1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muutto

Ensin tuli postia tuntemattomalle, sitten ovella olikin haastemies – kodissasi voi olla kirjoilla ylimääräisiä henkilöitä

Muuttaessa uusi osoite on ilmoitettava väestötietojärjestelmään, pelkkä osoitteenmuutos Postille ei riitä. Digi- ja väestötietovirasto saa kuukausittain 100-300 pyyntöä poistaa asunnossa kirjoilla oleva ylimääräinen henkilö.

Tyhjä myytävänä oleva asunto, seinällä ihmisen varjo.
Muuttoilmoituksen unohtaneesta "haamuasukkaasta" voi tulla hankaluuksia asunnon seuraaville asukkaille. Video: Petri Aaltonen / Yle

Helsinkiläinen Esa Kandelberg oli asunut vuokra-asunnossaan muutaman kuukauden, kun oveen kolkutettiin. Ovella seisoi haastemies kyselemässä asunnon edellistä vuokralaista.

Kandelberg joutui tovin vakuuttelemaan haastemiehelle, että hän ei ole etsittävä henkilö, huoneistossa ei piilottele ketään ja että asunnossa olevat ylimääräiset vaatteet kuuluvat hänen pojalleen.

– Se ärsytti aivan älyttömästi, että joku jättää asiansa hoitamatta ja minä joudun tietyllä tavalla siivoamaan edellisen asukkaan jälkiä, sanoo Kandelberg.

Hän ei ole ainoa, jolle asunnossa kirjoilla oleva haamuasukas on aiheuttanut harmia.

Esimerkiksi yksin asuva asumistuen hakija voi saada Kelalta päätöksen, että tukea myönnetään vain yhdelle ruokakunnalle ja avopuolisot tai muut samassa asunnossa asuvat kuuluvat samaan ruokakuntaan.

Yksin asuva sinkku voi päätyä avoliittoon haamuasukkaan kanssa. Kela pyytää asumistuen hakijalta lisäselvityksiä. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Kela saa tietonsa asunnossa kirjoilla olevista henkilöistä suoraan väestötietojärjestelmästä.

– Ennen etuusasian ratkaisemista asiakkaan asia selvitetään aina kokonaisvaltaisesti, kertoo erikoissuunnittelija Mirja Peltonen Kelan etuuspalveluista.

Hakijan on tehtävä määräaikaan mennessä selvitys suhteestaan muihin asunnossa kirjoilla oleviin tai hankkitutua eroon haamuasukkaasta. Kela tekee tukipäätöksen, kun määräaika on kulunut umpeen.

Kuka meillä asuu?

Ennen haastemiehen vierailua Kandelbergin osoitteeseen oli tullut edellisen asukkaan postia. Ne hän palautti postilaatikkoon ja kirjoitti päälle, että “ei asu tässä osoitteessa”.

– Siinä oli perintäkirjeitä ja muuta sellaista. Yritin myös laittaa henkilölle viestiä ja tavoitella Facebookin kautta, että hän voisi hoitaa asiansa.

Postiluukusta putoavat vieraalle ihmiselle osoitetut viranomaiskirjeet voivat olla merkki siitä, että asunnossa on haamuasukas.

Jos postilaatikkoon tulee vieraan henkilön kirjeitä, kannattaa asiaa lähteä selvittämään väestörekisteristä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kouvolalaisen Janin hämmästys oli suuri, kun posti pudotti hänen vuokra-asuntonsa postiluukusta kirjeen poliisilta.

– Vastaanottajan kohdalla luki edellisen asukkaan nimi c/o minun nimeni. Mietin, että mikä juttu tämä nyt on?

Jani kuitenkin unohti kirjeen nopeasti, koska tiesi ettei asia koske häntä.

Parin viikon kuluttua sunnuntaipäivänä Janin oven takana seisoivat poliisit etsimässä asunnon edellistä vuokralaista.

– Ei tietysti tullut mitään paniikkia, koska omatunto oli puhdas. Mutta onhan se kuumottava tilanne, Jani kertoo.

Asia selvisi puhumalla ja virkavallan yhteydenotot loppuivat siihen.

Väestötietojärjestelmä on yhteiskunnan perusrekisteri

Viranomaiset saavat henkilön tiedot digi- ja väestötietoviraston (DVV) ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä.

– Henkilön tavoittelu vanhasta osoitteesta ei ole kovin yleistä, mutta kyllä sitä tapahtuu. Se on kuitenkin voimassa oleva osoite, sanoo haastemiesten esimies Martti Kola Helsingin käräjäoikeudesta.

Kola muistelee aikaa, jolloin muuttaessa riitti se, että asukas vei paperisen muuttoilmoituksen talonmiehelle. Hän toimitti ne poliisille, joka välitti tiedon väestötietojärjestelmään. Osoitteenmuutos tehtiin Postiin ja kirjeet löysivät perille uuteen paikkaan.

Viranomaiset saavat ihmisten osoitetiedot väestörekisteristä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Digitalisaation myötä tietojen päivittäminen rekistereihin on siirtynyt kansalaisen itsensä hoidettavaksi.

Yleisin virhe on tehdä pelkkä osoitteenmuutos Postille.

– Tuolloin tieto jää tallentamatta väestötietojärjestelmään, sanoo ylitarkastaja Anne Sänkiaho digi- ja väestötietovirastosta.

Muuttoilmoituksen voi tehdä sähköisesti yhdellä lomakkeella (siirryt toiseen palveluun), josta tieto menee sekä Postiin, että väestörekisteriin.

Väestötietojärjestelmästä osoitetiedot lähtevät laajalle joukolle palveluntarjoajia – mutta ei kaikille.

Henkilön on itse tarkistettava, että omat tiedot ovat ajan tasalla siellä missä niitä tarvitaan.

Muun muassa osa korkeakouluista ja yliopistoista ei ole tilannut osoitetietojen päivitystä väestörekisteristä.

Jos lapset muuttavat vain toisen vanhemman kanssa, on muuttoilmoitus tehtävä paperisena ja siinä on oltava molempien vanhempien allekirjoitus. Kuva: Yle/Sonja Fredriksson

Väestörekisterissä olevat omat tietonsa (siirryt toiseen palveluun) voi tarkistaa Suomi.fi -sivustolla. Lisäksi palvelusta näkee montako henkilöä kotiosoitteeseen on kirjattu.

– Jos asunnossa asuu vain kaksi henkilöä, mutta tiedot näyttävät kolmea, edellinen asukas ei todennäköisesti ole tehnyt muuttoilmoitusta, sanoo Sänkiaho.

Mieluummin asukkaan poisto kuin muuttoilmoituksen esto

Kodissaan kirjoilla olevasta ylimääräisestä haamuasukkaasta pääsee eroon tekemällä digi- ja väestötietovirastolle pyynnön henkilön poistamiseksi asunnosta.

DVV saa näitä pyyntöjä 100-300 kuukaudessa. Syksy on vilkasta aikaa muutoissa ja se näkyy myös poistopyyntöjen määrässä.

– Opiskelija-asunnot ovat tyypillisiä, eli opintojen päätyttyä edellinen asukas ei ole muistanut tehdä muuttoilmoitusta, sanoo Sänkiaho.

Noin puolet haamuasukkaista on ulkomaalaistaustaisia, muun muassa keikkatyöläisiä tai Suomen ulkopuolelta tulleita opiskelijoita.

– Nämä henkilöt eivät kerta kaikkiaan tiedä, että viranomaiselle pitäisi tehdä ilmoitus, kun muuttaa pois maasta tai toiseen osoitteeseen, sanoo Sänkiaho.

Muuttoilmoituksen olisi oltava digi- ja väestötietovirastossa viimeistään viikon kuluttua muutosta. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Sänkiaho kertoo, että DVV on viime aikoina saanut tavallista enemmän aiheettomia asunnosta poistopyyntöjä.

– Näissä ilmoittaja on pyytänyt poistamaan henkilön esimerkiksi huoneistosta A 2 vaikka hänen oma osoitteensa onkin A 3. Eli ilmoittaja ei ole ollut perillä omasta osoitteestaan.

Tästä syystä DVV pyrkii kuulemaan myös huoneistosta poistettavaksi pyydettyä henkilöä.

– Meidän täytyy varmistua siitä, että pyyntö on perusteltu. Vaikka sitten niin, että lähetetään selvityspyyntö siihen osoitteeseen, josta ilmoittaja on pyytänyt poistamaan henkilön.

Uusi osoite on syytä tarkistaa huolella, ettei tule tehtyä muuttoilmoitusta naapuriin. Kuva: Yle/Helena von Alfthan

Muuttoilmoituksen tekemisen omaan osoitteeseen pystyy myös estämään. Estoa ei kuitenkaan pidä tehdä kevyin perustein.

– Se pitäisi muistaa myös purkaa, kun muuttaa. Muuten siitä voi tulla hankaluuksia seuraavalle vuokralaiselle ja viranomaiselle paljon ylimääräistä selvitystyötä, sanoo Sänkiaho.

Osoitetietojen muuttaminen ja asunnosta poistopyynnöt voi pääasiassa hoitaa sähköisesti DVV:n kanssa.

Haastemiehen kotioveltaan tavannut Kandelberg kertoo, että ei onnistunut hoitamaan ylimääräistä henkilöä pois kodistaan sähköpostilla.

Hän joutui menemään maistraattiin paikan päälle ja vakuuttamaan, että asunnossa asuu vain hän.

– Samalla selvisi, että asunnossa oli kirjoilla vielä joku toinenkin tuntematon tyyppi.