1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Luonto ja ympäristö

Leena Vilkan kolumni: Maapallon pelastamiseen tarvitaan ajattelun muutos ja järeitä toimia heti

Toimet ympäristön hyväksi ovat melkoista näpertelyä. Olemme kaukana kestävästä kehityksestä. Jos maapallo ja ihmiselämä halutaan pelastaa, tarvitaan järeitä toimenpiteitä kulutuksen, talouskasvun ja päästöjen pysäyttämiseksi, kirjoittaa Vilkka.

Ryhtyessäni kirjoittamaan tätä kolumnia maailmassa on 7875224120 ihmistä, reaaliaikaisen worldometers.info mukaan. Melkein 8 miljardia. 100 vuotta sitten meitä oli 2 miljardia. Synnyin itse maailmaan, jossa meitä oli 3 miljardia.

Miten maapallomme voi? Tärkeimmät mittarit koskevat väestönkasvua, luonnonvarojen kulutusta ja luonnon monimuotoisuutta, jotka kulkevat käsi kädessä. Luonnonvarojen käytöstä koituu haitallisia päästöjä (siirryt toiseen palveluun). Prosentin väestönkasvu lisää vastaavasti päästöjä.

Minusta on käsittämätöntä, miten vähän maapallon kohtalonkysymykset kiinnostavat tai niitä tutkitaan. Suurin osa tieteestä ja tutkimuksesta kuin kaikesta muustakin inhimillisestä toiminnasta on valjastettu kaikkeen muuhun enemmän tai vähemmän tärkeään. Maapallon pelastamisen pitäisi kuitenkin olla ykkösasia.

Ilmastonmuutos on aikamme uhkakuvista eniten esillä näkyvinä katastrofeina kuten Kanadan poikkeuksellisena helteenä. Näemme kuitenkin vain jäävuoren huipun, emme pinnan alle. Ilmastonmuutos kuin myös aikamme pandemiat ovat seurausta monista muista tapahtumaketjuista kuten monin tavoin pieleen menneestä ajattelusta, ihmiskäsityksestä, maailmankuvasta ja luontosuhteesta.

Nykyinen ajattelutapa alkoi muodostua jo kauan sitten, alkaen kreikkalaisesta filosofiasta ja uskonnollisesta perinteestä, täydentyen tieteellis-teknologisella vallankumouksella. Ihminen nousi muiden eläinten yläpuolelle muka ainoana järjellisenä olentona, luomakunnan kruununa ja Jumalan kuvana, joka sai hallittavakseen kaiken mitä maanpäällä, taivaalla ja merissä on.

Ihmiskunta siirtyi jo 1500-vuosisadalla pois maapallokeskeisestä maailmankuvasta, mutta historia on osoittanut suunnan olleen täysin väärä, nimittäin kohti omaa napaansa. Se siirtyi ihmiskeskeiseen maailmankuvaan, jossa ihminen on kaiken keskipiste.

Elämme antroposeenissä, jossa ihmiskunta vaikuttaa kaikkeen, jopa kaikkea elämää ylläpitäviin järjestelmiin ja on siten tuhoamassa oman elämänsä perustan. Toteuttaako luontosuhteessaan narsistinen ihminen oman tuhonsa aivan kuten on jo raamatussa ennustettu? Kansa nousee kansaa vastaan, nälänhätä ja maanjäristykset uhkaavat meitä.

Valomerkki on jo annettu, kulutusjuhlat päättymässä.

Kykyä kovin suureen luonnon käyttöön ihmiskunnalla ei kauan sitten vielä ollut, mutta hyväksikäytön ideologia oli luotu. Teollinen vallankumous antoi välineet luonnon laajamittaiseen hallintaan ja hyväksikäyttöön. Koneellistuminen mahdollisti suurtuotannon. Talouskasvu loi ennennäkemättömän hyvinvoinnin ihmiskunnalle, mikä kuitenkin on kääntynyt jo pahoinvoinniksi. Valomerkki on jo annettu, kulutusjuhlat päättymässä.

Ihmiskunnan kohtalo kietoutuu maapallon kohtaloon. Sukupuuttoaallot ovat maapallon hiljaista kärsimystä. Maapallon elonkirjo on tuhoutumassa (siirryt toiseen palveluun). Onko Suomessa asiat paremmin? Hirveä haloo nousi, kun turvetuotantoa ajettiin alas. Kesähakkuut jylläävät (siirryt toiseen palveluun) suomalaisessa luonnossa juuri nyt tehden mittavaa tuhoa linnustolle, eläimistölle ja kasvistolle. Jos suomalaiset ovat luontoa kunnioittava metsäkansa, se ei hirveästi näy. Vietimme vuotuista ylikulutuspäivää jo huhtikuussa. Tällöin suomalaiset olivat kuluttaneet (siirryt toiseen palveluun) oman osuutensa maapallon luonnonvaroista.

Tarvitaan koko ajattelutavan ja maailmankatsomuksen muutos. Metsä ei ole luonnonvara vaan eläinten ja kasvien koti. Jaarittelu siitä, onko turve uusiutuva vai uusiutumaton luonnonvara on järjetöntä.

Suot eivät ole mikään luonnonvara eikä turve tarkoitettu ihmisen käyttöön vaan se on soiden elämän ja olemassaolon perusta. Samoin kuin eläimet eivät ole elintarviketeollisuuden raaka-ainetta, metsät ja suot eivät ole metsä- ja turveteollisuuden raaka-ainetta. Luomakuntaa ei ole luotu ihmisen hyväksikäytettäväksi vaan viljeltäväksi ja varjeltavaksi. Maapallo ei ole olemassa ihmistä varten vaan kuuluu miljoonille lajeille.

Kun puhutaan yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta, harvoin ajatellaan muunlajisia - peuroja, susia, lukuisia lintulajeja, kaloja, sammakoita, perhosia ja muita lajeja. Mikä on ihmisen osuus, kun kaikille muunlajisille kuuluu oikeus elämään?

Suoluonnolla kuten koko luomakunnalla on itseisarvonsa. Toivoa ei saa menettää, niin kauan kuin ylipäänsä on vielä soita ja metsiä, on niitä suojeltava kaikin keinoin. Tähän on herännyt jo EU-parlamenttikin, joka vaatii kolmasosan maamme pinta-alasta palauttamista luonnontilaan.

Toimet ympäristön hyväksi ovat maassamme melkoista näpertelyä.

Tarvitaan perustavanlaatuinen ajattelun muutos kohti uudenlaista maapallokeskeistä ajattelua, jossa vihdoin ymmärretään tämän ainutlaatuisen planeetan arvokkuus maailmankaikkeudessamme. Tässä katsannossa toimet ympäristön hyväksi ovat maassamme melkoista näpertelyä.

Olemme hyvin kaukana kiertotaloudesta ja kestävästä kehityksestä. Jos maapallo ja sen myötä ihmiselämä halutaan pelastaa, tarvitaan järeitä toimenpiteitä kulutuksen, talouskasvun ja päästöjen pysäyttämiseksi. Koronapandemia on osoittanut, että inhimillistä toimintaa voidaan säädellä rajusti. Eri maiden hallitukset pystyvät kyllä rajoittamaan kulutusta ja päästöjä, mikäli poliittista tahtoa löytyy.

Saadessani valmiiksi kolumnini ensimmäisen version, ihmisten lukumäärä on 7875240120. Maapallon väkimäärä on muutamassa tunnissa kasvanut kuudellatoista tuhannella asukkaalla. Se on keskikokoisen kunnan verran asukkaita.

Kasvun rajat on jo ylitetty, meitä on liikaa ja maapallo ei sitä tällä menolla kestä.

Leena Vilkka

Kirjoittaja on Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristöfilosofian dosentti, joka on huolissaan maapallon tilasta

Kolumnista voi keskustella 13.7. klo 23:00 asti.