1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työeläkkeet

Iso osa yrittäjistä määrittelee työnsä liian halvaksi eivätkä eläkemaksut riitä kattavaan eläketurvaan – lopulta laskun kuittaa veronmaksajat ja nyt tälle halutaan loppu

Työtulo on yrittäjän sosiaali- ja eläketurvan perusta. Osa yrittäjistä määrittelee sen liian matalaksi. Silloin eläkemaksut pysyvät pieninä, mutta sosiaali- ja eläketurva heikkenee. Finanssivalvonnan mukaan työeläkeyhtiöt ovat osa alivakuuttamisen ongelmaa.

Lähde: Eläketurvakeskus. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle, grafiikka: Samuli Huttunen / Yle

Finanssivalvonta (Fiva) näkee puutteita siinä, miten työeläkeyhtiöt käsittelevät yrittäjien tekemiä vakuutushakemuksia.

Toisin kuin palkansaajat, yrittäjät vastaavat itse omasta työeläkevakuutuksestaan ja voivat myös vaikuttaa työeläkemaksuihinsa. Yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan perusta on työtulo eli yrittäjän arvio oman työpanoksensa rahallisesta arvosta. Se vaikuttaa eläkemaksujen määrään sekä yrittäjän eläkekertymään ja sosiaaliturvaan kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin.

Ongelma on, että monet yrittäjät ilmoittavat työtulonsa todellisen työpanoksensa arvoa matalammaksi, jotta eläkevakuutusmaksut jäävät mahdollisimman pieniksi. Näin syntyy niin sanottua alivakuuttamista eli yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan heikkenemistä.

Eläkeyhtiöt ovat osa alivakuuttamisen ongelmaa, katsoo Finanssivalvonta tuoreessa arviossaan. Työeläkelaitosten tehtävänä on vahvistaa yrittäjän ilmoittama työtulo ja arvioida tapauskohtaisesti, onko se uskottava. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan työeläkeyhtiöt hyväksyvät yrittäjien ilmoittaman työtulon valtaosin sellaisenaan, Fivan arviossa todetaan. Tämä on lainvastaista.

– Arviossa havaittiin, että kaikki eläkeyhtiöt toimivat aikalailla samalla tavalla, sanoo valvontapäällikkö Timo Holopainen Fivasta.

Holopaisen mukaan eläkeyhtiöiltä on pyydetty kommentteja Fivan tekemistä havainnoista sekä toimenpidesuunnitelmaa asian korjaamiseksi. Suomessa on neljä työeläkevakuutusyhtiötä: Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas.

Kuva: Mika Pakarinen / Tela

Tela: Ongelma on lainsäädännössä

Työeläkevakuuttajien etujärjestö Telan toimitusjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mukaan Fivan tekemään johtopäätökseen on suhtauduttava vakavasti. Hänen mukaansa tilanne johtuu 1970-luvulle jämähtäneestä lainsäädännöstä, jota ei olla yrityksistä huolimatta onnistuttu uudistamaan.

Nykyinen yrittäjän työeläkelaki (yel) on toimeenpanon kannalta hankala ja työtulon määrittelyä tulisi täsmentää, Siimes sanoo.

– Yrittäjällä on nyt valtavan suuri valinnanvapaus ilmoittaa, millainen työtulo hänellä on. Kriteerit pitäisi lainsäädännössä selkiyttää.

Käytännössä työeläkeyhtiöt kilpailevat keskenään yrittäjien työeläkevakuutuksista. Jos yhtiö ei hyväksy yrittäjän ilmoittamaa työtuloa, voi yrittäjä pyytää vakuutusta yhtiöltä, jossa alhainen työtulo menee todennäköisemmin läpi.

– Eihän tämä ole lakisääteisen sosiaaliturvan kannalta järkevä tilanne, Siimes toteaa.

Fiva päätti tehdä arvion yrittäjien työeläkevakuutustoiminnasta, sillä yrittäjien alivakuuttaminen näyttää yleistyneen. Työtulon keskiarvo on laskenut viime vuosina. Samalla valtio on joutunut maksamaan koko ajan suurempia summia yrittäjien eläkkeistä.

Kun yrittäjät maksavat liian vähän vakuutusmaksuja, lasku kaatuu lopulta veronmaksajille. Valtio nimittäin maksaa yrittäjien eläkejärjestelmän kustannuksista sen osuuden, jota yrittäjien vakuutusmaksut eivät riitä kattamaan.

Vuonna 2019 valtio maksoi yrittäjien eläkkeistä noin 295 miljoonaa euroa. Tänä vuonna valtion osuuden arvioidaan olevan reilusti yli 400 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin kolmannesta kaikista yrittäjien eläkemenoista, ilmenee Eläketurvakeskuksen tilastoista (siirryt toiseen palveluun).

Työryhmä pohtii ratkaisuvaihtoehtoja

Yrittäjien alivakuuttaminen on jo pitkään tunnistettu ongelmaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa työryhmässä selvitetään keinoja, joilla voidaan puuttua alivakuuttamiseen. Tässä vaiheessa työryhmässä on esillä erityisesti kaksi ratkaisuehdotusta.

– Teemme selvitystä siitä, miten työtulon säännöllinen seuranta voisi vähentää alivakuuttamista. Ongelmana on, että työtulon tasoa päivitetään nykyisin melko harvoin, kertoo neuvotteleva virkamies Hanna Tossavainen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Toinen työryhmän käsittelyssä oleva ehdotus on työtulolaskuri, joka helpottaisi työtulon arvioimista ja tekisi siitä yhtenäisemmän.

Aikaisemmin ratkaisuksi on myös esitetty yrittäjien työeläkevakuutusten keskittämistä yhteen paikkaan (siirryt toiseen palveluun). Tossavaisen mukaan tämä vaatisi laajempaa selvitystyötä.

– Tällä hetkellä työryhmä pyrkii löytämään nopeamman aikavälin ratkaisuja.

Työryhmässä on edustajia muiden muassa Eläketurvakeskuksesta, Telasta ja Suomen Yrittäjistä. Tarkoitus on saada aikaan esitys vielä tämän hallituskauden aikana.

Suomen Yrittäjien Janne Makkula toivoo, että koronapassista tulee selkeä ja helppokäyttöinen. Passi kannattaa hänen mukaansa valmistella, vaikka sitä ei välttämättä tarvita. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Suomen Yrittäjät: Järjestelmään ei luoteta

Suomen Yrittäjien mukaan yel-järjestelmän keskeinen ongelma on se, etteivät yrittäjät luota siihen. Tämä käy työmarkkinajohtaja Janne Makkulan mukaan ilmi useista kyselytutkimuksista. Yrittäjät eivät koe saavansa vastinetta maksuilleen, Makkula sanoo.

– On aika luontevaa, ettei sellaiseen järjestelmään haluta osallistua, johon ei luoteta. Korjausten, joita tehdään, tulee parantaa luottamusta.

Yrittäjä saattaa asettaa työtulonsa liian matalaksi esimerkiksi ajatellen, että yel-vakuutusta vastaava turva vanhuuden tai tykyvyttömyyden varalle toteutuisi yrityksen myynnillä ja sijoittamisella. Tähän liittyy kuitenkin riskejä ja Suomen Yrittäjät painottavat yel-vakuutuksen merkitystä.

Makkulan mukaan työtulon alaraja on tällä hetkellä niin matalalla, ettei sillä saa riittävää turvaa. Siksi Suomen Yrittäjien mielestä alarajaa tulisi ensimmäisenä nostaa.

Työtulon alaraja on noin 8000 euroa. Jopa noin puolet aloittelevista yrittäjistä määritelee työtulonsa alarajan tuntumaan.

Tela haluaisi päin vastoin laskea nykyistä työtulon alarajaa, jolloin suurempi osa yrittäjien asemassa tehdystä työstä saataisiin vakuutuksen piiriin.

– Sen pitäisi olla samankaltaisempaa kuin palkansaajilla eli kaikki laillisesti tehtävä työ pitää sosiaalivakuuttaa myös vanhuuden turvan osalta, Siimes sanoo.