1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sahti

Joutsalaispanimo haluaa sahdista salonkelpoisen nautiskelujuoman – pienpanimo-oluen suosio siivitti sahdin uuteen nousuun

Sahtia on perinteisesti pantu kotioloissa. Nyt perinnejuomaa valmistetaan enenevissä määrin myös teollisesti. Reippaasti yli puolet myyntiluvallisista sahtituotteista on tullut markkinoille viimeisen viiden vuoden sisällä.

Panimon johtaja Visa-Matti Kuitusen rakkaus sahtiin syntyi verenperintönä. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

Sahti on löytänyt tiensä yhä usemman olutharrastajan lasiin. Monella on mielikuva sahdista tunkkaisena juomana, joka tarjoaa – mausta tinkien – varman humalan. Asiaan vihkiytyneiden valmistajien ja harrastajien mukaan kyseessä on kuitenkin luultua jalompi juoma.

− Ei ole varmaan ihan tavatonta, että on maistettu jossain kesähäissä vähän pilalle mennyttä kotisahtia. Sen kokemuksen perusteella on todettu, että sahti on pahaa, panimonjohtaja Visa-Matti Kuitunen Varastopanimosta pohtii.

Markkinoille on tullut kuitenkin yhä enemmän panimo-olosuhteissa valmistettua sahtia. Valviran rekisterissä on tällä hetkellä noin 70 valmistajien ilmoittamaa sahtinimikettä. Valtaosa niistä on tullut markkinoille vuoden 2015 jälkeen. Osa niistä on tosin ehtinyt jo poistuakin.

Ylen aamu 6.7.2021: Sahtiperinne elää Joutsassa vahvana:

Tyhjiä Varastopanimon sahtipulloja

Kuitusen tavoitteena on kääntää huonot sahtikokemukset hyviksi. Hän kuvailee oman panimonsa tuotetta hieman kotisahteja raikkaammaksi ja puhtaamman makuiseksi.

− Perinteisesti sahtia on tehty karjakeittiöissä ja vähän epämääräisissä olosuhteissa, joten teollisesti valmistettu sahti on oikeastikin puhtaampaa, hän huomauttaa.

Mikä tahansa vahva kotikalja ei ole sahtia

Sahti on karjalanpiirakan ja kalakukon tavoin nimisuojattu tuote EU:ssa. Jotta sahtia saa myydä sahtina, on sen täytettävä tiukat kriteerit (siirryt toiseen palveluun). Yksi kriteereistä on alkoholipitoisuus, jonka on oltava jotakin kuuden ja 12:n tilavuusprosentin väliltä.

Vahvuutensa vuoksi sahtia ei voi myydä maitokaupoissa, vaan sitä on osattava hakea suoraan tuottajilta tai asiaan vihkiytyneistä ravintoloista. Sahtia voi löytyä myös etenkin olueeseen erikoistuneilta festareilta.

− Tämän viikon torstaina ollaan lähdössä Lahteen Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumaan, Kuitunen kertoo.

Sahtiin keskittyneitä panimoita on Suomessa kourallinen

Valviran rekisterissä on tällä hetkellä 33 panimoa, jotka ilmoituksensa mukaan valmistavat sahtia. Sahtiin keskittyneitä, ja sitä ympärivuotisesti valmistavia panimoita on kuitenkin vain kourallinen.

– Monet pienpanimot tekevät pieniä eriä satunnaisesti, kertoo Suomen Sahtiseuran puheenjohtaja Pekka Kääriäinen.

Vaikka kiinnostus sahtia kohtaan on kasvanut, mistään jättiläismäisestä bisneksestä ei voida puhua. Esimerkiksi Lammin Sahti myy Kääriäisen mukaan tällä hetkellä sahtia noin kolmanneksen verrattuna 1990-luvun alkuun sijoittuviin huippuvuosiin. Lammin Sahti on Suomen vanhin toiminnassa oleva sahtipanimo.

− Kaupallisesti sahti on marginaalinen tuote, hän sanoo.

Varastopanimo on kasvattamassa tuotantoaan. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

Kuitunen sen sijaan uskoo sahtimarkkinoiden kasvupotentiaaliin. Kokonaan hän ei sahdinvalmistuksella elä, mutta siitä huolimatta sahti on Varastopanimon päätuote.

– Pienpanimoalalla on kova kilpailu, ja johonkin on erikoistuttava. Sahti on meille luonteva tuote, koska sillä on Joutsassa vahvat perinteet. Isovanhempani ja vanhempani ovat tehneet sahtia. On hienoa jatkaa perinnettä.

Muokattu 7.7.2021: Toisin kuin tekstissä alun perin väitettiin, Pekka Kääriäinen ei ole Lammin Sahti Oy.n toimitusjohtaja.

Lue myös:

Ulkomaalaiset arvostavat suomalaista sahtia – "Se on hyvää, kun siitä tulee jano"