1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsäpalot

Metsäpalolentoihin kuluu rahaa kuivina kesinä – tekniikka kehittyy, mutta näköhavainnot ovat yhä paras keino torjua suurpaloja

Kesien kuivuus on lisännyt metsäpalolentojen määrää. Tänä vuonna lentoihin on budjetoitu 1,2 miljoona euroa, mutta jos kuivuus jatkuu, lisää todennäköisesti tarvitaan. Palolennoista vastaavat paikalliset lentokerhot.

Kuivuus pitää palolentäjät kiireisinä
Kuivuus pitää palolentäjät kiireisinä

Kun kesä on kuiva, palolentäjän ranta-aika on rajallinen. Sen tietää Erkki Virrankoski, joka on lentänyt monet vuodet palolentoja Kauhavan kentältä käsin.

– Kesä kuluu odotellessa ja indeksiä seuratessa. Kun on näin kuivaa on aina tosi kyseessä silloin kun syttyy metsäpalo.

Metsäpalolennot nousevat ilmaan kun ilmatieteenlaitoksen metsäpaloindeksi on 4,1. Tällöin riittää vielä yksi päivittäinen parin tunnin lento. Kun indeksi nousee 5,4:ään, lennetään kahdesti päivässä.

Suomea halkoo yhteensä 22 palolentolinjaa. Kokonaisuutta hallinnoi aluehallintovirasto ja käytännön toteutuksesta huolehtivat paikalliset lentokerhot eri puolilla Suomea sopimuspohjalta. Yksi näistä on Ilmasotakoulun lentokerho Kauhavalla.

Ilmasotakoulun lentokerhon Erkki Virrankoskella on vuosien kokemus palolennoista. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Palohavainto joka neljännella lennolla

Kesien kuivuus on lisännyt metsäpalolentojen tarvetta viime vuodet. Valtakunnallinen puolen miljoonan vakiobudjetti on harvoin riittänyt. Tänä vuonna lentoihin onkin budjetoitu jo lähtökohtaisesti 1,2 miljoona euroa.

Tosin jos kesä jatkuu näin kuivana, voi lisärahoitukselle silti tulla tarvetta, arvelee pelastusylitarkastaja Jarno Soisalo, Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

– Nyt on kulunut jo 600 000 euroa, jos sama tahti jatkuu, raha ei todennäköisesti riitä.

Raha ei mene hukkaan, sillä ihmisen näköhavaintoihin perustuvilla lennoilla pystytään estämään suurin osa isoista paloista.

– Tänä vuonna joka neljännellä lennolla on havaittu palo. Mitä aikaisemmin se saadaan kiinni, sitä helpompi se on sammuttaa, sanoo Jarno Soisalo.

Metsäpalolentoja on lennetty tiuhaan. Jos kesä jatkuu kuivana, voi lisärahoitus olla tänäkin vuonna tarpeen. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Jukka Nieminen on juuri laskeutunut helteisen päivän lennolta Kauhavan kentälle. Pitkän linjan ilmailija on ollut palolentoporukassakin mukana pian 30 vuotta. Tällä lennolla työ osoitti jälleen tarpeellisuutensa.

– Löytyi ihan oikea metsäpalo, havaittiin se ajoissa ja saatiin palokunta paikalle nopeasti.

Vaikka paloja on kuivina kesinä paljon, saman lentäjän kohdalle niitä sattuu melko harvoin. Ehkä yksi 20:stä on oikea tilanne, arvelee Jukka Nieminen.

– Yksikin laajaksi päässyt metsäpalo maksaisi enemmän kuin nämä lennot vuosittain, arvelee Jukka Nieminen.

Tekniikkaa tarvitaan apuun harvaanastutuille alueille

Palolennoista huolehtivat lentokerhot ja niiden vapaaehtoiset ilmailuharrastajat. Kauhavalla väkeä on toistaiseksi lennoille riittänyt, vaikka haasteitakin on kuivimpaan aikaan, kertoo Kauhavan palolentotukikohdan varapäällikkö Jukka Peltoaho.

– Tämmöiset viikot kun on kaksi keikkaa päivässä, ovat vaikeita. Pitäisi ehtiä lentämään myös virka-aikana. Kun on yhtä keikkaa päivässä niin aika hyvin saadaan listat täyteen.

Kauhavan palolentotukikohdan varapäällikkö Jukka Peltoaho kertoo, että Kauhavalla palolentoja lentämään on toistaiseksi riittänyt väkeä. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Lentäjän lisäksi tarvitaan jokaiselle palolennolle myös tähystäjä. Siinä pärjää ilman lentolupakirjaa, eikä edes haukan katse ole pääsyvaatimuksena.

– Ihan perusnäkö, yllättävän pienetkin savut näkyvät kauas, ei siinä mitään superihmistä tarvita, sanoo Peltoaho.

Kasvukeskusten liepeillä väkeä toimintaan on riittänyt, mutta harvaan-asutuilla pohjoisen alueella tilanne on vaikeampi, sanoo pelastusylitarkastaja Jarno Soisalo Pohjois-Suomen Avista.

Muun muassa tästä syystä tekniikka kehitetään jatkuvasti.

– Se on pakko ottaa asiaksi. On sellaisia alueita Suomessa, minne on pakko kehittää jotain.

Ihmisen silmälle ei vielä löydy korvaajaa

Tekniikkaa palovaaran valvontaan kehitellään jatkuvasti, mutta toistaiseksi se toimii ihmisen aistien tukena. Perinteiset palolennot ovat yhä luotettavin keino välttää tuhoisat suurpalot.

– Suunnitteilla on teknisiä vaihtoehtoja, mutta ei sellaista, mikä olisi lähivuosien asia, arvelee Soisalo.

Ihmissilmin pienikin savu näkyy lentokoneesta kymmenien kilometrien päähän, ja siitä voi olla monenlaista hyötyä.

– Viime vuonna pelastettiin uusi hyvä kaivinkone, kun ehdittiin hälyttämään palokunta paikalle, muistelee Erkki Virrankoski Ilmasotakoulun lentokerhosta Kauhavalta.

Savut näkyvät koneesta kymmeine kilometrien päähän, kertoo Kauhavalla palolentoja organisoiva Esa Mattila. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Ilmassa myöskään tuulen suunta ei huijaa havainnoijaa yhtä helposti kuin maasta käsin.

– Niinkin on käynyt että aivan maantien vieressä oli iso palo, jota tieltä ei nähnyt kun tuuli kävi poispäin, kertoo Virrankoski

Jo nyt on olemassa erilaisia kamerajärjestelmiä, joilla voidaan havainnoida asioita kaukaakin. Pelastuslaitoksilla on apunaan dronet ja Ilmatieteenlaitoksella sateliittivalvontajärjestelmä.

– Miehittämätön ilmailu on yksi vaihtoehto, mutta sekään ei korvaa ihmisilmää, sanoo Soisalo.

Lue myös:

Juhannusviikko tulee olemaan kiireinen metsäpalolentojen osalta - Lentojen tähystäjä: "Nautin, katson maisemia ja toivon, ettei savuja näy

Maasto- ja metsäpaloista voi nyt lähettää ajantasaista kuvaa suoraan lentokoneesta - pelastustoimintaa on entistä helpompi johtaa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 13.7. kello 23 saakka.