1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuivuus

Pitkä sateeton kausi ja paahtava helle uhkaavat jo viljasatoa: "Kaikki sade on nyt tärkeää", sanoo viljelijä

Peltojen ja paikkakuntien välillä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta, kerrotaan ProAgriasta. Tiistai-illan sade piristi paitsi peltoja myös viljelijöiden mieliä Etelä-Pohjanmaalla. Riski sadonmenetyksiin on suurin jokivarsilla sekä savi- ja hiekkamailla.

Lähes pilvettömältä taivaalta helottava aurinko piinaa jo kasvustoja. Pienet sateet eivät riitä, vaan vettä tarvittaisiin tulevina viikkoina kymmeniä millimetrejä, jotta sato ei kärsisi. Kuva: Mika Kanerva

Muutama vesilätäkkö pihamaalla kielii keskiviikkona vielä edellisillan sateista Ilmajolla. Juha Nikkola on tarkistanut, että Tuomikylässä satoi kymmenisen millimetriä.

Monilla pohjalaispaikkakunnilla jäätiin edelleen ilman vettä tai sitä tuli hyvin vähän, mutta esimerkiksi Lapualla mitattiin jopa yli 30 millimetrin sademäärä.

Juha Nikkola on tyytyväinen vähäänkin sateeseen.

– Kaikki sade on nyt tärkeää. Vettä tietysti tarvitaan lisää, mutta tämä on hyvä alku.

Maan rakenne ja maalaji ratkaisevat

Sikatilallinen Juha Nikkola viljelee kevätviljoja: pääasiassa ohraa, mutta myös vehnää ja kauraa. Rypsi toimii kiertokasvina.

Tilan viljelykset näyttävät kuivuudesta huolimatta voivan hyvin, mutta isännän mielessä on kuitenkin pieni pelko sadonmenetyksistä.

– Totta kai se pienoisena uhkana häilyy jo, kun meillä on raskaita maita ja varsinkin, kun hiekkaa on maalajina. Tuntuu siltä, että vesi meinaa sieltä pelloilta loppua.

Kasvintuotannon toimialapäällikkö Erkki Vihonen ProAgria Etelä-Pohjanmaasta vahvistaa, että juuri maan rakenne ja maalaji ratkaisevat pitkälle, miten kasvustot nyt voivat.

– Suurten jokien varsilla ja rannikon savimailla riski satomenetyksiin on suurin. Myös hiekkamailla on rakenteellisia ongelmia. Öljy- ja viljakasveista parhaiten ovat menestyneet hyvin talvehtineet syysviljat, joiden juuristo on ehtinyt kehittyä tarpeeksi laajaksi vedenottoon.

Vihonen on pannut merkille, että kevätviljoista muun muassa röyhylle ehtinyt kaura pudottelee vedenpuutteessa osaa jyvistään.

Vilja uhkaa pakkotuleentua

Juha Nikkola arvioi, että ennen sadonkorjuuta viljojen pitäisi saada vielä kymmeniä millejä vettä, jotta sadosta tulisi kunnollinen.

– Jos helteinen sää jatkuu eikä saada vettä, viljan pakkotuleentumisen riski kasvaa. Silloin sekä jyvä että niiden määrä jäävät pieniksi.

Viljelijän katse kiertää tietysti paitsi omilla myös muillakin peltolohkoilla.

– Mitään suurempia kuivuudesta kertovia merkkejä en ole vielä nähnyt. Vähän kellastumista näkyy lehdissä, mutta mitään katastrofia ei ainakaan Tuomikylän suunnilla vielä näy, MTK-Ilmajoen puheenjohtajana toimiva Juha Nikkola toteaa.

Toinen tuorerehusato jää heikoksi

Viljojakin enemmän kuivuus on kiusannut nurmen kasvua. Osa tiloista korjaa parhaillaan jo toista tuorerehusatoa, sillä nurmi vanhenee nyt nopeasti.

– Toinen sato on pääosin jäämässä sekä laadultaan että määrältään heikoksi. Toisaalta kesän ensimmäinen tuorerehusato oli erinomainen, ja jotkut tilat saivat jo alkukesästä korjattua satoa lähes koko vuoden tarpeiksi, Erkki Vihonen arvioi.

Usko säilyy haasteista huolimatta

Kuluva kasvukausi on monen muun vuoden tavoin ollut jälleen viljelijöille haasteellinen. Toukokuussa vettä tuli liiankin kanssa, ja osa tiloista joutui tekemään jopa uudelleenkylvöjä. Kesä- ja heinäkuussa sateita ei ole juuri tullut ja helle on paahtanut kasvustoja.

Tästä huolimatta Juha Nikkola kertoo joka kevät kylväessään uskovan, että syksyllä saadaan mahdoton sato.

– Usko on aina korkealla. Tähän on kasvanut ja siihen luotetaan, että kyllä satoa saadaan, kun hyvin hoidetaan.

Lue seuraavaksi:

Viljapelloilla kaivataan sadetta, ja perunaviljelyksiä kastellaan jo Pohjois-Pohjanmaalla

Kuivuus uhkaa tuhota lupauksen runsaasta mustikkasadosta – marjojen kohtalo on nyt sateista kiinni

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 8.7. kello 23 saakka.