehtaaseen, Piriz sanoo.

Marcela Piriz ja Juan Galiaz nauttivat mate-juomaa Fray Bentosin rantabulevardilla. Kuva: Johanna Pohjola / Yle

Vastustajat eivät luovuta

Argentiinan puolella Gualeguaychússa tehtaiden vastustus alkoi vuonna 2003 espanjalaisen Encen hankkeesta. Vuonna 2006 se paisui massaliikkeeksi, jonka tueksi tuli myös poliitikkoja.

Suomessa vastustuksen piilosyyksi on usein arveltu kateutta siitä, että Botnian tehdas rakennettiin Uruguayn puolelle. Todellisuudessa kiista käynnistyi ympäristöhuolesta: Encellä oli ollut ympäristövahinkoja Chilen Valdiviassa ja Espanjan Pontevedrassa, ja Botnian uskottiin tuplaavan ongelmat. Ence perui lopulta suunnitelmansa alueella.

Botnialle loukkaannuttiin Gualeguaychússa myös siitä, että suomalaisyhtiö piti tiedotustilaisuuksiaan vain Uruguayn puolella rajajokea. Kun yhtiö myöhemmin yritti lähestyä argentiinalaisia, sillä oli jo ylimielinen maine, ja viestit torjuttiin.

Konfliktia leimasi osapuolten vaikeus ymmärtää toisiaan. Suomalaisessa keskustelussa argentiinalaiset mielenosoittajat nähtiin usein kuumaverisinä jäärinä, jotka eivät tajua tehtaan nykyaikaista teknologiaa. Suuryrityksiin pettyneet argentiinalaiset puolestaan kokivat paljastavansa taas yhden uuden salajuonen.

Mitä Gualeguaychún ympäristöliikkeelle kuuluu nyt?

Javier Pretton mukaan liike kokoontuu yhä viikoittain, nyt tosin koronatilanteen vuoksi verkossa. Toiminnassa on mukana noin 400–500 ihmistä. Jokavuotinen tehtaan vastainen mielenosoitus järjestettiin huhtikuussa autokaravaanina, johon osallistui 600 autoa, liikkeessä alusta asti mukana ollut Pretto kertoo.

"Rikostoveri", luki presidentti Tarja Halosen kuvassa argentiinalaisen mielenosoittajan kyltissä Buenos Airesissa maaliskuussa 2007. Hakaristi mukaili Suomen lippua. Kuva: Leo la Valle / EPA

Gualeguaychúlaiset epäilivät aikoinaan, että tehtaan nimenmuutos Botniasta UPM:ksi oli hämäysyritys. Nykyään he kutsuvat sitä UPM-Ex-Botniaksi tai Botnia-UPM:ksi.

Pretton mukaan kansanliike selvittää oikeudenkäynnin mahdollisuutta Botnian entisiä johtajia ja Uruguayn viranomaisia vastaan. Tarve liittyy Haagin tuomioistuimen päätökseen: sen mukaan Uruguay rikkoi rajajokisopimusta, jossa joen asioista on päätettävä yhdessä.

– Kyse ei ole kateudesta tai politiikasta, vaan planeettamme suojelemisesta. Teemme töitä myös kaupunkimme puhtauden eteen, kuten teollisuusalueen jätteenkäsittelylaitoksen seurannan ja kierrätyksen lisäämiseksi, Pretto sanoo.

Eniten häntä huolestuttaa, että vastarannalla sijaitsevan kemianyhtiö Kemiran laitoskapasiteettia laajennetaan kattamaan myös UPM:n tulevan jättitehtaan tarpeet. Siellä valmistetaan natriumkloraattia, klooridioksidia ja vetyperoksidia.

– Kukaan ei puhu Kemirasta, mutta meille se on kuin aikapommi. Jos siellä tapahtuu onnettomuus, seuraukset voivat olla katastrofaaliset, Pretto sanoo.

UPM:n mukaan kemianlaitos on toiminut tiukkojen turvallisuus- ja ympäristönormien alla jo pian 14 vuotta ilman onnettomuuksia tai ympäristöseuraamuksia. Laajennus tehdään uusimmalla teknologialla eikä se aiheuta lisäpäästöjä, yhtiöstä kerrotaan.

Oletko seurannut Uruguayn sellutehtaisiin liittyviä kiistoja? Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan 5.9. kello 23:een asti.

Lue lisää:

Kun suomalaiset rakensivat Uruguayn sellutehdasta, yhtä perhettä pidettiin outona – siksi Tero Taskisesta, 27, tuli maassa kuuluisa, ja nyt hänellä on muuttajille neuvo

Suomalaisen löperöt sanat valjastettiin tietosotaan Uruguayssa, jossa UPM herättää tunteita

Suomalaisyhtiön sellujuna suututtaa Uruguayssa – radanvarren asukkaat pelkäävät onnettomuuksia: "Muutamme, koska UPM ja valtio haluavat"

Argentiina ja Uruguay tukkanuottasilla UPM:n sellutehtaan päästöistä