1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. seksuaalinen identiteetti

Benjamin kertoi lavalla olevansa gay, eikä hän ole saanut mistään yhtä paljon palautetta – mutta miksi kaapista täytyy yhä erikseen tulla?

Helsinki Priden toiminnanjohtaja Aaro Horsma sanoo hetero-oletuksen olevan yhä vahva. Benjamin itse pohti julkista kaapista tulemista vuosia. Lopullinen päätös syntyi keikkaa edeltävänä iltana.

Benjamin Peltonen odottaa tulevaa kesää ja keikkoja innolla, sillä tämä on nyt ensimmäinen kerta, kun hän voi olla vapaasti oma itsensä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Laulaja Benjamin Peltosella on Pride-viikon jälkeen tyhjä olo. Tyhjyyden on jättänyt valtava salaisuus, jota hän on kantanut sisällään nuoresta lähtien ja joka on nyt ulkona. Peltonen yllätti yleisön Helsinki Pride -konsertissa lauantaina 3. heinäkuuta, kun hän kertoi välispiikissään olevansa gay. Asia herätti valtavasti liikutusta, iloa ja innostusta paikalla olleen yleisön joukossa ja myöhemmin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Peltonen on sen jälkeen saanut tuhansia kommentteja.

– Mistään, mitä olen aiemmin tehnyt, ei ole tullut näin paljoa palautetta. Rakkauden hyökyaalto on yllättänyt täysin. Olen saanut paljon viestejä nuorilta ja esimerkiksi äideiltä, jotka ovat kiittäneet että autan heidän lapsiaan kasvamaan maailmassa jossa voi olla oma itsensä, Peltonen kertoo.

Vuonna 1997 syntynyt Peltonen tuli alun perin tunnetuksi Instagramista, ja hänellä on edelleen lähes 300 000 seuraajaa palvelussa. Laulajan uraa hän on tehnyt teini-ikäisestä lähtien, ja etenkin alkuaikoina julkisuuskuvalla annettiin ymmärtää Peltosen olevan hetero.

– Se, mitä tein silloin, lauloin englanniksi sellaista "hey girl, call me" -musiikkia ei olisi voinut olla kauempana omasta itsestäni. Nyt voin ensimmäistä kertaa tulla nähdyksi sellaisena, joka oikeasti olen. Olen innostunut, mutta se myös jännittää. Tästä alkaa elämä 2.0.

Peltonen toivoi vuosia, että voisi painaa napista homouden pois päältä ja olla kuin muutkin. Nykyään hän ei enää painaisi sellaista nappia, sillä hän kokee olevansa ylpeä itsestään sellaisena kuin on. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Päätös edellisenä iltana

Peltonen tiesi jo nuorena, ettei ole samanlainen kuin muut pojat. Häntä kiusattiin haukkumalla homoksi, mistä jäi tunne, että homous on jotain kauheaa.

– Olin itse itseni suurin este siinä, etten ole puhunut tästä aiemmin. Minun on ollut vaikeaa hyväksyä, että olenkin sellainen, mistä minua on vuosia haukuttu.

Ystävilleen hän on ollut melko avoin, mutta isälleen hän uskalsi kertoa vasta viime jouluna. Isä vastasi tienneensä aina ja sanoi, että olisi myös aika kertoa maailmalle, kuka Peltonen todella on.

– Silloin aloin miettiä että hitto niinpä.

Kun häntä pyydettiin kesän pride-konserttiin esiintyjäksi, alkoi viikkojen pohdiskelu siitä, olisiko juuri konsertti hyvä paikka kertoa omasta seksuaalisuudesta julkisesti. Päätös syntyi viimeisenä iltana ennen keikkaa.

– En muista siitä hetkestä lavalla juuri mitään. En pystynyt katsomaan kavereitani kun puhuin, ja heti kun katsoin, aloin itkeä. Olen muutenkin itkenyt aina, kun olen kertonut asiasta. Se on niin valtava helpotus.

Kaapissa oleminen on Peltosen mukaan kauheaa. Hän kertoo eläneensä vuosia peläten, mitä muut sanovat, suuttuuko joku ja kaikkoavatko kaikki fanit jos hän kertoo, kuka oikeasti on. Hän ei ole edes uskaltanut seurustella pelossa, että joku laittaa tiedon sosiaaliseen mediaan ja perhe saa tietää lööpeistä hänen seksuaalisuudestaan. Sittemmin hän on tajunnut, ettei voi elää elämäänsä muita varten.

Sen lisäksi, että nyt Peltonen voi olla enemmän oma itsensä hän toivoo, että ulostulosta on hyötyä muillekin.

– Se, että tällaisesta asiasta kertominen ei enää joskus olisi näin iso juttu vaatii paljon työtä. Tällä voin auttaa ihmisiä näyttämällä, millaista se on. Sanoin lavalla, että jos yksikin nuori saa tästä rohkeutta tulla kaapista omana itsenään, se oli sen arvoista. Nyt olen saanut kymmeniä viestejä nuorilta, jotka ovat tulleet kaapista perheelleen tai ystävilleen keikan jälkeen.

Peltonen kertoo jännittäneensä kaapista tuloa paljon etukäteen, mutta lavalla häntä ei enää pelottanut. Hän sanoo olevansa onnekas, koska hänen lähellään on ollut ihmisiä, jotka hyväksyvät hänet sellaisena kuin hän on. Kuva: Nella Nuora / Yle

Entä jos kukaan ei kertoisi?

Peltosen kaapistatulon jälkeen alkoi jälleen keskustelu siitä, pitääkö julkisuuden henkilöiden tulla kaapista ja miten, ja onko kaapistatulo nykyään edes tarpeellista.

Jos ihmisiä ei niin yleisesti oletettaisi heteroiksi, kenenkään ei tarvitsisi erikseen irtisanoutua oletuksesta.

Helsinki Pride -yhteisön toiminnanjohtaja Aaro Horsman mielestä julkiset kaapistatulot ovat vielä tarpeen, mutta jokaisen täytyy voida tehdä se omilla ehdoillaan. Myös julkisuuden henkilöillä on oikeus päättää, miten omasta identiteetistään puhuu tai puhuuko ollenkaan. On tärkeää, että kaapistatulon voi tehdä turvallisesti.

– Hetero- ja cis-oletus on yhteiskunnassa edelleen niin vahva, että jos kukaan ei puhuisi ääneen näistä asioista, oletusta olisi hyvin vaikeaa lähteä murtamaan, Horsma sanoo.

Cis-sukupuolisuudella tarkoitetaan sitä, että henkilö identifioituu siihen sukupuoleen, johon hänet on syntymän aikaan määritelty.

Ihmisoikeusjärjestö Setan puheenjohtaja Sakris Kupila sanoo, että koko kysymys siitä, pitääkö kaapista tulla on melko ulkopuolinen tapa katsoa asiaa.

– Se sisältää ikäviä kaikuja ajattelusta, että homo saa olla, kunhan ei kerro siitä kenellekään.

Mutta entä ajatus siitä, että heteroidenkaan ei tarvitse tulla kaapista ja erikseen kertoa, mistä sukupuolesta ovat kiinnostuneita. Jos esimerkiksi homous olisi yhtä laajasti hyväksyttyä, tarvitsisiko silti tulla kaapista?

– Jos maailma olisikin niin valmis että syrjintää ei olisi, tarkoittaisiko se sitä että pitäisi olla hiljaa eikä saisi kertoa itsestään? Suurin osa ihmisistä haluaa kuitenkin tulla nähdyksi oikein, omina itsenään.

Moni ajattelee, että kaapista tarvitsee tulla vain kerran, jos sitäkään. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat tosiasiassa tulemaan kaapista jopa päivittäin terveydenhuollossa, vanhustenhuolloissa, kouluissa ja työpaikoilla. Jollekin on aina kerrottava ensimmäistä kertaa itsestään, ja usein se täytyy tehdä vaikka korjaamalla toisen oletus omasta heteroudesta.

– Jo se, että kaapista joutuu aina tulemaan kertoo, että tällaisia ulostuloja tarvitaan, Aaro Horsma sanoo.

Moni mielellään ajattelee, että maailma on valmis ja länsimaissa asiat sateenkaari-ihmisillä ovat sen verran hyvin, ettei meteliä tarvitsisi enää pitää. Tosiasiassa vähemmistöihin kuuluvat joutuvat edelleen pelkäämään, miten ympäristö heihin suhtautuu ja vaikuttaako asia esimerkiksi töiden saantiin tai perhesuhteisiin.

Pahimmillaan asia uhkaa henkeä. Espanjassa 24-vuotias Samuel Luiz hakattiin hengiltä perjantain ja lauantain välisenä yönä. Poliisi uskoo, että kyseessä oli homofobinen rikos. Asiasta kertoo esimerkiksi The Guardian (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa taas vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan sateenkaarinuoret kohtaavat muita useammin väkivaltaa sekä kotona että koulussa ja heidän mielenterveytensä on muita heikommalla tolalla.

Aaro Horsma sanoo, että julkisuuden henkilön ulostulo tuo paljon näkyvyyttä, mikä puolestaan lisää tietoisuutta siitä, että sateenkaari-ihmisiä on monenlaisia ja monennäköisiä kaikkialla yhteiskunnassa, eikä vain muutamia aktivisteja ja järjestötoimijoita.

– Sateenkaariyhteisö eroaa siinä monesta muusta vähemmistöstä, että yhteisöön ei synnytä sisään. Sen vuoksi ihmisillä ei välttämättä ole ympärillään muita, jotka kokisivat samoja asioita. Samaistumisen pintaa ja yhteisöllisyyttä täytyy luoda aktiivisesti, Horsma sanoo.

Kaapista tuleva julkisuuden henkilö voi antaa muille olon, ettei omien kokemustensa kanssa ole yksin ja omanlaisia ihmisiä on olemassa.

Hetero-oletus on edelleen vahva

Oletus siitä, että kaikki ovat heteroita on niin vahva, että sitä kuulee myös sateenkaariyhteisöön kuuluvilta ihmisiltä.

Oletuksen kanssa joutui pride-viikolla vastakkain esimerkiksi bloggaaja Jenni Rotonen, joka kertoi Instagramissa @jennipupulandia-tilillään, miten seuraaja oli kritisoinut häntä siitä, että hän heterona vie pride-viikolla tilaa seksuaalivähemmistöiltä.

Vastauksena Rotonen kirjoitti, että asia on oikea, mutta kritisoija oli olettanut automaattisesti Rotosen olevan hetero, vaikkei se pidä paikkaansa. Samassa yhteydessä hän kertoi ensimmäistä kertaa julkisuudessa, että hänelle romanttisessa tai seksuaalisessa kanssakäymisessä ihmisen sukupuolella ei ole väliä.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Instagramissa

–Yksi syy olla kertomatta on ollut se, että on tuntunut, että minulla ei ole oikeutta puhua asiasta. Seurustelusuhteeni ovat olleet miesten kanssa, joten minun ei ole esimerkiksi tarvinut pelätä kadulla seurustelukumppanini kanssa kulkiessa, Rotonen kertoo.

Hän sai päivitykseen kymmeniä vastauksia bi- ja panseksuaaleilta, joilla oli ollut samanlaisia kokemuksia. Moni kokee, ettei ole tarpeeksi hetero eikä myöskään tarpeeksi homo tunteakseen itsensä tervetulleeksi sateenkaariyhteisöön.

Lue lisää: Myös homot suhtautuvat epäillen biseksuaaleihin – siitä tietää paljon tutkija Jenny Kangasvuo, jolla on ennakkoluuloista omakohtaista kokemusta

– On paljon ihmisiä samanlaisessa tilanteessa, jonka ääni on jäänyt kuulematta. Koko kirjoa pitäisi saada paremmin esille, Rotonen sanoo.