1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Uhanalaiset kalalajit

Lapista pyydetyt 15 taimenta piti olla kaikkien aikojen kalajuttu, mutta poliisille tarina muuttui – moni somessa leveilevä salakalastaja puhuu itsensä ulos rötöksestä

Rauhoitettujen kalojen saaliiksi ottamisesta saattaa seurata jopa kymmenien tuhansien eurojen lasku. Pelko isosta laskusta ei ole onnistunut poistamaan salakalastusta Suomesta.

Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirjat. Kuvankäsittely: Joonas Haverinen / Yle

– Mä en välitä suoraan sanottuna mistähän, jos kalan saa, se silloin otetaan, mies kirjoitti Instagramin pikaviestimessä kaverilleen (kirjoitusasu alkuperäinen).

Hetkeä aikaisemmin mies oli lähettänyt viestiketjuun kuvan rasvaevällisestä järvilohesta. Kala makasi veneen pohjalla ja sen kyljen päälle oli asetettu vaappu.

– Päästiin lohen makuun tänään, mies iloitsi viesteissä.

Oli heinäkuu 2020. Mies kertoi kaverilleen olleensa kalassa Mikkelin Yövedellä. Viestittelyn perusteella mies suunnitteli lohen valmistamista ruuaksi.

Miehen kalaretkessä oli kuitenkin yksi vika. Rasvaevällisen järvilohen ottaminen saaliiksi on rikos.

Vuodesta 2019 lähtien uhanalaisten ja taantuneiden lajien kalastuksesta ei ole enää selvinnyt pelkillä sakoilla. Sakkojen lisäksi pyytäjä on joutunut maksamaan kalasta jopa tuhansien eurojen suojeluarvon eli menettämisseuraamuksen valtiolle.

Jo yhden lisääntymiskykyisen järvilohen ottaminen saaliiksi voi vaikuttaa merkittävästi rauhoitetun lajin poikasten määrään. Esimerkiksi Mikkelistä pyydetyn järvilohen suojeluarvo on 7 510 euroa.

Yövedeltä järvilohen pyytäneen miehen ei kuitenkaan koskaan tarvinnut maksaa tuota maksua. Eikä ole tarvinnut monen muunkaan.

Epäilyt kuivuvat näytön puutteeseen

Yle kävi tätä juttua varten läpi vuosina 2019–2021 annetut tuomiot kalastusrikoksista ja -rikkomuksista. Kävi ilmi, että vain neljä ihmistä on määrätty maksamaan korvauksia valtiolle uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien pyytämisestä.

Pohjois-Savon ely-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen kertoo, että epäilyjä luvattomien kalojen kalastuksesta on useita, mutta jutut kuivuvat näytön puutteeseen.

– Poliisitutkinnan aikana kalastaja voi väittää ihan mitä vaan. Jos poliisilla ei ole riittävästi näyttöä asiaan, niin tutkinta tyssää siihen, Turunen sanoo.

Timo Turunen on ollut mukana selvittämässä lukuisia rauhoitettujen kalojen pyyntiä koskevia rikosepäilyjä. Poliisi suorittaa tutkinnan, mutta Turunen on ollut antamassa poliisille ely-keskuksen lausuntoja ja häntä on kuultu myös oikeudessa.

Turusen mielestä yksi keskeinen salakalastukseen liittyvä ongelma on se, että poliisi tutkii yksittäisiä luvattoman kalan pyyntiin liittyviä rikosepäilyjä kalastusrikkomuksina. Rikosnimike on niin lievä, ettei poliisilla ole tapauksissa mahdollisuutta käyttää pakkokeinoja ja tehdä esimerkiksi kotietsintää.

Tämä kuva toi julkaisijalleen maksettavaksi ennätyksellisen suuren korvauksen – 7 510 euroa. Mies myönsi pyytäneensä rasvaevällisen järvilohen Lieksasta. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja

Ylen selvityksen perusteella kalastaja joutuu maksumieheksi, jos on jäänyt rysän päältä kiinni.

Pielisellä kalalla ollut mies joutui pulittamaan rasvaevällisen järvitaimenen pyytämisestä rauhoitusaikana 2 440 euroa. Torniojoella toisen miehen kylmälaukusta löytyi perattu rasvaevällinen taimen. Oikeus määräsi miehen maksamaan kalan saaliiksi ottamisesta 1 630 euroa.

Molemmissa tapauksissa paikalle sattui poliisi tai kalastuksenvalvoja.

Sen sijaan sosiaaliseen mediaan ladatun kuvan perusteella aloitettu tutkinta tyssää heti alkuunsa, jos epäilty kiistää rikoksen.

Koska poliisilla ei ole mahdollisuutta käyttää pakkokeinoja, se ei pysty tutkimaan esimerkiksi epäillyn kameraa, puhelinta tai muita laitteita, jolla sosiaaliseen mediaan ladattu kuva on otettu. Laitteet voisivat paljastaa, milloin ja missä kuva on otettu ja liittyykö tilanteeseen muita henkilöitä. Todistusaineisto voisi auttaa epäillyn rikoksen selvittämisessä.

Ylen selvityksen perusteella näyttää siltä, että somessa julkaistuista laittomista kalasaaliista on viime vuosina tehty kymmeniä tutkintapyyntöjä, mutta maksumiehiksi on joutunut vain pari kalastajaa.

Tunnustus tuo isot korvaukset

Tunnetuin sosiaalisen median saaliskuviin liittyvä tapaus lienee kesältä 2019. Mies pyydysti Lieksankoskesta 84-senttisen rasvaevällisen järvilohen. Hän joutui maksamaan 7 510 euron korvauksen sen jälkeen, kun oli leveillyt saaliillaan netissä ja tunnustanut poliisille ottaneensa rauhoitetun kalan saaliikseen.

Toinen somessa julkaistuihin kuviin liittyvä tapaus tulee Pieliseltä. Mies joutui pulittamaan kesällä 2020 kalastetusta rasvaeväleikatusta järvilohesta 1 750 euroa. Lohi oli kalastettu rauhoitusaikana. Mies myönsi teon poliisikuulusteluissa.

Muut taantuneiden ja uhanalaisten lajien pyytämisestä epäillyt ovat selvinneet toistaiseksi ilman tuomiota. He ovat kiistäneet poliisin selvittelyissä syyllistyneensä rikokseen.

Näin teki myös jutun alussa esiintynyt kalastaja, joka nosti Mikkelin Yövedellä järvilohen veneeseensä.

Mikkelin Yövedellä kalalla ollut mies lähetti tämän kuvan ystävälleen saaliista. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja

Ely-keskuksen lausunnon mukaan Mikkelissä kalalla olleen miehen kuvassa ollut järvilohi näytti kuolleelta. Miehen kaverilleen lähettämät viestit tukivat sitä, että hän oli valmistanut kalan ruuaksi.

Mies kuitenkin kiisti poliisille syyllistyneensä rikokseen. Hän väitti vapauttaneensa kalan.

Kalastussäännösten mukaan uhanalainen kala tulee vapauttaa järveen elävänä tai kuolleena.

Syyttäjä teki miehen tapauksesta syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttäjä katsoi, ettei ollut todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.

Vastaavia tapauksia on myös lukuisia muita.

Osa salakalastuksesta jää pimentoon

Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna yhteensä 500 epäiltyä kalastusrikosta ja -rikkomusta. Suurin osa epäilyistä koskee ilman lupaa kalastamista tai sitä, ettei kalastonhoitomaksua ole hoidettu. Lisäksi luku sisältää esimerkiksi tapauksia, joissa katiskat ja verkot on merkitty väärin.

Mutta mukaan mahtuu myös useita epäilyjä, jotka liittyvät taantuneiden tai uhanalaisten kalalajien pyytämiseen. Eikä luvussa ole edes kaikki Suomen vesistä pyydetyt luvattomat kalat.

Johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen Pohjois-Savon ely-keskuksesta uskoo, että osa salakalastuksesta jää pimentoon.

– Kalastuksenvalvojilla ei ole esimerkiksi oikeutta tutkia kalastajien reppuja ja kalabokseja. Jos joku pyytää rasvaevällisen taimenen tai lohen järveltä, saaliskala voidaan helposti pitää piilossa, vaikka valvoja sattuisikin paikalle, sanoo Timo Turunen.

Turunen näkee, että taantuneiden ja uhanalaisten kalojen pyytämisestä säädetyt korvaukset toimivat silti pelotteena.

– Hyöty on ollut erittäin suuri. Asetuksesta löytyvä kalan listahinta on varmasti vähentänyt ongelmia.

Samalla linjalla on myös taantuneiden ja uhanalaisten kalalajien suojeluarvoja koskevaa asetusta säätämässä ollut kalastusneuvos Eija Kirjavainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Kyllä siinä on nähtävissä parannusta aikaisempaan tilanteeseen. Joillakin alueilla tilanne oli se, että siellä oli säännönmukaista uhanalaisten ja rauhoitettujen kantojen pyytämistä. Se teki kalakantojen elvytystoimet täysin turhiksi.

Tämä Facebookissa julkaistu kuva rasvaeväleikatusta järvilohesta toi kalastajalleen 1 750 euron sakot. Johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen uskoo, että laittoman saaliin esittely somessa on hiipumassa. - Siellä revitään kappaleiksi sellainen kalastaja saaliineen, joka esittelee vaikkapa rasvaevällistä järvilohta. Se jää varmasti viimeiseksi kerraksi sille tyypille ja monelle muullekin, joka seuraa keskustelua, Turunen sanoo. Kuva: Poliisin esitutkintapöytäkirja

Ennen vuonna 2019 voimaan tullutta taantuneiden ja uhanalaisten kalojen suojeluarvoa koskevaa asetusta rauhoitettujen kalojen kalastamisesta selvisi melko pienin rangaistuksin.

Johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen oli ennen asetuksen voimaantuloa mukana tapauksessa, jossa lieksalaisen miehen hallusta löytyi kuvia ainakin 30 taimenesta ja järvilohesta.

Kalat oli kalastettu Pielisestä. Osalla kaloista oli rasvaevät, osa oli alamittaisia ja osa pyydetty rauhoitusaikana. Mies sai kalastusrikkomuksesta 20 päiväsakkoa, joka oli miehen tuloilla 280 euroa.

– Oli kalastajan onni, että se tapahtui ennen menettämisseuraamusta. Muutoin sakon päälle olisi tullut kymmenien tuhansien eurojen korvausmaksu, Turunen sanoo.

Kehuskelu Raudanjoen kalasaaliilla meinasi tuoda 36 600 euron laskun

Yle kävi tätä juttua varten läpi myös 20 kalastusrikosten ja -rikkomusten syyttämättäjättämispäätöstä ja poliisitutkintojen lopettamispäätöstä viime vuosilta. Kaikki uhanalaisten kalojen pyyntiä koskevista tapauksista liittyivät sosiaalisessa mediassa julkaistuihin kuviin.

Yksi näistä tapauksista liittyi kesällä 2020 Facebookissa miehen julkaisemaan kuvaan. Kuvassa oli yhteensä 15 alamittaista taimenta. Kuvatekstissä mies rehvasteli pyytäneensä kalat mökiltään Rovaniemen Raudanjoesta.

Rasvaevällisen taimenen suojeluarvo on 2 440 euroa per kala. Rovaniemen Raudanjoesta pyydettyjen kalojen suojeluarvo olisi siis noussut huimaan 36 600 euroon.

Tämä kuva meinasi tuoda kalastajalleen ennätyksellisen suuren 36 600 euron laskun. Mies rehvasteli netissä pyytäneensä kalat Rovaniemeltä. Poliisille tarina oli kuitenkin toinen. Miehen viranomaisille antaman lausunnon mukaan taimenet oli kalastettu Norjasta. Kuva: Facebook

Poliisin puhuttelussa mies kuitenkin kiisti pyytäneensä kalat Rovaniemeltä. Poliisille mies kertoi ottaneensa kuvan Norjasta pyydetyistä taimenista. Tämän jälkeen poliisi lopetti tapauksen selvittämisen.

Taantuneiden ja uhanalaisten kalojen salakalastukseen liittyviä tapauksia on tutkittu myös ainakin Tampereen Näsijärvellä, Savonlinnan Pihlajavedellä ja Hämeessä Päijänteellä.

Kaikkia tapauksia yhdisti se, että kalastajat olivat julkaisseet saaliistaan kuvia sosiaalisessa mediassa, mutta myöhemmin kiistäneet rikoksen. Vaikka osassa viranomaisille toimitetuista kuvista kalat olivat perattuja, poliisi lopetti tapausten tutkinnan ei näyttöä -perusteella.

Maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavainen myöntää, ettei rauhoitettujen kalojen suojeluarvoa koskeva säädös ole täydellinen.

Onko asetuksessa valuvika, kun sosiaalisessa mediassa leveileviä salakalastajia ei saada vastuuseen?

– Kuvaamasi kaltaisia ongelmia varmasti on, mutta ne eivät ole nousseet kalastuslain seurantaryhmässä sillä tavalla esille, että ne estäisivät lainsäädännön toimimisen, Eija Kirjavainen sanoo.

– Tämä vaatisi enemmän keskustelua kalastuksenvalvojien kanssa, että miten he kokevat, kuinka heidän laittamiin tutkintapyyntöihin on suhtauduttu, Kirjavainen jatkaa.

Asetus taantuneiden ja uhanalaisten kalojen suojeluarvosta liittyy vuonna 2019 voimaan tulleeseen kalastuslain muutokseen. Ministeriö on nimennyt kalastuslain toimeenpanon seurantaryhmän, jossa seurataan kalastuslain toimivuutta.

Seurantaryhmän toimikausi kestää vuoden 2023 loppuun saakka.

Voit keskustella aiheesta 22. heinäkuuta kello 23 saakka.

Lue myös:

Täällä valtaa pitävät kalastajat: reportaasi kertoo saarista, joille Ruotsin kuningas antoi ainutlaatuisen itsehallinnon – ja mitä siitä seurasi

Koronakesänä riitti kireitä siimoja ja kalastuksen suosio jatkunee edelleen – kalastonhoitomaksujen kasvanut määrä näkyy kalastusyhdistysten kukkaroissa