1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kanada

Kadonneiden lasten hautausmaan seudun päällikkö Ylelle: "Tätä virtaa on melottava yhdessä" – Kanada etsii sovintoa alkuperäiskansojen historian vääryyksiin

Sisäoppilaitoksien alueelta löydetyt haudat ovat vauhdittaneet keskustelua alkuperäiskansojen oikeuksista Kanadassa. Lähetysasemakoulujen perintöä saatetaan kohta käydä läpi muissakin maissa Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin, arvioi suomalaistutkija.

Hautatutkimukset laajenevat Kanadassa
Hautatutkimukset laajenevat Kanadassa

Cowessess-kansan päällikkö Cadmus Delormen kotiseudulla eteläisessä Saskatchewanissa elämä on sujunut verkkaiseen tahtiin vuosikymmeniä.

Kanadan pieniin alkuperäiskansoihin kuuluvan yhteisön arki muuttui kesän alussa, kun Marievalin sisäoppilaitoksen alueelta löytyi 751 merkitsemätöntä hautaa.

Saskatchewanista ja Brittiläisestä Kolumbiasta on löytynyt yhteensä toistatuhatta hautaa kolmelta koululta.

– Alkuperäiskansojen lasten kuolleisuus oli kouluissa 40–60 prosenttia korkeampi kuin muiden. Se on totuus, joka hautausmailta löytyy, selvittää Cowessess-kansan johtaja.

Maanantaina päällikkö Delorme asteli nurmettuneiden hautakumpujen välissä Kanadan pääministerin Justin Trudeaun ja Saskatchewanin provinssin pääministerin Scott Moen seurassa.

Cowessess-kansan päällikkö Cadmus Delorme ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau keskustelivat keinoista alkuperäiskansojen aseman parantamiseksi. Kuva: Kayle Neis / AFP

Cowessess-kansa ja Kanadan valtio sopivat pääministerin vierailulla kahden vuoden avustusohjelmasta, joka takaa yhteisön lapsille ja perheille sosiaalipalveluja ja koulutusta omassa yhteisössä.

– Kanadan ja ensimmäisten kansojen (First Nations) suhde on ollut liian kauan vanhemman ja lapsen holhoussuhde. Ensimmäistä kertaa oma lainsäädäntömme ylittää Kanadan lainsäädännön. Askel on erittäin merkittävä, vaikka se olisi pitänyt ottaa jo vuosikymmeniä aiemmin, sanoo päällikkö Delorme puhelinhaastattelussa Ylelle.

Haastatteluaika on siirtynyt useaan otteeseen illan aikana, Saskatchewanissa tapahtuu nyt paljon. Alkuperäiskansan johtajan aikataulu on tiukka.

Uusi sopimus tukee Cowessess-kansaa noin 27 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana. Samanlaisia sopimuksia on vireillä parikymmentä.

Myös omaisille maksettavista korvauksista on keskusteltu.

Sukupolvien välistä traumaa sovitellaan

Koulujen tapahtumat eivät ole pelkästään perimätiedon varassa.

Aikalaisten kokemuksia on kerätty yli 4000 sivuiseen Kanadan totuus- ja sovintokomitean raporttiin. Se antoi 94 toimenpidesuositusta vääryyksien korjaamiseksi.

Vuosina 2008–2015 työskennellyt komitea arvioi tuhansien lasten kuolleen kouluissa. Kaikkien kohtaloa ei tiedetä.

Kun päällikkö Cadmus Delorme kävelee Marievalin koulun hautausmaalla, hän ei etsi alueelta omia sukulaisiaan. Lapsia katosi monesta muusta Cowessess-perheestä, mullan alla saattaa olla kadonneita omaisia.

Myös päällikön vanhemmat, isovanhemmat ja isoisovanhemmat ovat sisäoppilaitosten kasvatteja.

– Sukupolvien välistä traumaa podetaan monissa perheissä. Asiasta ei juuri puhuttu omassakaan perheessäni. Aloin kysellä, vasta kun minulle tuli ikää, muistelee 39-vuotias Cadmus Delorme.

Pakkosulauttaminen ajoittain väkivaltaistakin

Historiasta juontava trauma näkyy erityisesti reservaateissa monenlaisina psyykkisinä ja fyysisinä sairauksina. Päihteitä käytetään paljon, väkivalta on yleistä.

– Ihminen tarvitsee yhteyttä toisiin. Kun hänet erotetaan yhteisöstään henkisesti ja tunnepohjalta, itsekunnioitus ja identiteetti katoavat, joskus loppuiäksi. Heitä vaadittiin luopumaan omasta elämästään.

Päällikkö Delorme mainitsee termin kulttuurinen kansanmurha. Samaa nimitystä (siirryt toiseen palveluun) alkuperäiskansojen kohtelusta käytettiin sovintokomitean raportissa.

Lapsia kiellettiin puhumasta omaa kieltään. Heitä yritettiin sulauttaa yhteiskuntaan, usein pakkokeinoin.

Olosuhteet olivat ankarat ja toimeentulo niukkaa valtaosalle väestöstä, mutta äärimmillään alkuperäiskansojen kouluissa oli fyysistä ja henkistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä muita enemmän.

Yritykset etsiä lapsia kilpistyivät poliisiin

Vanhempien oli päästettävä lapsensa kouluun vankilatuomion uhalla.

Koulut olivat hallituksen vastuulla, mutta käytännössä opetuksesta huolehtivat kirkkokunnat, useimmiten katolinen kirkko. Syrjäisillä seuduilla kouluja ylläpitivät lähetysasemat.

Miten lapset saattoivat kadota, vaikka oppilaista pidettiin rekisteriä jo sata vuotta sitten?

– Vanhemmat yrittivät etsiä lapsiaan, mutta tuolloin poliisi kuitenkin suojeli haavoittuvien sijasta järjestelmää, ja selvitysyritykset vaiennettiin. Marievalissa on ollut hautakiviä ja merkkejä, mutta niitä on hävitetty. Hautojen turmelu on Kanadassa rikos, siksi hautausmaata tulisi kohdella rikospaikkana, selvittää Cadmus Delorme.

Alkuperäiskansan lapsia kuvattuna Kamloopsin sisäoppilaitoksella vuonna 1931. Kuva: Kansallinen totuuden ja sovinnon keskus (National Centre for Truth and Reconciliation) / EPA

Julmaa historiaa kaivetaan esiin kirjaimellisesti pala palalta. Saskatchewanissa nykypäivä on verrattain modernia. Sähköä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Golf-klubi tuo matkailutuloja. Myös päällikkö itse on intohimoinen golfaaja.

Hallintotieteitä opiskellut Cadmus Delorme edustaa alkuperäiskansojen uutta, kulttuuriaan avoimesti vaalivaa sukupolvea.

– Vanhempani kasvattivat minusta juuristani ylpeän ihmisen. Kaikki eivät ole samassa asemassa. On tärkeää, että yhteisöt toipuvat omaan tahtiin eikä eriarvoisuus omassa keskuudessamme lisäänny.

Alkuperäiskansoihin luetaan miljoonia kanadalaisia

Alkuperäiskansoja ja ryhmiä on Kanadan alueella yli 600. Kaikilla ei ole puhdasta juomavettä tai sähköä.

Suomen Kanadan lähettiläs Roy Eriksson seuraa aitiopaikalta alkuperäiskansojen asemaa koskevaa keskustelua. Kaikilla ei ole Kanadan perustuslakiin pohjautuvia oikeuksia.

– Inuiiteilla, métiseillä ja ensimmäisillä kansoilla on sopimuksia muun muassa maankäytöstä. Osa kansoista jää näiden ulkopuolelle. Tähän kiinnitetään jatkossa varmasti enemmän huomiota. Asia on hyvin monivivahteinen, sanoo suurlähettiläs Eriksson puhelinhaastattelussa Ottawasta.

Inuiitit ovat pääosin arktisen alueen kansoja, métisit intiaanien ja eurooppalaisten siirtolaisten kuten turkismetsästäjien jälkeläisiä. Ensimmäiset kansat-nimitystä käytetään Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaista.

Kaikkiaan alkuperäiskansoihin luettuja asukkaita on Kanadassa vajaat kaksi miljoonaa. Statuksettomia ryhmiä on lähes saman verran.

Alkuperäiskansojen oikeuksien näkyvimpiä puolustajia ovat ryhmiä edustavat nuoret. Osa kansoista ja heimoista on kuitenkin katoamassa. Päällikkö Cadmus Delorme itse on 4300 asukkaan (siirryt toiseen palveluun) johtaja.

– Kieltä osaa enää 20 ihmistä. Tarvitaan puhujia, opettajia, tarinankertojia. Koulutusta ja yliopisto-opintoja on tarjolla ja yhä useammat sen valitsevat.

Kanadan kenraalikuvernööriksi valittu Mary Simon on virassa ensimmäinen alkuperäiskansojen edustaja. Kuva: Patrick Doyle / Reuters

Inuiittijohtajasta kenraalikuvernööri

Alkuperäiskansojen asema vahvistuu jatkossa myös Kanadan korkeimmassa johdossa. Kanadan kenraalikuvernööriksi (siirryt toiseen palveluun) on valittu entinen diplomaatti ja tutkija, inuiittijohtaja Mary Simon.

– Nimitys on askel oikeaan suuntaan. Kenraalikuvernööri edustaa Brittiläistä kansainyhteisöä ja kuningatar Elisabetia Kanadassa, selvittää suurlähettiläs Roy Eriksson.

Kanadassa leimahtelevat ennätyshelteiden sytyttämien tulipalojen lisäksi myös poliittiset roihut.

Hautalöydöt ovat kiristäneet ilmapiiriä poliittisesti vakaassa Kanadassa. Kaupungeissa on kaadettu kuningatarten patsaita ja sytytetty katolisia kirkkoja tuleen.

Lue myös: Kanadassa kaadettiin ja töhrittiin brittihallinnon aikaisia kuningatarpatsaita – töhrijät halusivat osoittaa tukea Kanadan alkuperäiskansoille

Latinalaisessa Amerikassa saatetaan salailla samantapaista historiaa

Kanadan vellonta heijastelee Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henrikssonin mukaan Yhdysvaltain tilannetta.

– Keskustelussa on kytköksiä etelänaapurin mellakoihin. Periaatteessa sisäoppilaitosten tilanne ja lasten julma kohtelu on ollut tiedossa. Suuttumusta on herättänyt juuri salailu. Lapsia on haudattu merkitsemättömiin hautoihin, selvittää Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoihin perehtynyt emeritusprofessori Henriksson.

Hän arvioi, että selvitystyö on vasta alussa paitsi Kanadassa myös muualla.

– Lähetyskoulujärjestelmä on ollut käytössä monissa Amerikan maissa. Hautoja on todennäköisesti lähes jokaisessa Amerikan valtiossa.

Osa maista esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa saattaa tosin pyrkiä historiaa edelleen salailemaan, arvioi Markku Henriksson.

Kanadassa selvitystyö on kuitenkin saamassa vauhtia. Cowessess-kansan päällikkö Cadmus Delorme ei itse hyväksy kirkkojen polttoa, mutta hän ymmärtää turhautuneisuudesta kumpuavaa vihaa.

– Paljon surua ja hätää on vielä käsittelemättä. Tämä hallitus ei kuitenkaan luonut ongelmia, Se on perinyt ne, muistuttaa päällikkö Cadmus Delorme.

Suruliputus viestii myötätuntoa

Äänenpainot ovat olleet suurlähettiläs Roy Erikssonin mukaan yleisesti sovittelevia ja herkkyyttä tilanteen selvittämiseen löytyy. Esimerkiksi Kanadan liput ovat olleet kesän ajan puolitangossa.

Pääministeri Trudeau on pyytänyt vääryyksiä anteeksi useaan otteeseen. Pahoittelujen määrää on pidetty jopa ylenpalttisena. Tärkeintä anteeksipyyntöä, katolisen kirkon virallista elettä ei ole toistaiseksi esitetty.

Sitä odotellessa, päällikkö Cadmus Delorme on tyynellä mielellä. Marievalin koulun hautausmaalla tummuvaa iltaa valaisevat kynttilät.

– Mikään ei tuo rakkaitamme takaisin, mutta emme saa toistaa samoja virheitä, joista jälleen seuraava sukupolvi saisi kärsiä. Loppujen lopuksi melomme tätä virtaa kaikki yhdessä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 11.7. klo 23 saakka.

Lue myös:

Yksitoista ihmistä yritti itsemurhaa saman illan aikana – Yle kanadalaiskylässä, jonne ei ole rakennettu edes tietä 23.4.2017

Miksi kylään ei ole tietä ja millaista on arki? 20 vastausta lukijoiden kysymyksiin itsemurhien varjostamasta yhteisöstä 19.2.2017