1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesiensuojelu

Fosforipitoisen lannan siirtäminen on liian kallista viljelijöille – ympäristöjärjestöt vaativat tukipäätöstä vesistöjen suojelemiseksi

Kahdeksan suomalaista ympäristöjärjestöä vetoaa Itämeren ja sisävesien suojelemisen puolesta. Noin kaksi kolmasosaa veteen päätyvistä fosforipäästöistä johtuu maataloudesta, joten maatalousohjelman merkitys vesistöjen suojelulle on merkittävä.

Ympäristöjärjestöt toteavat viljelijöiden ansaitsevan tukijärjestelmän, jonka avulla he voivat harjoittaa elinkeinoaan paitsi kannattavasti, myös Itämeren ja sisävesien kannalta kestävästi. Kuva: Tuomo Rintamaa/Yle

Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että eläintiloilta kertyvän lannan levittäminen pelloille vapautuu, kun nykyinen ympäristökorvausjärjestelmä poistuu ja lannanlevitys siirtyy lannoitelain piiriin.

Järjestöt ovat ottaneet keskiviikkona kantaa EU-komissiolle lähetettävään maaseutuohjelmaan ja korostavat, että ohjelmaan tarvitaan tehokkaita toimia Itämeren ja Suomen sisävesien tilan parantamiseksi.

Ohjelma lähetetään EU-komissiolle syksyn eduskuntakäsittelyn jälkeen.

– Vesistöihin tulee kaksi kolmasosaa fosforikuormituksesta maatalouden kautta, eli keinot vaikuttaa asiaan tulevat maatalousohjelman mukana, tiivistää johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen säätiöstä.

Liian suuri määrä fosforia vesistössä rehevöittää sitä. Lisääntynyt kasvimassa (siirryt toiseen palveluun)kuluttaa hajotessaan vedestä entistä enemmän happea, mikä voi aiheuttaa syvänteiden hapettomuutta varsinkin talvisin.

Maataloudesta valuvan fosforikuormituksen vähentäminen on hidasta, koska fosfori kertyy maaperään ja vapautuu sieltä hitaasti kymmenien vuosien aikana. Lisäksi ilmastonmuutos lisää sateita ja lumettomia talvia, mikä kasvattaa ravinnevalumia pelloilta.

Tällä hetkellä lantafosforia ei saada liikkumaan pois alueilta, joilla sitä on liikaa, koska lannan kuljettamisesta ja prosessonnista koituvat kustannukset käyvät viljelijöille kalliimmaksi kuin mineraalifosforin käyttäminen.

– Nykyinen järjestelmä perustuu väärän asian tukemiseen eli siinä on tuettu nimenomaan tällaista kuutiopohjasta lannansiirtoa ja yhteiskunnallisestihan ei ole mitään järkeä siirtää vettä, vaan nimenomaan se ongelma se fosfori. Meidän pitäisi nimenomaan tukea siirtämistä ja purkamista pois näiltä fosforiylijäämäisiltä alueilta, sanoo Porvari.

Ympäristöjärjestöt vaativatkin EU:n maaseutuohjelmaan tukea, joka mahdollistaisi lantafosforin käytön niille viljelijöille, jotka viljelevät ravinnealijäämäisellä alueella, eli jotka tällä hetkellä suosivat mineraalifosforin käyttämistä.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton ympäristöasiantuntija Airi Kulmala pitää uutta fosforin kuljetustukea hyvänä, mutta järjestöjen huolta hieman ylimitoitettuna.

– Nyt kun lannoitelakia uudistetaan, niin ensinnäkin se on tarkoitus saattaa koskemaan myös käsittelemätöntä lantaa. Se on jo muutos. Sitten sen nojalla on tarkoitus antaa valtioneuvoston asetus, joka säätelee fosforin käyttöä samalla tavalla kuin nitraattoasetus säätelee typen käyttöä.

Tähän mennessä viljelijöiden ympäristökorvaus ei ole vähentänyt juurikaan vesistöihin päätyvää fosforivalumaa. Kierrätysavinteiden käytössä on ollut paljon hankkeita, mutta vähän tuloksia.

Maanparannukseen perustuville suojelutoimille ei ole rahoitusta

Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa voidaan vähentää maanparannusaineilla kuten kipsillä, rakennekalkilla ja kuitulietteillä.

Suomi on sitoutunut saamaan Itämeren ja sisävetensä ekologisesti hyvään tilaan vuoteen 2027 mennessä, ja suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin on sisällytetty suojelutoimia, jotka perustuvat maanparannusaineiden käyttöön.

Näiden suojelutoimien rahoitustarve on ympäristöjärjestöjen arvion mukaan vuoteen 2027 mennessä vähintään 100 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaisi 20 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on EU:n maaseutuohjelman vuotuisesta noin 250 miljoonan euron ympäristörahoituksesta alle kymmenen prosenttia. Toimille ei ole tällä hetkellä olemassa rahoitusta.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto, WWF Suomi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri sekä Suomen Vesistösäätiö.

Lue myös:

Varsinaissuomalainen sikatila kehitti lannan hyödyntämistä, ja nyt fosfori on helppo kuljettaa pois rehevöittämästä Saaristomerta