1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kansanterveystieteilijä A-studiossa: "Helle on suurempi ongelma kylmemmissä maissa"

Tyypillisesti kylmemmissä maissa ei osata välttämättä varautua äärimmäiseen kuumuuteen ja sen vaatimiin toimenpiteisiin, jolloin myös haittavaikutukset ovat suuremmat. Suomessa keskutelu sopeutumisesta ilmastonmuutokseen on jäänyt sen hillitsemisen varjoon.

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola A-studiossa.
”Suomessa on alettu vähitellen tiedostaa, että helteeseen liittyy myös terveysriskejä”, sanoo Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola.

Oulun yliopiston kansanterveystieteen professorin Jouni Jaakkolan mukaan äärimmäisen kuumuuden haittavaikutuksia ei olla vielä täysin ymmärretty Suomessa.

– Sen lisäksi, että se on mukava kesäloma-asia, siihen liittyy myös terveysriskejä. Varsinkin, jos siihen ei osata varautua kunnolla.

Suomessa kuolee muutama sata ihmistä vuodessa kuumuuteen. Vaarassa ovat erityisesti vanhukset ja perussairauksista kärsivät, joille lämpöhalvaus tai nestehukka voi olla kohtalokas.

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan lämpökuolemat ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet. Tutkimuksen mukaan korkeaan lämpötilaan liittyvistä kuolemista noin 37 prosenttia selittyi tarkastelujaksolla ilmastonmuutoksen vaikutuksilla. Suomen lukema on maailman keskiarvoa hieman korkeampi.

–Näyttäisi siltä, että helle on suurempi ongelma kylmemmissä maissa, joissa siihen ei osata suhtautua oikein, Jaakkola summaa.

Sopeutumista ilmastonmuutoksen torjunnan ohella

Sitran kestävyysratkaisujen johtajan Mari Pantsarin mukaan ilmaston lämpenemiseen tulee varautua ja sopeutua pitkällä tähtäimellä.

–Meidän on varauduttava siihen, että ilmasto lämpenee jatkossa lisää. Ei ole ikävä kyllä näköpiirissä, että päästöt saadaan globaalilla tasolla alas tarpeaksi nopeasti.

Pantsarin mukaan on tärkeää hyväksyä ilmaston lämpeneminen ja oppia elämään sen kanssa, mutta sopeutuminen ei korvaa päästövähennyksiä. Ihan kaikkeen ei myöskään voi sopeutua tai varautua. Tulevaisuusskenaarioilla voidaan pyrkiä ennustamaan, mitä voi olla tulossa, mutta yllätyksiä saattaa tulla siitä huolimatta.

–Ensinnäkin, me ei tiedetä kaikkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ja jos kylässä on yhtäkkiä +50 astetta hellettä ja seuraavana päivänä koko kylä palaa poroksi, niin eihän siihen voi mitenkään sopeutua.

Viileät paikat puhelimessa

Kuumat ilmat ovat paahtaneet myös muualla maailmassa. Muun muassa Kanadassa on otettu käyttöön viilentymishalleja, joissa äärimmäisestä kuumuudesta kärsivät kansalaiset pääsevät viilentymään. Kansanterveystieteilijä Jaakkolan mukaan ajatus ei ole uusi ja vastaavia sopeutumistapoja on kehitelty myös Euroopassa.

–EU:n tutkimushankkeessa luotiin sovellus, jolla voidaan löytää viileät paikat kuumalla säällä. Tällainen sovellus on käytössä useissa Euroopan suurissa kaupungeissa.

Sovellusta tarjottiin myös Suomeen Ouluun, mutta sitä ei otettu käyttöön.

Tukala kuumuus näkyy päivystyksessä

Kuumuus on lisännyt eri sairaanhoitopiireissä myös päivystykseen tulevien määrää. Osaa käynneistä selittää myös se, että lämpö saa ihmiset liikkeelle, jolloin myös esimerkiksi traumapotilaiden määrät päivystyksessä kasvavat. Kuumuuden vaikutusta käynteihin tai sairastapauksiin on kuitenkin vaikea arvioida, sillä usein taustalla on muita sairauksia ja kuumuus on vain yksi laukaiseva tekijä.

Heikoimmassa asemassa ovat he, jotka asuvat vanhemmissa kerrostaloasunnoissa, eivätkä pääse välttämättä itse ulos tai kylmään suihkuun viilentymään. Myös öiden korkeat lämpötilat ovat aiheuttaneet sen, ettei asuntoja saa tuuletettua edes yöllä.

Lue lisää:

Brasiliaan saatiin poikkeuksellinen lumipeite – Etelä-Amerikkaa koettelee kylmyysaalto samaan aikaan kun Pohjois-Amerikka käristyy kuumuudessa

Lappi on nyt Suomen kuumin paikka, Utsjoella sivutaan jo kesän lämpöennätystä – lue 4 vinkkiä viilentymiseen

Varjossa 40 ja auringossa 50 astetta – Kanadan-kodin seinästäkin irtosi palanen, mutta Timo Orava on eniten huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ikimetsien hakkuista

Tuore tutkimus: Ilmastonmuutos jo joka kolmannen lämpökuoleman syynä – Suomessa luku vieläkin korkeampi