1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. myrskytuhot

Kesäkuinen Paula-rajuilma kaatoi puita kuin tulitikkuja Pohjois-Suomessa – tuhoalueiden laajuus näkyy helikopterista käsin

Pohjois-Suomen metsissä ei ole puita tuhonneen Paula-rajuilman jälkeen hiljaista. Metsähallitus tutkii Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan metsien tuhoja nyt helikopterilla.

Millaiset tuhot poikkeuksellinen Paula-rajuilma teki? Helikopterista avautuu lohduton näkymä
Millaiset tuhot poikkeuksellinen Paula-rajuilma teki? Helikopterista avautuu lohduton näkymä

Helikopteri kääntyy jyrkkään kaarrokseen, josta avautuu tuhoutunut metsä.

Paula-rajuilman jälki Utajärven Juorkunassa on ylhäältä ilmasta katsottuna mykistävää.

Puut ovat laonneet suurimmaksi osaksi samaan suuntaan kuin vilja raesateen jäljiltä. Paulan käsittelyssä kaatuneet tai keskeltä katkenneet puut näyttävät tulitikuilta.

Laajoilla alueilla ainoastaan yksittäisiä puita on jäänyt rajuilman jäljiltä pystyyn.

Paula-rajuilma riehui Pohjois-Pohjanmaalla, Koillismaalla ja Kainuussa kesäkuun 22. päivä. Sitä edelsi Ahti-myrsky, joka kaatoi puita myös kaupunkialueilla.

Metsähallituksen suunnittelija Jere Nikunlassi seurasi helikopterista, miten Paula on avartanut maisemaa. Tämä on ensimmäisen kerta, kun hän inventoi kaatuneita puita taivaalta käsin. Ylhäältä on hyvä näkymä tuhojen laajuuteen.

Osin tuho on hänen mukaansa lähes täydellistä.

Utajärveläisessä metsässä on isoja alueita, joissa vain yksittäisiä puita on jäänyt pystyyn.

– Merkitsen tuhot maastotietokoneen kartalle paikalla käymistä varten. Maastossa alueet rajataan tarkasti, sanoo Nikunlassi.

Kesäkuun puolella Metsähallitus inventoi lentämällä Paulan leimaamia tuhoalueita Kuusamossa, Suomussalmella, Puolangalla, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja täällä, Utajärvellä.

Lentoihin menee reilu viikko. Sen jälkeen Metsähallitus tietää melko tarkasti tuhojen todellisen määrän.

Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan Koillismaalle, Ylä-Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle iskenyt rajuilma kaatoi metsää noin miljoona kiintokuutiometriä. Pohjois-Suomessa vastaavaa on tapahtunut viimeksi Mauri-myrskyn aikaan vuonna 1982, jolloin metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä.

Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun aluejohtaja Arto Tolosen mukaan noin puolet kaatuneista puista on valtion mailla.

– Suurimmat tuhot näyttäisivät kohdistuneen Etelä-Taivalkoskelle ja Etelä-Pudasjärvelle, sanoo Tolonen.

Kaikkialla tuho ei ollut yhtä mittavaa. Esimerkiksi Suomussalmi pääsi loppujen lopuksi aika vähällä. Vain noin 20 000 kuutiometriä talousmetsää kaatui.

Puut pyritään hyödyntämään

Arto Tolonen arvioi, että kaatuneita puita usein uhkaavien hyönteistuhojen kannalta rajuilma sattui hyvää aikaan.

– Tuhohyönteiset iskeytyvät puihin parhaiten toukokuussa. Siinä mielessä kesäkuu oli parempi aika tällaiselle tuholle. Nyt niitä ei juurikaan tule.

Riski mikrobien aiheuttamalle puiden sinistymälle on tietysti olemassa. Se etenee vähän hitaammin kuin hyönteisten aiheuttamat tuhot.

Pääosin rajuilma on lyönyt nurin tukkikokoisia mäntyjä ja männiköitä. Kuusta on jäänyt jyrän alle vähemmän.

Suurin osa kaatuneista tukkipuista pystytään Tolosen mukaan hyödyntämään tukkipuuna, mutta esimerkiksi kaikki katkenneet puut ja pahasti taipuneet puut menevät kuiduksi.

Käytännössä osa rajuilman kaatamasta tukkipuusta menee siis sellukattilaan, jolloin siitä saadaan huonompi hinta. Sen takia hakkuita pyritään kiirehtimään. Mahdollisimman suuri osa tukkipuusta halutaan talteen pian, ennen kuin se ehtii pilaantua.

– Tukkipuusta saatetaan joutua myymään kuitupuuna 10–20 prosenttia, sanoo Tolonen.

Osa kaatuneista puista on vetisten soiden takana eikä niitä päästä korjaamaan ennen talven tuloa.

Metsässä on myös alueita, joissa puita on pysynyt pystyssä.

– Osa varmasti jääkin korjaamatta, mutta sehän on toisaalta hyvä asia, sanoo Tolonen.

Näin talousmetsiin syntyy lahopuuta, mikä lisää biodiversiteettiä ja luo sopivia elinympäristöä maapuuta hyödyntäville lajeille.

Kaatunut puu vastaa tuhoalueen valtion mailla puolen vuoden hakkuutavoitetta. Suunnitelmat menevätkin kokonaan uusiksi.

– Aiomme siirtää riittävästi koneita keskisestä Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosista tänne urakan hoitamiseen, sanoo Tolonen.

Hänen mukaansa suunniteltua hakkuumäärää ei tuhojen vuoksi lisätä, vaan hakkuut kohdennetaan tuhoalueelle. Puu menee jo sovittuihin kauppoihin Pohjois-Suomen sahoille ja tehtaille, sanoo Tolonen.

Hakkuuyritysten meneillään olevan lomakauden vuoksi voimakkaimmat hakkuut päästään aloittamaan vasta heinäkuun puolen välin jälkeen.

– Ennen lumentuloa pyritään hakkaamaan mahdollisimman paljon mutta käytännön syistä viimeiset puut hakataan vasta ensi kesäkuussa, sanoo Tolonen.

Lue seuraavaksi: Pariskunta teki riskianalyysin ennen metsään menoa, mutta silti rajuilma vei melkein hengen: "Tajusin, että tapahtuu se kaikkein pahin"

Keskustelu on auki lauantaihin kello 23:een asti.