1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Yle vieraili pakolaisleirillä Pakistanissa: Nuoret unelmoivat rauhasta, vaikka Talibanin valloitukset syventävät Afganistanin sotaa

Kolme miljoonaa afganistanilaista pakolaista odottaa rajan takana Pakistanissa, että tilanne kotimaassa parantuisi. Rauhanneuvottelut ovat kuitenkin jumissa, ja ääri-islamistisen Taliban-liikkeen sotamenestys voi johtaa uuteen pakolaistulvaan.

Afganistanilainen Muhammad Irshad kertoo Ylelle, mistä hän hän unelmoi
Afganistanilainen Muhammad Irshad kertoo Ylelle, mistä hän hän unelmoi

ISLAMABAD. Pakistanin pääkaupungin Islamabadin laidalla avautuu hiekkakiven värisistä savimajoista koostuva valtava hökkelikylä.

Se on erotettu korkealla aidalla muusta kaupungista, jonka uutuuttaan kiiltelevät kerrostalot ja ostoskeskukset siintävät horisontissa.

Lasten kiljahdukset täyttävät ilman, kun he hyppivät kalliolta sameavetiseen ojaan vilvoittelemaan 40 asteen kuumuudessa. Parrakkaat miehet istuvat varjossa tarkkailemassa alueen menoa.

Vain ani harvoin roskaisille kaduille uskaltautuu naisia sinisissä burkhissa.

Naisia näkyy täällä vain harvoin. Kuva: Junaid Nawab

Slummimainen alue on yksi maan lukuisista pakolaisleireistä. Siellä asuu tuhansia afgaaneja jo kolmessa sukupolvessa.

Monet afgaanit ovat paenneet viimeisen neljän vuosikymmenen saatossa kotimaansa levottomuuksia naapurimaahan Pakistaniin.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Suuri osa Pakistanissa olevista kolmesta miljoonasta pakolaisesta elää maassa ilman oleskelulupaa, ja he muodostavat maailman toiseksi suurimman pakolaisyhteisön.

Ääri-islamistinen Taliban-liike ja Afganistanin hallitus ovat neuvotelleet rauhasta viime syyskuusta lähtien Yhdysvaltain ja kansainvälisten joukkojen vetäytyessä maasta.

Nyt konflikti kuitenkin kiihtyy, eivätkä rauhanneuvottelut edisty. Pakistanissa asuvat afgaanipakolaiset odottavat ristiriitaisin tuntein mitä tuleman pitää.

Pakistanissa syntynyt nuorempi sukupolvi on silti toiveikas tulevaisuuden suhteen.

Monet pakolaislapsista käyvät vain paikallisessa koraanikoulussa. Kuva: Junaid Nawab

Paperittomia pakolaisia ei huolita oppilaitoksiin

Trendikkään haalistuvan hiusleikkauksen omaava 21-vuotias Muhammad Irshad syntyi Pakistanin niin sanotuilla heimoalueilla lähellä Afganistanin rajaa, josta hänen vanhempansa muuttivat myöhemmin Islamabadiin.

Täällä Irshad pääsi kouluun, mutta ei pystynyt lukion jälkeen jatkamaan opiskelua. Lukukausimaksut olisivat olleet liikaa hänen köyhälle pakolaisperheelleen.

– Kaikilla afgaanipakolaisilla on tällaisia ongelmia. Yliopistot pyytävät passia tai pakolaiskorttia, ja jos sitä ei ole, heitä ei hyväksytä opiskelijoiksi, Irshad sanoo.

Kotimaassaan hän näkisi itselleen valoisamman tulevaisuuden, jos maahan vain saapuisi rauha.

– Unelmoin tulevani lääkäriksi ja pystyväni niin palvelemaan maatani. Afganistanissa ei ole tarpeeksi lääkäreitä. Olen käynyt kotimaassani muutaman kerran ja nähnyt miten huono tilanne siellä on. Siksi kukaan ei halua mennä sinne nyt, hän sanoo.

Sähkön ja tekemisen puute on saanut lapset löytämään leirillä muita huveja. Kuva: Junaid Nawab

Irshad on silti vakuuttunut siitä, että tulee vielä muuttamaan kotimaahansa.

– Jos Afganistanissa on rauha, mitä me täällä sitten tekisimme?

Koulutus auttaisi Afganistania jaloilleen

Samoin ajattelee 20-vuotias Ahmad Khan Younas.

– Jos Taliban ja Afganistanin hallitus ovat valmiita rauhaan, se on hyvä asia meille, sillä kun sota päättyy, maamme pystyy kehittymään, hän sanoo.

– Jos menemme kotimaahamme takaisin, voimme opiskella, työskennellä, tulla insinööreiksi, liittyä armeijaan, tai vaikka mihin järjestöön. Täällä emme voi tehdä mitään.

Islamabadin laidalla sijaitseva hökkelikylä on erotettu aidalla muusta kaupungista. Kuva: Junaid Nawab

Pakolaisleirillä on paljon ongelmia: kouluja ei ole tarpeeksi, eikä sähköä tai juoksevaa vettä ole saatavilla.

Koulutuksen ja tekemisen puute on saanut monet nuoret kääntymään huumeisiin ja rikollisuuteen. Tämä taas on ruokkinut pakistanilaisten epäluuloa ja kielteisiä asenteita pakolaisia kohtaan.

Kotiinpaluu houkuttelee monia afgaaneja.

Vanhempi sukupolvi on sen sijaan nähnyt historian monet käänteet maassaan, eikä ole yhtä vakuuttunut tulevasta.

45-vuotias Gul Agha ei ole huolissaan Talibanin mahdollisesta noususta valtaan Afganistanissa. Kuva: Junaid Nawab

45-vuotias pitkän parran kasvattanut Gul Agha lähti kotimaastaan pian Neuvostoliiton miehityksen jälkeen 80-luvulla, eikä hän ole koskaan nähnyt Afganistanissa rauhaa.

– Yhdysvaltain tulo Afganistaniin oli todella vaarallista ja niin on myös heidän lähtemisensä, Agha sanoo.

– He toivat myrkkynsä ja aseensa mukanaan ja nyt kun he luopuvat aseistaan, pelkäämme, että veljiemme välille syttyy sisällissota.

Vaikka Agha on viettänyt melkein koko elämänsä Pakistanissa, rauhan mahdollisesti koittaessa hän haluaisi palata kotimaahansa.

Taliban hallitsi maata 90-luvun lopulla, kunnes Yhdysvallat syöksi sen vallasta vuonna 2001. Talibanin mahdollinen palaaminen valtaan ei pelota Aghaa.

– Kun Taliban oli vallassa, Afganistanissa ei ollut rikollisuutta. He eivät tehneet mitään pahaa, he vain pyysivät, että naiset peittäisivät itsensä, kun he menevät ulos, hän sanoo.

Gul Agha (keskellä) lähti pienenä lapsena Afganistanista, eikä ole koskaan nähnyt maassaan rauhaa. Kuva: Junaid Nawab

Kuten Agha, monet pakolaisten vanhemmasta sukupolvesta tuntuvat täällä sympatisoivan Talibania, vaikka järjestö sorsi vähemmistöjä ja rajoitti jyrkästi naisten oikeuksia maassa.

Tällä leirillä suurin osa pakolaisista kuuluu Afganistanin äärivanhoillisena pidettyyn pataanienemmistöön, josta myös Taliban-liikkeen johtajat ja kannattajat yleensä tulevat.

Kabulissa mielipiteet ovat yleensä päinvastaisia: Talibania pidetään vihollisena. Maan eri ryhmien välille ei tule olemaan helppoa saada aikaan sopua.

Leirillä on paljon ongelmia: sähköä tai juoksevaa vettä ei ole saatavilla, eikä kouluja ole tarpeeksi. Kuva: Junaid Nawab

Pakistan haluaisi pakolaiset kotimatkalle

Pakistanilla on ollut suuri rooli Talibanin suostuttelemisessa neuvottelupöytään, sillä maalla on ollut läheiset suhteet liikkeeseen 90-luvulta lähtien. Afganistanin hallitus on syyttänyt Pakistania terroristiryhmän tukemisesta.

Yhdysvallat on kuitenkin kiitellyt Pakistania sen roolista rauhanneuvotteluissa, ja Pakistan on toivonut afgaanipakolaisten voivan pian palata kotimaahansa. Nyt voi kuitenkin käydä toisin.

Taliban on nimittäin saanut nopeasti lisää alueita valtaansa Afganistanissa, eivätkä neuvottelut näytä enää ääriliikettä kiinnostavan.

Islamabad Policy Research Institute -laitoksen tutkija Asif Durrani sanoo turvallisuustilanteen huonontumisen johtavan siihen, että Pakistaniin tulee lisää pakolaisia Afganistanista. Kuva: Junaid Nawab

Kun rauhaan tähtäävä sopimus allekirjoitettiin Yhdysvaltain ja Talibanin välillä helmikuussa 2020, neuvotteluiden Afganistanin hallituksen ja ääriliikkeen välillä oli tarkoitus alkaa heti maaliskuussa.

Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä presidentti Ashraf Ghanin hallitus ei halunnut heti vapauttaa vangittuja Taliban-liikkeen jäseniä, niin kuin oli sovittu.

– Puoli vuotta tuhlattiin tähän, sanoo Asif Durrani, joka on entinen pakistanilainen diplomaatti ja toimii nykyisin tutkijana Islamabad Policy Research Institute -tutkimuslaitoksessa.

– Ja kun he vihdoin istuivat neuvottelupöytään, se ei vienyt heitä kovin pitkälle. Se on valtapeliä, oli sitten kyse hallituksesta tai Talibanista, Durrani sanoo.

Pakistanin ulkoministeri Shah Mahmood Qureshi on sanonut, että Pakistan ei pysty ottamaan vastaan enempää pakolaisia.

– Jos tilanne huononee, ensimmäinen merkki on varmasti väentulva Afganistanista, Durrani sanoo.

– Afganistaniin ei ole syntynyt sellaisia edellytyksiä, mitkä olisivat houkutelleet pakolaisia palaamaan maahansa.

YK:n pakolaisjärjestö pyytää kansainvälistä yhteisöä tukemaan Pakistania pakolaisten vastaanottamisessa. Köyhä maa ei tule yksin selviämään, jos pakolaisia tulee vielä paljon lisää.

Lapset vilvoittelevat 40 asteen kuumuudessa sameavetisessä ojassa. Kuva: Junaid Nawab

Pahimman kuumuuden väistyttyä pikkupojat kerääntyvät pelaamaan krikettiä pienen valkoisen moskeijan eteen.

Pian illan rukouskutsu kajahtaa kovaäänisestä. Elämä tuntuu jatkuvan leirillä toistaiseksi tutun rutiinin mukaan, eikä kukaan ole vielä pakkaamassa laukkujaan.

Lue lisää:

Video huikeista vuoristomaisemista näyttää, miten Pakistan yrittää torjua Osama bin Ladenin kaltaisia terroristeja ja huumeita

Taliban on vallannut Afganistanissa nopeasti jo kymmeniä alueita sen jälkeen, kun Yhdysvallat aloitti vetäytymisen

Suomen pisin sota loppui tällä viikolla – Afganistanin operaatio maksoi satoja miljoonia, mutta mitä sillä saavutettiin?