1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maastopalot

Kulotus levisi hehtaarien maastopaloksi, mutta miksi metsää poltetaan metsäpalovaaran aikana? Metsähallituksen mukaan se on ainoa vaihtoehto

Metsähallituksen maanantainen kulotus Kolarin Loukkuvaaralla levisi hehtaarien maastopaloksi usean huonon sattuman seurauksena. Metsäpalovaaran aikaan kulottaminen on Metsähallituksen mukaan kuitenkin välttämätöntä. Kulottamiset suunnitellaan ja sen riskit arvioidaan tarkasti.

Metsurit kastelevat metsänreunaa Kolarin Loukkuvaaran kulotusalueella. Kuva: Hermanni Aikio / Metsähallitus

Metsähallituksen luonnonhoidollinen kulotus Kolarissa karkasi maanantaina käsistä ja levisi laajaksi maastopaloksi. Metsää poltettiin kuumimpien helteiden ja metsäpalovaroituksen aikaan, mikä sai monet ihmettelemään sitä miksi kulotusta ei tehty palon leviämisen kannalta turvallisempana aikana.

Kolarin Loukkumaalla maanantaina Metsähallituksen kulosttamalta alueelta läheiseen kuusikkoon levinnyt palo sai alkunsa todennäköisesti kipinästä. Useampi huono sattuma mahdollisti tulen leviämisen, kertoo metsänhoitoesimies Hermanni Aikio.

Miksi tuli levisi?

– Siinä oli useampi huonompi sattumus. Jängänreunalla kuusikko, johon kipinä tarttui herkästi. Myös vesikuopat olivat normaalia kuivemmat, eikä laitametsää saatu kasteltua tarpeeksi. Lisäksi kulotuksen edetessä puuskittainen tuuli voimistui, Aikio kertoo.

Tuli saatiin nopeasti haltuun.

– Kulotusalueen ulkopuolista metsää paloin neljästä viiteen hehtaaria, arvioi Hermanni Aikio.

Varsinainen kulotettava ala oli 23 hehtaaria.

Miksi Metsähallitus kulottaa metsäpalovaaran aikana?

Kulottaminen kesän kuumimpaan ja kuivimpaan aikaan kuulostaa vaaralliselta, mutta Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Antti Nurmi kertoo, että se on ainoa vaihtoehto.

– Silloinhan se metsä juuri palaa. Kulotuksiin kuitenkin varaudutaan ja valmistaudutaan hyvin. Keli ja tuulensuunnat tarkistetaan ja jokaisesta kulotuksesta tehdään ilmoitukset ely-keskukselle ja pelastuslaitokselle, Nurmi kertoo.

Kulotuksen tekevät Metsähallituksen omat työntekijät. Kolarissa paikalla oli 11 työntekijää, joista yksi oli myös vapaapalokuntalainen.

Karkaako tuli kulotustilanteissa usein?

– Kulotus on aina tietoinen riski. Maan pitää olla kuiva ja risuja löytyä, jotta tuli pääsee leviämään, Hermanni Aikio kertoo.

Metsähallitus tekee jokaisesta kulotuksesta ilmoituksen sekä pelastuslaitokselle että ely-keskukselle. Kulotuspaikan ympärille rakennetaan kaksi metriä leveät palokäytävät, jotka estävät tulen leviämisen maan kautta. Alueelle kaivetaan myös vesikuoppia, joiden avulla kastellaan aluetta ympäröivät puut ja kuntta.

Kuinka pitkään sammutustyöt jatkuvat?

Hermanni Aikion mukaan Metsähallituksen työntekijät ovat paikalla Kolarin kulotusalueella niin kauan, kun savu nousee ja jossain alueella kytee. Tiistaina paikalla oli vielä kuusi työntekijää sammuttelemassa kytöpesiä. Metsähallituksen työntekijät ovat kulotuspaikalla mahdollisesti viikon loppuun. Keli on edelleen todella kuiva, ja palo voi lähteä leviämään helpostikin.

– Sateita odotellaan kovasti, Aikio sanoo.

Miksi metsää kulotetaan?

Luonnonhoidollisia kulotuksia tehdään metsän monimuotoisuuden nimissä. Suomen metsissä syttyy luontaisesti vähän metsäpaloja, mutta osa metsälajeista on riippuvaisia hiiltyneestä puusta. Esimerkiksi kaskikeiju ja kulokauniainen ovat tällaisia lajeja. Antti Nurmen mukaan osa lajeista saapuu paikalle nopeastikin.

Metsähallitus tekee luonnonhoidollisia kulotuksia Lapissa noin 200 hehtaarilla vuodessa. Lapissa on tähän mennessä kulotettu 130–140 hehtaaria. Seuraavan kerran Lapissa kulotetaan todennäköisesti Sodankylässä elokuussa. Koko Suomessa vastaavia kulotuksia tehdään 350 hehtaarilla vuodessa.

Lue lisää aiheesta:

Metsähallituksen kulotus karkasi käsistä Kolarissa – neljän hehtaarin alueelle levinnyt palo saatiin sammutettua

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.