1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kimalaiset

Kimalaiskesää uhkaa etelässä kuumuus, Kainuussa kevään kylmyys aiheutti romahduksen – "Ei ole tavanomaista pörinää kuulunut"

Kuumuus ei kiusaa kimalaista, mutta uhkaa viedä siltä ravinnon, jos kasvit kukkivat kovin nopeasti. Pohjoisemmassa taas kylmä kevät on käynyt kuningattarien voimille, ja työläisiä näkyy selvästi tavallista vähemmän.

Kimalaiselle tärkeää on ravinnonsaanti, ja sitä uhkaa keväällä kylmyys ja kesän jatkuessa kuumuus ja kuivuus. Kuva: Yle/Vastavalo:Jukka Harjula

Kimalaisten määrässä näyttää olevan tänä kesänä suurta alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Uudellamaalla kimalaisia on varsin hyvin, sanoo Janne Heliölä Suomen Ympäristökeskuksen kimalaisseurannasta.

– Yleensä niitä on juhannukseen asti vähän, mutta nyt työläisiäkin on ollut suuria määriä. Helteet ovat saaneet ne varttumaan aikaisemmin, sanoo Heliölä.

Tilanne on toinen Kainuussa. Pitkän linjan hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ELY-keskuksestasanookolean kevään aiheuttaneen selkeän romahduksen. Kimalaisten vuodenkierto alkaa olosuhteiden salliessa keväällä, kun kuningatar rakentaa pesän, jossa munista kehittyy työläisiä.

Jokaisen kuolleen kuningattaren mukana hiljenee yksi yhdyskunta.

Takana on alueella jo muutama huono vuosi. Pitkä talvi ja ravinnoton kevät tekevät kimalaisten ateriatauosta liian pitkän. Siihen pulmaan ei enää kesän lämpö auta.

– Nyt täälläkin on valtavan kuuma, mutta tavanomaista pörinää ei ole kuulunut, sanoo Leinonen.

Seuraavat viikot näyttävät lopullisen tilanteen, mutta Leinonen ei ole toiveikas.

– Rohkenen väittää, ettei tilanne korjaannu. Mantukimalaisia on normaalisti jo tähän aikaan todella paljon, nyt ei juuri lainkaan. Jotain on pielessä – kylmä, pitkä kevät varmaankin rokotti, pohtii Leinonen.

Kimalainen osaa pitää rokulia, mutta kuumuus uhkaa sen ravintoa

Pitkään jatkunut lämpö on toisaalta uhka etelämmän Suomen hyvälle kimalaiskannalle. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa mesikasvit kuivuvat, ja kimalaisille se voi tarkoittaa ruuan loppumista.

– Jos kuumuus ja kuivuus jatkuu, kasvit kukkivat ja lakastuvat nopeasti. Niille se ei ole ongelma, mutta pölyttäjiltä menee ravinto alta, sanoo Janne Heliölä Suomen Ympäristökeskuksesta.

Helle rasittaa kyllä fysiologisesti myös kimalaisia, jotka ovat sopeutuneet paremmin kylmään kuin kuumaan. Ne voivat kuitenkin säädellä rasitusta työskentelemällä lähinnä aamuin ja illoin ja pitämällä rokulia pahimman helteen ajan, sanoo Heliölä.

Viime vuosi oli Heliölän mukaan kimalaisille parempi kuin sitä edellinen. 2020 kesä oli viileämpi, ja heinäkuu kostean kolea, joten kukat kukkivat pitkään.

Toistaiseksi ollaan silti vielä spekulointivaiheessa, ja tämän kimalaiskesän onnistuminen nähdään syksyllä. Ympäristökeskuksen kimalaisseuranta on meneillään vasta kolmatta vuotta, joten syksylläkin tilannetta voi lähinnä verrata edelliseen vuoteen (siirryt toiseen palveluun).

Kimalaiskantaa heilutteleekin yksittäisinä vuosina sekä talven että kesän sää. Pörriäisten pelastamiseksi listatut toimenpiteet ja mahdollinen elinympäristöjen parantuminen taas näkyy vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä.

Kuuntele seuraavaksi:

Tuurissa Etelä-Pohjanmaalla halutaan vahvistaa pörriäiskantaa niittykukkien avulla - ja siksi lupiineista täytyy päästä eroon

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 7.7. kello 23 saakka.