1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lohi

Lohet nousseet vaisusti Tenoon tänäkin kesänä – tutkijan mukaan se oli odotettavissa ja kannan tilanne on heikko useasta syystä

Kaikuluotausseurannan mukaan Tenoon on lohennousun puoleenväliin mennessä noussut kymmenisentuhatta lohta. Tenojoen lohiseurannat tapahtuvat tänä kesänä poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun lohen kalastus on joessa kokonaan kielletty.

Luonnonvarakeskus Luken tutkija Panu Orell. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Euroopan parhaaksi lohijoeksi kutsutun Tenojoen lohimäärä ei vaikuta kummoiselta tämänkään kesän osalta. Luonnonvarakeskus Luke seuraa lohien nousua kaikuluotaimella Norjan Polmakissa, noin 55 kilometriä Tenojokisuulta ylävirtaan. Alkukausi on ollut hyvin samankaltainen kuin viime ja toissavuonna, eli vaisu, sanoo Luonnonvarakeskuksen kalatutkija Panu Orell.

– Kokonaisuutena näyttää kuten oli ennustuksissakin, eli kahden heikon vuoden jälkeen tulee vielä kolmaskin heikko vuosi näillä näkymin. Ei kovin hyvää nousua ole ollut kesäkuussa, heinäkuun ensimmäisinä päivinä on vähän elpymistä, Orell selvittää.

Aineistoa on analysoitu kaikuluotauspaikalta toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun asti, eli hieman reilu kuukauden ajan. Orell kertoo, että vaelluksen puoleenväliin mennessä lohia on noussut hieman yli 10 000. Odotettavissa onkin, että kokonaisuudessaan lohia nousee tänä vuonna noin 20 000–25 000 yksilöä.

Luvut voivat kuitenkin vielä laskea. Orell kertoo, että alustavia lukuja koskee ongelma: pikkulohien, eli alle kolmekiloisten tinttien luokassa menevät sekaisin pikkulohet, kyttyrälohet ja meritaimenet.

"Lohikannan tilanne sangen heikko"

Tenojoen lohiseurannat tapahtuvat tänä kesänä poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun lohen kalastus on kokonaan kielletty Tenojoessa, Tenovuonossa ja Tenovuonon viereisillä rannikkoalueilla.

– Se, että näin vähän lohta nousee tilanteessa, jossa Tenojoen, Tenovuonon ja muutaman rannikkokunnan kalastus on kokonaan kielletty, kertoo siitä, että lohikannan tilanne on sangen heikko, toteaa Orell.

Yksi vuosi ei kalatutkijan mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohisukupolvi elelee Tenolla 6–9 vuotta, joten hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat siis vasta 2020-luvun loppupuolella.

– Jos tänä vuonna olisi kalastettu normaalisti, tästä vähäisestä nousulohimäräästä olisi pyydetty vielä merkittävä osa pois, jolloin olisi jääty vieläkin alhaisemmalle tasolle, Orell sanoo.

Lohikannan heikentymiselle useita syitä

Hyvänä lohivuonna 2000-luvun alkupuolella pelkkä Tenojoen arvioitu lohisaalis oli noin 60 000 kappaletta, kun viime vuonna arvioitiin että koko Tenojokeen nousi noin 19 000 lohta. Tutkija Panu Orell sanoo syyn olevan hieman epäselvä.

– Totta kai tällä pitkään jatkuneella voimakkaalla kalastuksella on ilman muuta vaikutusta lohikantojen tilaan, mutta kahden ja kolmen viimeisimmän vuoden heikko tilanne osittain johtuu siitä, että myöskään merialueilla lohi ei jostain syystä selviä yhtä hyvin kuin aiempina vuosina.

Kun vaelluspoikanen lähtee 15–20-senttisenä mereen, se ei palaa yhtä suurella todennäköisyydellä tai yhtä suurissa määrin kuin muutamia vuosia aiemmin.

– Niin sanottu meriselviytyminen on jostain syystä laskenut. Se voi liittyä ravintoon, lämpötiloihin, ylipäätään siihen miten ne saavat itsensä tankattua, hyvään kuntoon ja säilyvät hengissä. Ilmaston lämpeneminenkin voi olla taustalla.

Tenon nousulohien määrää voi seurata täältä (siirryt toiseen palveluun).