1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Tutkija: Ministerien "vauvabuumi" raivaa tietä työelämän tasa-arvolle: "Voi saada yhtä aikaa sekä kovan poliittisen uran että vanhemmuuden"

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi tänään odottavansa lasta. Eduskunnassa on nyt harvinaisen paljon tuoreita ja tulevia vanhempia johtamassa maata.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puhkesi kyyneliin kertoessaan perheenlisäyksestään tiedotustilaisuudessa keskiviikkona. Kuva: Lehtikuva

Tälle vaalikaudelle on osunut useita iloisia poliitikkojen vauvauutisia. Viimeisin niistä kuultiin tänään: vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kertoi tänään odottavansa lasta.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja opetusministeri Li Andersson palasi hiljattain takaisin ministerintehtäviin lapsen saatuaan. Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen sai lapsen viime vuoden heinäkuussa.

Keskustan nykyinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko jätti vuonna 2019 keskustan puheenjohtajakisan väliin ja luopui väliaikaisesti tiede- ja kulttuuriministerin tehtävästä lapsen saamisen vuoksi.

Lisäksi perheenlisäystä ovat tämän vaalikauden aikana saaneet myös vasemmistoliiton ministerit Jussi Saramo ja Hanna Sarkkinen, jotka eivät perhevapaiden aikaan tosin olleet ministeritehtävissä.

Ministerien lisäksi ainakin viisitoista kansanedustajaa on saanut perheenlisäystä tämän vaalikauden aikana.

Toimiva järjestelmä helpottaa myös asenteita

Tilanteelle on luonnollinen selitys: Suomessa on harvinaisen nuori eduskunta. Lähes puolet kansanedustajista on alle 45-vuotiaita. Toisaalta lapsia hankitaan entistä myöhemmin, jolloin lapsenhankkimisikä ja eduskuntaan riittävä poliittinen kokemus osuvat suunnilleen samaan elämänvaiheeseen.

– Meillä on suhteellisen paljon nuoria poliitikkoja kovilla ministerinpaikoilla, toteaa työelämätutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tuija Koivunen.

Koivusen mukaan eduskunnan "vauvabuumi" kertoo myös siitä, että suomalaisessa työelämässä perheen ja työn yhdistämisestä on tehty sujuvaa, vaikka vauva-arki osuisi keskelle hyvin vaativaa työtä.

Toimiva perhevapaajärjestelmä vaikuttaa myös asenteisiin. Etenkin työelämässä olevien naisten asema on tässä suhteessa parantunut vuosien mittaan.

Koivunen oli vuonna 2015 mukana tekemässä haastattelututkimusta, jossa haastateltiin pörssiyhtiöiden johtajia. Haastatteluissa johtajat totesivat, että lapsia voi totta kai hankkia, vaikka johtaisi isoa yritystä, sukupuolesta riippumatta.

– Järjestelmä luo ilmapiiriä, jossa lapsen hankkiminen on yleisesti ihan hyväksyttyä kesken työuran. Voi saada yhtä aikaa kovan poliittisen uran sekä vanhemmuuden, eikä sitä pidetä mitenkään ongelmana eikä ajatella, että ura olisi sen takia ohi, Koivunen toteaa.

Perinteisesti poliitikkomiesten lastensaamiseen on suhtauduttu suopeammin kuin naisten, sillä miehet jäävät keskimäärin lyhyemmäksi aikaa kotiin lasten kanssa.

Tämäkin tilanne tosin on muuttumassa – lapsia saavat mieskansanedustajat pitävät perhevapaita selvästi aiempaa enemmän.

Ministerit näyttävät esimerkkiä muillekin

Vaikka asenneilmapiiri on muuttunut, kaikilla työpaikoilla ei vieläkään suhtauduta kovin suopeasti etenkään naisten lapsihaaveisiin, huomauttaa Koivunen.

Ministerien vanhemmuus saattaa kuitenkin vaikuttaa myös muualla kuin eduskunnassa. Kun he saavat lapsia, sitä seurataan julkisuudessa tarkkaan.

Lasten hankkimiseen saatetaan suhtautua työpaikoilla myönteisemmin, kun uutisista huomataan, ettei Suomi kaadu ministerin perhevapaan aikana.

– Totta kai toivoisin, että vaikuttaisi myös niin. On olemassa vielä sitä asennetta, että tietynikäisiä naisia karsastetaan työelämässä, Koivunen toteaa.

– Ministerit näyttävät esimerkkiä siitä, että lapsen saaminen ja perhevapaa on järjestelykysymys eikä ongelma. Nämä tapaukset osoittavat, että ministeri pysyy esimerkiksi hyvin kärryillä politiikan puheenaiheista, vaikka olisikin hetken sivussa töistä.