1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. soutu

Vaimo ei osaa meloa, huusi Raimo Virta häämatkalla, ja siitä alkoi ensimmäinen mykkäkoulu – nyt 70 kilometrin Sulkavan soudulle starttasi täysin kokematon kolmikko

Sofia Paavola, Elviira Paavola ja Auri Näres tarttuivat kirkkoveneen airoihin soututapahtumassa Sulkavalla. He ovat ensikertalaisia ja kokemattomia soutajia, mutta lähtivät matkaan luottavaisin mielin.

Elviira Paavola, Auri Näres ja Sofia Paavola ovat Sulkavan soutujen ensikertalaisia
Elviira Paavola, Auri Näres ja Sofia Paavola ovat Sulkavan soutujen ensikertalaisia. "Meillä on ollut oikein hauskaa ja hyvä porukka. Olemme laulaneet ja nauraneet", kuvaa Sofia Paavola puolivälissä ensimmäisen päivän soutumatkaa.

Laita akkasi melomaan!

Näin huusi joku rannalta. Elettiin kesää 1977.

Sulkavalainen Raimo Virta oli juuri mennyt naimisiin ja houkutellut tuoreen vaimonsa häämatkalle Sulkavan soutukisoihin Partalansaaren ympäri.

Ei tämä osaa, huusi Virta takaisin.

Siitä alkoi avioliiton ensimmäinen kriisi ja mykkäkoulu. Vaimo totesi, että vaikka hän ei osaakaan meloa, ei sitä tarvitse huudella kaikille.

Raimo Virta on osallistunut kaikkiin Sulkavan soutuihin. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu.

Puheyhteys palasi ja vaimo oppi melomaan ennen kuin pariskunta pääsi illalla maaliin.

– Väitän, että soutu on hyvää pariterapiaa ja kaikkien avioparien pitäisi kokeilla, miten siinä käy, Virta sanoo.

Ensikertalaiset tarttuvat airoihin

Tänä vuonna kolme ensikertalaista hyppäsi kylmiltään kirkkoveneeseen ja suuntasi 70 kilometrin soutumatkalle samoilla vesillä.

Siskokset Sofia ja Elviira Paavola sekä heidän ystävänsä Auri Näres tarttuivat airoihin torstaina Sulkavan souduissa.

– Voisi kuvitella, että kylmiltään ei voi lähteä, naurahtaa Näres.

Alun perin kaverukset aikoivatkin treenata saililla soutulaitteella, mutta lajinomainen harjoittelu jäi lopulta vähiin.

Silti kolmikko suuntasi matkaan luottavaisin mielin. Kaikki ovat liikunnallisia ja kunto on heidän mielestään kohdillaan muun muassa salitreenin ansiosta.

– Matka kuulostaa pitkälle, mutta uskon, että se onnistuu. Pitkän matkan lajit sopivat hyvin minulle, Elviira Paavola sanoo.

– Matka on jaettu kahdelle päivälle. En usko, että se aiheuttaa meille ongelmia, Sofia Paavola jatkaa.

Konkari suuntasi vesille, vaikka kisat peruttiin

Konkarisoutaja Raimo Virta starttasi torstaina Sulkavan souduille 53:nnen kerran. Hän on osallistunut tapahtumaan joka kerta, toisinaan vaimonsa kanssa.

Virta on niin innokas soutaja, että lähti naapurinsa kanssa vesille myös viime vuonna, vaikka varsinaista kisaa ei koronatilanteen takia järjestetty.

– Lähdimme aamuvarhaisella, jolloin ei ollut niin paljoa tuulta. Tyynessä on helpompi soutaa, konkari kuvaa.

Tällä kertaa parina on oma veli ja lajina retkisoutu.

– Pentti on vähän nuorempi ja vahvempi. Hän on minulle hyvä apu. Hän tekee työt koko reissulla melkein, Virta hymähtää.

Virran perhe on aktiivista soutajaporukkaa, ja veljekset ovat usein osallistuneet kisoihin yhdessä.

– Ainahan sitä saattaa tulla torailtua, mutta suurempia skismoja ei ole ollut, Virta sanoo.

"Hyvä, että nuoria innokkaita löytyy"

Virta on kokeillut soutuja myös kirkkovenejoukkueessa, mutta pitää enemmän retkisoudusta parin kanssa.

– Kirkkoveneessä on paikan orja. Jos sattuu kovaan porukkaan, siinä on ihmeissään, että ei sotke rytmiä. On paljon helpompi soudella pienellä veneellä kaikessa rauhassa. Ei tule niin paljoa airojen kolinaa.

Konkarilla on vinkkejä ensikertalaisille. Kirkkoveneessä pitää koettaa pysyä joukkuekavereiden rytmissä ja saada airo liikkumaan muiden kanssa samassa tahdissa. Helpointa on, jos joukkue on tasainen sekä kunnoltaan että voitontahdoltaan.

– Se on varmasti heille mielenkiintoinen kokemus. Hyvä, että nuoria innokkaita löytyy.

Virta aikoo itse soudella kaikessa rauhassa.

– Ei se matka tapa vaan vauhti. Jos vene lähestyy, saatamme kokeilla, että osaamme mekin soutaa. Emme laske välttämättä ihan kaikkia karkuun.

"Se ehkä yllätti eniten, että soutaminen on ollut tosi hauskaa. Saimaa on todella kaunis", Sofia Paavola sanoo. Hän kuvaa ensimmäisen soutupäivän puolivälin ruokatauolla, että tahti on ollut sopiva, mutta soutu tuntuu jaloissa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Mitä tapahtuu, jos vessahätä yllättää?

Kisoihin ei kannata varustautua pitkällä takilla, koska se voi mennä penkin alle ja aiheuttaa ongelmia. Jos väsyy ja haluaa soutaa kevyemmin, voi kauhoa pinnasta. Ensikertalaiset ovat entineet perehtyä lajiin jonkin verran ja kuulleet vinkkejä reissua varten.

– Olen käsittänyt, että veneessä jaetaan taukohetkiä. Jokainen airopari saa omalla vuorollaan hörpätä vettä ja ottaa evästä nopeasti, Elviira Paavola kertoo.

Sofia Paavolaa mietityttää yksi asia. Mitä tapahtuu, jos tulee vessahätä kesken kaiken?

– Sitten pitää varmaan soutaa rantaan ja pysäyttää vene, hän miettii.

Äiti houkutteli siskokset mukaansa

Voinko miettiä tätä vähän aikaa? Näin kysyi Elviira Paavola, kun äiti houkutteli sisaruksia mukaan soudulle.

Voit, mutta huomenna pitää tietää, kuului vastaus.

Elviira Paavola mietti asiaa yön yli ja päätti haastaa itsensä.

Paavolan sisarusten äiti on osallistunut soutuihin muutaman kerran aiemmin ja on nytkin mukana joukkueessa.

Ensikertalaiset kauhovat kirkkoveneellä 15-päisen tiimin kanssa. Kaverukset eivät ole tavanneet suurinta osaa joukkuekavereistaan aiemmin.

– Tärkeintä on kokemus. Olen kuullut monta kertaa Sulkavan soudusta. On muodostunut mielikuva, että siellä ne ulappaa pitkin soutelevat, Auri Näres sanoo.

– Kyllä me olemme tulleet tänne voittamaan, Elviira Paavola naurahtaa.