1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ambulanssit

Ambulanssi saattaa huristella kiireettömän potilaan ohi – "Työnantaja ei voi velvoittaa ylitöihin", perustelee ensihoitopäällikkö

Kiireelliset tehtävät määritellään eri tavoin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Ensihoitajien työajoista käydään keskustelua koko ajan valtakunnallisesti, sanoo Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jari Kalin.

Kiireettömille tehtäville ei saa lähteä työajan loppumisen jälkeen, kuuluu Keski-Suomen pelastuslaitoksen tarkennettu ohje. Kuva: Markku Pitkänen / YLE

Ambulanssi saattaa Keski-Suomessa ajaa kipeän potilaan ohi muutaman sadan metrin päästä pysähtymättä auttamaan.

Vaikkapa Jyväskylästä Viitasaarelle tyhjänä palaava ambulanssi ei saa poiketa matkalla Konginkankaalle auttamaan vatsakipuista potilasta, jos se tarkoittaisi ylitöitä. Potilas joutuu odottamaan toista ambulanssia.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Ville Salokangas täsmensi kesäkuun alussa, kuinka ensihoitajien tulee toimia, kun työaika on loppunut tai loppumassa. Kiireetöntä potilasta ei hoideta työajan päättymisen jälkeen. He saattavat siis katsella, kun ambulanssi huristaa tyhjänä ohitse.

– Ohjeistamme, että ambulanssi menee asemalle, vaihtaa henkilöstön ja uusi henkilöstö hoitaa kiireettömän tehtävän välittömästi, Salokangas sanoo.

Hän painottaa, että paikalle hälytetään toinen ambulanssi tai ensivasteyksikkö, mikäli tehtävän kiireellisyys sitä vaatii. Arvioinnin suorittaa kenttäjohtaja.

Tarkennukset ovat herättäneet kummastusta ja huolta muun muassa potilasturvallisuudesta. Ohjeet eivät Salokankaan mukaan muuttuneet aiemmasta.

– Meillä on työsopimussuhteisia henkilöitä, joita työnantaja ei voi velvoittaa ylitöihin, hän sanoo.

Ensihoitajien työajoista käydään keskustelua laajemminkin Suomessa.

– Tämä on valtakunnallinen ongelma, ja vastaavaa keskustelua käydään koko ajan koko valtakunnan alueella. Tehy on ollut sitä mieltä, että työntekijä voi kieltäytyä työajan loppupuolella tulevasta tehtävästä, sanoo Etelä-Savon pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Jari Kalin.

Keski-Suomen ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirit kuuluvat Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. Kys-ervan ensihoidon työryhmässä on Kalinin mukaan keskusteltu työaikakysymyksistä usean vuoden ajan.

– Valtakunnallinen ohjeistus on, että pääsääntöisesti kiireelliset ensihoitotehtävät tulee suorittaa, eli niistä ei saisi kieltäytyä, Kalin sanoo.

Erilaiset määritelmät kiireelliselle tehtävälle

Kiireellinen tehtävä määritellään eri tavoin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa.

Ambulanssien tehtävät on jaettu neljään kiireellisyysluokkaan. Nopeinta toimintaa vaativat henkeä uhkaavat A- ja B-tehtävät, jotka ovat hälytysajoja. A-tehtävän potilaan tajunta on laskenut, sydän ei toimi kunnolla tai hengityksessä on ongelmaa. Taustalla voi olla myös vakava vammautuminen.

B-tehtävissä hätäkeskuspäivystäjä ei ole voinut täysin sulkea pois vakavaa hengenvaaraa. Siksi niihin reagoidaan yhtä kiireellisesti kuin A-tehtäviin. Tavoiteajat päätetään alueellisesti. Keski-Suomessa potilaat pitäisi tavoittaa kahdeksassa minuutissa ydintaajamissa.

Keski-Suomessa kiireellisinä pidetään A- ja B-tehtäviä. Työntekijä voi omalla suostumuksellaan lähteä niille työajan päättymisen jälkeen.

– Olemme ohjeistaneet, että A- ja B-tehtäville lähdettäisiin aina, jos suinkin on mahdollisuus. Käsittääkseni jokainen ensihoitaja toimii näin. Hätätilanteet hoidetaan aina, vaikka työaika olisi päättynyt, Ville Salokangas Keski-Suomesta toteaa.

Etelä-Savossa kiireellisiksi lasketaan myös C-tehtävät.

– Sitä ongelmaa ei ole, että kiireellisille tehtäville ei lähdettäisi, Jari Kalin Etelä-Savosta sanoo.

C-tehtävissä hätäkeskus on todennut, että potilaalla ei ole hengenhätää, mutta ensihoidon täytyy mennä paikalle mahdollisimman pian. Tyypillisesti potilaan yleistila on Salokankaan mukaan heikentynyt päivien kuluessa esimerkiksi vanhojen tautien takia. Potilaan luo pitää ehtiä puolessa tunnissa.

Pelastuslaitosten määritelmät kiireellisistä tapauksista eroavat toisistaan. Kuva: Miia Roivainen / Yle

Keski-Suomen pelastuslaitoksen täsmennysten mukaan C- ja D-tehtävät ovat vähemmän kiireellisiä, eikä niille saa lähteä työajan päättymisen jälkeen.

D-tehtävät ovat esimerkiksi kuljetuksia hoitolaitoksesta toiseen tai viikkoja kestänyttä kipua, jonka kanssa potilas ei enää pärjää. D-potilaat pitää tavoittaa kahden tunnin kuluessa.

“Työt eivät välttämättä lopu työajan päättyessä”

Etelä-Savon ensihoitajia on ohjeistettu kertomaan työnjohdolle, jos töistä pitää päästä heti työajan päättymisen jälkeen.

– Meillä kaikilla on sovittuja menoja työajan päättymisen jälkeen. Voi olla, että lapset pitää hakea hoidosta, koska päiväkoti menee kiinni, Jari Kalin huomauttaa.

Yleensä järjestelyjä joudutaan Kalinin mukaan tekemään esimerkiksi pitkien siirtokuljetusten takia. Esimerkiksi Savonlinnan alueelta kuljetetaan usein potilaita Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Tehtävien organisoinnista vastaa kenttäjohtaja yhdessä hätäkeskuksen kanssa.

Keskustelua käydään Kalinin mukaan harvoin.

– Silloin tällöin tällaista valitettavasti tulee. Kun ammattiin valmistuu, pitää tietää, että työt eivät välttämättä lopu työajan päättyessä.

Kalin huomauttaa, että jos kyseessä olisivat virkasuhteiset työntekijät, työnjohto voisi käskeä heidät ylitöihin.

– Periaatteessa ambulanssi voi ajaa kiireettömän tehtävän ohi. Sinänsä se on ikävä juttu, mutta mahdollinen, koska he ovat työsuhteessa, eikä heitä voi pakottaa ylitöihin.

Sairaanhoitopiirin tehtävä varmistaa riittävä työvoima

Asiassa on siis kaksi puolta.

– Toisaalta sairaanhoitopiirin pitää huolehtia, että tehtäviin vastataan asianmukaisessa ajassa. Toisaalta työnantajan pitää noudattaa työaikalainsäädäntöä, kommentoi lääkintäneuvos Sirkku Pikkujämsä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hän painottaa, että sairaanhoitopiirin pitää varmistaa työvuoroihin riittävä määrä henkilöstöä, jotta hälytykset voidaan hoitaa asianmukaisesti ja työajan puitteissa.

– Ensihoitajakaan ei ole velvollinen olemaan käytettävissä työvuoron päätyttyä. Näyttäisi siltä, että Keski-Suomessa on kuitenkin varmistettu, että hätätilanteessa ambulanssi voi mennä paikalle myös työajan päätyttyä.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä todetaan, että sairaanhoitopiirin pitää varmistaa työvuoroihin riittävä määrä henkilöstöä. Kuva: Katriina Laine \ Yle

Pikkujämsä ei halua ottaa tarkemmin kantaa Keski-Suomen pelastuslaitoksen päivitettyihin ohjeisiin, koska ei tunne tilannetta ja ohjeita. Yleisellä tasolla hän toteaa, että kenttäjohtajan työnkuvaan kuuluu varmistaa, että potilaiden turvallisuus ei vaarannu.

– Toisaalta työnantajan on pakko laittaa rajat, jos ylitöitä kertyy koko ajan. Terveydenhoidon ammattilaiset usein ajattelevat, että hoidan vielä tuon potilaan ja otan vielä tuon keikan, koska olemme kutsumusammatissa ja haluamme auttaa kaveria. Yhtäkkiä työvuoro onkin kestänyt kolmetoista tuntia.

Ajaako ambulanssi hädässä olevan ohi?

Voiko ambulanssi siis ajaa hädässä olevan potilaan ohi pysähtymättä auttamaan, jos siitä tulisi ylitöitä, Ville Salokangas?

– Tämä ei pidä paikkansa. Suosittelemme, että lähin yksikkö lähtee A- ja B-tehtäville, vaikka työaika olisi loppunut. Mutta emme voi velvoittaa siihen.

Kipeiden C- ja D-potilaiden ohi kuitenkin saatetaan ajaa?

– Kovasti kivulias potilas pitäisi yleensä luokitella B-tehtäväksi. C- ja D-tehtäville lähtee myös aina lähin vapaa yksikkö. Viiva on vedettävä johonkin, että täytämme työnantajan velvollisuuden. Työnantajan velvollisuus on myös huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja palautumisesta.

Keski-Suomessa on oltu huolissaan myös siitä, että neuvotteluun kenttäjohtajan kanssa kuluu aikaa, jonka voisi käyttää pelastamalla henkeä.

– Se ei mene niin. Yksikkö lähtee aina välittömästi, kun ollaan työajalla. Työntekijä voi myös omalla suostumuksellaan lähteä ylitöihin.

Salokankaan mielestä kyse on ennemminkin siitä, että Keski-Suomessa ei ole tarpeeksi ambulansseja, koska valmiusajan päättymisen jälkeen yksikölle tulisi edelleen lukuisia tehtäviä

– Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä ohjeiden täsmennykseen. He kokevat, että tämä on selkeämpi.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Ville Mensala painottaa, että jokaisella kansalaisella on lakisääteinen yleinen velvollisuus auttaa hätätilanteessa olevaa, ja sama koskee viranomaisia.

– Ei pidä paikkansa, että hätätilanteessa olevan ohi ajettaisiin. Hätätilanteet hoidetaan aina. Kaikessa kiireellisessä hälytystoiminnassa ajatus on, että jos menee ylitöiksi, sitten menee. Pelastustoimi ja ensihoidon osalta terveydenhuolto ovat toimialoja, joissa ei voi ennalta suunnitella ja tietää, mihin aikaan tehtäviä tulee, Mensala toteaa.

Voit keskustella aiheesta 8.7. kello 23.00 asti.